Hidasta!

Laiska töitään laskee

–Vanha suomalainen sananlasku

Nyky-yhteiskunnassa kiireestä on selvästi tullut eräänlainen statussymboli, kaikilla menestyvillä henkilöillä on jonnekin kiire.  Eikä tässä ole kyse mistään ohi menevästä  ilmiöstä vaan homo sapiensista on tullut ”homo urgentus” eli kiireinen ihminen. Monihan tekee töitä illalla ja viikonloppunakin. Ilmiö näkyy etenkin Suomessa. Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan EU:n kiireisintä kansaa.

Kiireen noidankehä

Jatkuva kiire aihuttaa jatkuvaa stressiä, mikä ei ole hyväksi terveydelle. Voidaan puhua jo kiiresairaudesta. Kiiresairasihminen ei kykene tekemään mitään rauhallisesti, hän liikkuu, puhuu ja syö nopeammin. Japanissa liiallinen työnteko on virallinen kuolinsyy.

Aikasuhde

Timo Lampikosken mukaan kiirettää selittää pitkälti Suomalaisten tarkka aikasuhde. Suomessa eletään kellon mukaan, myöhästelyä ei katsota hyvällä. Keski- ja Etelä-Euroopassa eletään toisella tavalla. Täsmällisyys on liukuvampi käsite. Siellä ihmisillä ei ole samalla tavalla kireettä paikasta toiseen. Afrikkalaisten aikasuhde on vielä  häilyvämpi, siellä eletään vieläkin pääosin vuorokauden aikojen mukaan käyttämättä kelloa juuri koskaan. Afrikkaliasessa kulttuurissa eletään voimakkaasti tässä hetkessä  tai suunnittelematta tulevaisuutta kovinkaan pitkälle.

Ajankäytön suunnittelu

Covey & Merril jakavat ajankäytön neljään lohkoon sen mukaan onko toiminto kiireellinen vai ei ja tärkeä vai ei. Usein huomaa, että moni asia jota pidämme tärkeänä onkin vain kiireellinen asia. Eli meidän tulis fokusoida tekemisemme kiireisten asioden hoitamisesta enemmän tärkeisiin asioihin.

Ajankäytön suunnitteluhan lähtee luonnollisesti tavoitteista. Niiden pohjalta luodaan vuosi- kuukausi ja viikkosuunnitelmat. Kirjan mukaan viikkosuunnittelu on tehoikkain ajankäytön työkalu, koska viikko on selkeä aikajänne, jonka aikana voi saada paljon aikaiseksi.

”En pysty rentoutumaan kotona” sanoo moni homo urgentus, koska koti on monelle paikka jossa työ on aina läsnä. Rentouakseen onkin lähdettävä pois kotoa;  merelle, vaellukselle, teatteriin… Loma-aikana tulisi olla paitsi fyysisesti myös henkisesti lomalla.

Kirjan tärkein koppi itsellenin on se, että tee enemmän sitä mistä nautit. Tutkimusten mukaan suuri osa ihmisistä ei kuitenkaan tee niin, koska laatuaikaa ei vain löydy.