Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hinta on viesti

Kirjoitettu 20.05.14
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 2
Kirja: Pölli Tästä - 101 Rusinaa Bisnespullasta
Kirjan kirjoittaja: Jari Parantainen
Kategoriat: 6. Markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jari Parantaisen kirjoittama Pölli Tästä on kokoelma lukuisia tarinoita ja esimerkkejä liiketoiminnasta. Noin puolessa välissä alkoi tuntumaan että kirja sisältää pää asiassa sudenkuoppia ja kehitysajatuksia. Sudenkuoppa on osassa vähän rankka sana kuvaamaan tarinoita. Ehkä yrityksen kasvu on alkanut hyytymään tai markkinointi ei tuottanut haluttuja tuloksia. Tälläisinä hetkinä olisi hyvä ottaa Pölli Tästä käteen ja selata sieltä kohtia mitkä mihin on helppo samaistua.  Lyhyiden toisistaan irrallisten kappaleiden takia Pölli Tästä sopisi jokaisen yrittäjän vessakirjaksi, jota voisi plärätä aina ideointituokioista pyhimpänä.

Hinnoittelu

Jari Paranainen tietää paljon tuotteistamisesta ja se käy ilmi kirjasta. Oleellinen osa tuotteistamista on hinnoittelu. Tuotteen hinnan pitää olla kohdallaan, jotta liiketoiminta olisi kannattavaa. Hinnoittelu ei suinkaan tarkoita mahdollisimman pienten hintojen asettamista. Hinta on viesti. Hinta voi kertoa luksuksesta tai halvasta laadusta. Hyvin harvassa toiminnassa hinnalla kilpailu on kannattavaa. Liiketoiminnalla on aina kulunsa ja ne on katettava, lisäksi on tuotettava voittoa.

Vaikka sinulla tuotteellasi olisi korkea hinta ei sinun kuitenkaan kannata paljastaa mistä hinta koostuu. Ajatellaanpa vaikka Vanhan Kunnon Kahvilan asiakasta. Ostopäätöstä pohtiva asiakas ei halua tietää että kahvin todellinen hinta on esimerkisi 20% myyntihinnasta, tai jopa vähemmän. Loput hinnasta muodostuvat palkoista, vuokrasta, veroista ja muista kuluista.  Jos kahvilan asiakas kuulisi kahvin todellisen hinnan on 0,20€ ja että hän maksaa 1,8€ tarjoilijalle siitä että tämä laittaa vedet ja kahvit paikoilleen, hän tuohtuisi ja menisi kotiin keittämään kahvit. Vaikka hinnan koostumusta ei kannata kerto asiakkaalle, on hinta jollain tapaa perusteltava. VKK esimerkissä esimerkkiasiakkaamme ”Ruuska” pitää 2€ kahvia oikein sopusuhtaisena, ottaen huomioon että kahvila on hyvällä paikalla, lapset voivat temmeltää viereisellä leikkikentällä ja Ruuskan sielu lepää viihtyisäksi somistetussa kahvilassa. Kahvilaesimerkissä ostopäätöstä ei kannata perustella suoraan verbaalisesti, vaan palvelun laadulla. Isommassa kaupanteossa, kuten B to B myynnissä, on suotavaa jos myyjä osaa selkokielellä kertoa asiakkaalle, miten hinta on verrannollinen asiakkaan hyötyyn.

Vapaaehtoinen maksu

Hinnoittelu voi myös olla erottumisen keino. Erillainen hinnoittelu herättää huomiota ja kiinnostusta. Vaihtoehtoiset hinnoittelutaktiikat voivat olla kannattavampia. Vapaaehtoinen maksujärjestelmä on eräs tällainen vaihtoehtoinen maksutapa. Vapaaehtoinen maksu ei toimi kuin liiketoiminnassa, jossa kulut ovat todella pienet tai tuottoa ei ole tarkoitus tehdä liiketoimintamielessä.

Vapaaehtoista maksua pidetään jotenkin hippimäisenä, mutta siitä on ihan päteviä esimerkkejä ympäristössämme. Esimerkiksi katusoittajat toimivat täysin vapaaehtoisen maksun pohjalta. Ohikulkia saa päivän piristystä ja lahjoittaa vapaavalintaisen summan soittajalle.

Lahjoitus käytännössä

Unkarin reissulla olimme käyneet viinitilalla ja saaneet maistaa todella hyvää valkoviiniä. Mukaamme oli tarttunut tätä kyseistä viiniä 20 litraa, jota emme olisi pystyneet juomaan itse kokonaan. Halusimme myös jakaa maistiaisia muille Tiimiakatemialaisille. Olimme kuitenkin maksaneet viinieistä ja Unkariin asti päässeitä akatemialaisia oli melko paljon. Pohdimme että pitäisikö viinistä periä maksu, mutta tämä ei tukisi tavoitettamme jakaa maistiaisia kaikille halukkaille. Päädyimme vapaaehtoiseen maksuun. Tarjoilimme 10 litraa viiniä ja tienasimme reilusti yli koko 20 litran ostohinnan.  Vaikka saimme maksuksi monen eri maan valuuttaa oli tämä kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Janoinen Tiimiakatemialainen sai juotavaa ja me saimme kulut katettua sekä hyvän mielen.

Ei maksukattoa

Vapaaehtoisen maksun hienous piilee siinä että maksun summalla ei ole ylärajaa. Mikäli palvelusta tai tuotteesta pitävä henkilö haluaa maksaa enemmän, on hänellä siihen mahdollisuus. Näin on mahdollista saada rahaa paljon enemmän, jos vaihotehtona olisi pieni pakollinen maksu. Enpä uskoisi että kovin moni maksaisi katusoittajalle, joka velvoittaa jokaista ohikulkijaa maksamaan 0,50€. Pelkällä lahjoituskäytännöllä, keskimääräinen lahjoitus ohikulkijaa kohtaan, voisi nousta reilusti yli 0,50€. Riittäisi kun joka 10 ohikulkija olisi avokätinen ja lahjoittaisi 5€. On myös otettava huomioon että moni saiturimpikin ohikulkija lahjoittaa soittajalle pieniä kolikoita eikä 5€ ole suinkaan isoin nähty lahjoitus katusoittajien piireissä.

Lahjoituksella liiketoimintaa

Lahjoitusjärjestelmää on mahdollista kehittää eteenpäinkin liiketoimintaan soveltuvaksi. On kuitenkin syytä säilyttää lahjoituksen vahvuudet eli rajatoman suuren lahjoituksen mahdollisuus ja hyvä fiilis vapaaehtoisuudesta. Yksi osa lahjoitusjärjestelmästä on mahdollista ottaa pois säilyttämällä vahvuudet. Tämä osa on rajaamattoman pieni tai olematon lahjoitus. Kyseessä on niinsanottu minimi lahjoitus. Minimi ei suinkaan tarkoita sitä että kaikki velvoitetaan maksamaan minimi. On kehitettävä joku hyöty jonka minimin maksavat saavat. Katusoitossa tämä voi olla soittajan levy yli 10€ lahjoituksista, näin pienempien lahjoitusten mahdollisuutta ei suinkaan suljeta.

Nöyrä Nippu

Oikeaa verollista liiketoimintaakin voi tehdä lahjoituskäytännöllä, käyttäen minimilahjoitusta. Pelialalla vastaavaa lahjoituskäytäntöä ollaan sovellettu loistavasti Indie pelejen ja jo myyntihuipunsa ohittaneiden kalliimman tason pelien myynnin lisäämiseksi. Yksi tällainen palvelu on Humble Bundle jossa asiakas valitsee kuinka paljon hän haluaa maksaa usean pelin paketista ja kenelle hän maksaa. Alin mahdollinen maksu on n. 4€ (riippuen paketista). Järjestelmä on rakennettu niin että houkuttimena on vielä muutama peli jotka saa pakettiin, jos pistää vähintään pari euroa isomman lahjoituksen. Sivuilla on myös mainiosti esillä statistiikkaa siitä kuinka moni on jo ostanut, paljon rahaa on tällä paketilla tienattu, piirakkamalli siitä kuinka iso osa käyttää mikäkin toimittajan käyttöjärjestelmää ja mikä on kunkin käyttöjärjestelmän keskimääräinen ostosumma. Tällainen läpinäkyvyys on todella suotavaa järjestelmässä, joka tuntuu olevan liian hyvä ollakseen totta. Myös kilpailu käyttöjärjestelmien välillä on havaittavissa. Myös kymmenen isoimmalla summalla ostanutta saavat nimensä tai linkillisen käyttäjänimensä listalle kaikkien nähtäväksi.

Vapaaehtoinen maksu

Humble Bundle tarjoaa myös mahdollisuuden valita kuka vastaanottaa rahat. Kolmella liukuvalitsimella voit säätää itsellesi sopivan summan pelin tekijöille,  hyväntekeväisyydelle tai Humble Bundle. Itse ainakin koen tärkeäksi maksaa noin 80% pelin tekijöille jotka rahan todella ansaitsevat. Hyväntekeväisyyteen on myös mukava laittaa rahaa. Vaikka Humble Bundle on mainio järjestelmä, eivät he mielestäni ansaitse kuin pienen nokareen tuotosita.

 

Varsinkin musiikki alalla tuoton jako on täysin päinvastainen. Levy-yhtiöt saavat valtaosan tuotoista. Sinäänsä ymmärrettävää koska markkinointi vie paljon rahaa, mutta tästä syystä Suomen kokoisessa maassa jossa kuuntelijamäärät eivät välttämättä nouse kovin suuriksi, ei muusikkona ole helppo menestyä. Mikäli muusikon pystyisi jättämään levy yhtiön kokonaan pois välistä ja toimia esimerkiksi suoraa markkinoijan ja myyjän kanssa, pystyisi muusikko tuplaamaan tienistinsä. Tietysti jos levy yhtiö tekee hyvää työtä, on se ansainnut palkkionsa, mutta tykkään leikitellä ajatuksella että voisiko olla toisin.

Toimisiko Humble Bundel systeemi musiikkimaailmassa. Kasattaisiin viikoittain lupaavien bändien levyistä paketti jonka saa 4 eurolla, ja mukaan voisi lyödä 2 euron ylimääräisellä lahjoituksella jonkun korkeamman levymyynnin artistin, jonka levy on vaikka vuoden vanha, eikä myy enään paljoa. Tällainen idea kuulostaisi minusta hyvinkin toteutuskelpoiselta, vaikka melkein suora kopio onkin. Mutta eikös sanonta mene, ”Hyvät taiteilijat kopioivat. Loistavat taiteilijat varastavat.” Siinäpä hyvin kiteytetty kirjan Pölli Tästä idea.
John Blåfield
Tiimiyrittäjä
Ideaosuuskunta Into
+358 445 555 455
john@ideainto.fi

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!