Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Voittamisen anatomia

Kirjoitettu 10.01.21
Esseen kirjoittaja: Pyry Karjalainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia
Kirjan kirjoittaja: Oskari Saari
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Aki Hintsa – Voittamisen anatomia

Oskari Saaren toimittama kirja ”Aki Hintsa – Voittamisen anatomia” on lukemisen arvoinen teos, joka kertoo edesmenneestä ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon ja traumatologiaan erikoistuneen lääkärin polusta rautaisen parhaimmiston pariin. Se sisältää tärkeitä oppeja terveydestä ja ennen kaikkea kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaalimisesta. Kirjan laaja-alaiset työkalut ovat olleet käytössä lukuisten maailmanmestarien muovausprosesseissa. Hintsan asiakkaisiin lukeutuivat esimerkiksi F1-maailmanmestarit Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen sekä Sebastian Vettel. Urheilijoiden lisäksi Hintsan tyytyväisiin asiakkaisiin on lukeutunut lukuisia suuryritysten johtajia sekä kokonaisia johtoryhmiä. Kirjassa luonnehditaan sitä, että juuri yritysasiakkaat ovat muokanneet kirjassa avattuja työkaluja, metodeja sekä kokonaisvaltaista voittamisen anatomiaa suuresti. Tiimiyrittäjän on siis syytä olla kiinnostunut kirjasta, vaikkeivat F1-tähdet kiinnostaisikaan. Kirja julkaistiin vuotta ennen Aki Hintsan kuolemaa, joten se ei ole postuumi muistoteos eikä varsinainen elämäkertakaan. Kirja kuitenkin nitoo yhteen nerokkaan lääkärin henkilökuvan ja elämäntyön asiapitoisena proosana sivuilleen.

Vuonna 1958 syntynyt Aki Hintsa päätyi lukion jälkeen lääkärin uralle omien aikaisten ammattihaaveiden kaatuessa. Haaveet liittyivät ammattimaiseen jääkiekkoon, johon Hintsalla oli potentiaalia, mutta ajan henki sekä perheen painostus saivat hänet suuntaamaan muualle. Nuori Hintsa, jolla oli kristillistä taustaa perheessään, oli rukoillut Jumalaa lyöden pöytään klassisen ”jos olet olemassa niin…” rukouksen, jonka edellytyksenä oli lääketieteelliseen pääsy. Kova työ ja päättäväisyys siivittivät lukioaikana lähinnä urheiluun painottaneen nuorukaisen pääsykokeissa menestykseen. Myös Jumalan konsepti pysyi elämässä tavalla tai toisella mukana, sillä Hintsa päätyi muutaman mutkan kautta tekemään lähetyslääkärin töitä Etiopiaan. Raskas ja vaativa reissu konfliktien, kriisien ja köyhyyden keskelle oli merkittävimpiä muovaavia virstanpylväitä ja se tarjosi suuntaviivoja ja kehyksiä juuri ”voittamisen anatomian” hahmottamiselle.

Menestyksen ympyrä

Kehitystyö on valtava paletti, joka koostuu suurista kokonaisuuksista, joihin ei ole helppoja vastauksia. Toimiessaan Etiopiassa Hintsa kohtasi kehitysyhteistyössä käytetyn projektihallinnan työkalun, joka vastasi musertavan suurien kokonaisuuksien ongelmiin. LFA (= Logical Framework Approach) eli loogisen viitekehyksen malli perustuu suurien projektien purkamiseen pieniin osakokonaisuuksiin. Analyyseihin, jotka koskevat sidosryhmiä, ongelmia, tavoitteita ja strategiaa. Malli vakuutti lääkärin niin, että hän asetti itsensä, monimutkaisen ja laajan inhimillisen kokonaisuuden matriisiin. Lisäksi hän oli ystävystynyt menestyneen juoksijan Haile Gebrselassien kanssa ja alkoi hahmottaa myös menestynyttä urheilijaa osakokonaisuuksina, hahmottaen ”voittamisen anatomiaa” ja sovittaen ammattiurheilun näkökulmaa omaan malliinsa. Tämän ajattelun pohjalta Hintsa alkoi luomaan inhimillisen kehityksen työkalua, jolla voitaisiin luoda kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei ainoastaan sairauksien puutetta ihmisissä ja organisaatioissa. Hidasta, mutta pysyvää muutosta.Syntyi Circle of success, menestyksen ympyrä.

Circle of success

Suurin siivu Saaren toimittamasta kirjasta perustuu työkalun avaamiseen ja sen sovittamiseen Hintsan uran varrella kohdattuihin asiakkaisiin. Sen sijaan, että lähtisin ruotimaan F1-maailmanmestareita tai vaikkapa yritysjohtaja Chris Weberin entisiä huonoja tapoja tai kuvailemaan kehän kuorta, koen mielekkäimmäksi sovittaa itseni potilaan saappaisiin, joka hakee ennaltaehkäisevää hyvinvoinnin edistystä ja janoaa menestystä. Reflektion kannalta mielekkäintä on, että potilaana vastaanotolle saapuu 22-vuotias Osuuskunta Kaukassa työskentelevä tiimiyrittäjä Pyry Karjalainen. Aloitetaan sivaltavista kysymyksistä, jotka Hintsa usein esitti asiakkailleen. Tiedätkö kuka olet? Tiedätkö mitä haluat? Hallitsetko omaa elämääsi?

Sisäkehä – ydin ja sitoutuminen

Corea eli ydintä aletaan hahmottamaan siis kolmen pääkysymyksen kautta. Kysymys ”Kuka olet?” on määriteltävä tiukasti arvojen kautta eikä ulkokohtaisista tekijöistä ole painavaa lisäarvoa vastauksena. 22-vuotias jyväskyläläinen tiimiyrittäjä ja perheenisä on siis lähtökohtaisesti kehno vastaus, vaikka se pintapuolisesti näyttäisi vastaavankin kysymykseen. Identiteettiä on lähdettävä määrittelemään olosuhteiden sijaan arvojen kautta, joita omalla kohdallani voisivat olla esimerkiksi filosofisuus, utelaisuus ja vastuullisuus. Vahva identiteetti pohjaa arvoihin, sillä ulkoisten tekijöiden karistessa ja kohdatessaan kriisejä on tätä kautta itsensä määrittelevä ihminen varustettu vakaammalla ytimellä.

Toiseen kysymykseen ”Tiedätkö mitä haluat?” vastaukseen on myös tarpeetonta vastata ulkoisista tekijöistä lähtöisin esimerkiksi niin, että haaveilisin omakotitalosta ja suuresta tontista. Tämän kysymyksen kohdalla tärkein huomioon otettava seikka on se, että arvot ja tavoitteet ovat linjassa toistensa kanssa. Kun määritän tavoitteeni arvojeni kautta, ei pääse syntymään ristiriitaa, turhauttavaa pahoinvointia aiheuttavaa identiteettikriisiä. Esimerkiksi kun määritän tavoitteekseni kirjojen luvun arjessa, hahmotan tavoitteen filosofisten arvojeni kautta ja lisään ”Luen lisää kirjoja” tavoitteeseen arvoni lisäyksellä …”kasvattaakseni tietoisuuttani ja löytääkseni uusia ajatuksia”. Kun hahmottaa suuntansa arvoista käsin, on sitoutuminen luonnollisempaa. Sitoutuminen onkin ulkokehälle suuntaava seikka, joka on avainasemassa hyvinvoinnin ja terveyden tavoitteiden toteutumiselle.

Kolmanteen kysymykseen ”Hallitsetko itse omaa elämääsi?” on tartuttava juuri ristiriidattomuuden kautta. En voi olla vastuullinen perheenisä, joka välittää perheestään hukuttamalla itseäni ainoastaan töiden sekaan tai murtumalla sosiaalisen paineen alla toimimaan omatuntoni vastaisesti. Arvojen eteen on tehtävä uhrauksia, joka hahmottuu itselleni parhaiten sen kautta, etteivät kestävät valinnat ole kaikista mukavimpia. Kaikkea ei voi saada, mutta hahmottaakseen mitä tarjottimelle alkaa keräilemään on hahmotettava henkilökohtainen maailman- ja elämänkatsomus moraalikäsityksineen. Vaikka olen jo nuoruudestani lähtien pohdiskellut syvällisesti omia arvojani, en suinkaan ole valmis. Ajatustyötä arvojeni eteen on tehtävä, jotta päätöksenteko toiminnassani kirkastuu ja voin kasvattaa sisäistä motivaatiota asioiden tekemiseen ja edistämiseen. Kirja antoikin monia työkaluja arvojen ja tavoitteiden yhdistämiseen sekä sitoutumisen kasvattamiseen.

Ulkokehä & ”perusasiat”

Ulkokehälle sijoittuvat kaikki ns. ”perusjutut” liittyen terveyteen. Nämä ovat yleinen terveys, biomekaniikka, palautuminen, ravinto, fyysinen aktiivisuus ja henkinen energia. Palautumisesta lukiessani etenkin unen osuus oli itselleni yksi valtava ”Deja Vu” johtuen Matthew Walkerista. Reflektioni unen valtavasta voimasta voit käydä lukemassa esseepankista: https://esseepankki.tiimiakatemia.fi/unenvoimamw/. Sen sijaan eritoten vuorotyötä ja aikaeroja koskevat kappaleet kiehtoivat. Näissä avataan F1-kuskien huipputarkkoja ohjelmia, joissa aikaeron vaikutus minimoidaan. Vuorotyöläisiin kohdistuva samankaltainen voima on jatkuva ja valitettava arkinen osa elämää, eikä duunarilla ole usein yksilöllistä ohjelmaa, johon turvautua terveyttä edistääkseen. Palautumisesta vielä kuitenkin muutama sana. Vuoden alusta alkaen olen ottanut käytäntöön säännöllisen 21–6 unirytmin, joka on lisännyt unen määrää ja laatua valtavasti. Tämä taas on luonnollisesti johtanut tuottavuuden valtavaan kasvuun ja lisännyt voittojani arjen varrella.

Ravitsemus on seuraava asia jota lähden taklaamaan anatomiani ehostaakseni. Siitä olisin saanut Hintsan klinikalle kävellessäni varmasti eniten noottia. Ruokailuni ovat korkeintaan tyydyttäviä säännöllisyydessään ja herkuttelun rooli on liian suuri dopamiinin lähteenä. Sokeripitoiset huonot hiilarit eivät huonon glykeemi-indeksin vuoksi kasvata suinkaan jaksamista urakoiden edessä. On katsottava peiliin ja myönnettävä, että herkutteluun on syntynyt lievä addiktio. Tähän liittyvä muutos, jonka aloitan arjen pamahtaessa käyntiin, on toiseksi viimeinen, jonka voin Hintsan mukaan kuitenkaan ottaa tarjottimelleni. Aki Hintsan mukaan minun tulisi pyrkiä muuttamaan maksimissaan kolmea asiaa kolmen kuukauden ajan ennen uusien asioiden mukaan tuomista.

Fyysisestä aktiivisuudesta saisin Hintsalta kehuja, vaikken ole salihirmu tai lenkkipolkujen suurin silottaja. Olen nimittäin autoton ihminen, jolle kertyy arkiliikunnan kautta valtava määrä askelia sekä poltettuja kaloreita. Aamuni alkavat huomisesta lähtien kolmen kilometrin kävelylenkeillä, joista puolet työnnän lastani rattailla. Kaupassa käymme usein päivittäin, jonka vuoksi kertyy kutakuinkin yhtä suuri matka askelia. Rattailla kumpaankin suuntaan, sekä ostosten kanssa takaisin. Hintsa sanoi ”Älä treenaa” usein asiakkailleen, jotka harmittelivat, etteivät ehdi treenata. Arkiliikunnan ja yleisen fyysisen aktiivisuuden rooli on maallikolla usein paljon suurempi kuin se, että ottaisi puolen tunnin intensiiviset rykäykset osaksi elämää. Uuden harrastuksen aloitan kuitenkin helmikuussa. Se on avantouinti, millä on myös terveydelle suuria myönteisiä vaikutuksia.

Fyysinen aktiivisuus ylläpitää Hintsan mukaan myös biomekaniikkaa eli tuki- ja liikuntaelinten toimivuutta. Lahjakas kirurgi alkoi nähdä leikkausten olevan usein tarpeettomia ja monesti ammattimaisen fysioterapian kautta saatiin parempia ja kestäviä tuloksia, jotka nopeuttivat mm. työelämään palaamista. Itseäni yllätti, että selkävaivat ovat suurimpia sairaslomille ajavia syitä jotka maksavat yhteiskunnille valtavia summia. Mittasuhteet yllättivät varmaan siksi ettei biomekaniikan kanssa itsellä ole ollut ongelmia. Yllätti kuitenkin, että luvut ajoivat jopa mielenterveyden ohi sairaslomatilastoissa.

Fyysinen aktiivisuus ylläpitää myös erittäin tärkeää henkistä energiaa, joka on Hintsan mielestä ulkokehällä tärkeimmässä roolissa. Kirjan henkisen energian osiossa avataan henkisen energian pyramidi, jonka huipulle on sijoitettu henkilökohtainen suoritustaso, keskelle työympäristö. Ajan olisi riitettävä itselle, läheisille ja työlle. Vaikka kokonaisvaltainen paletti on joskus haastava, on olennaisinta, että kussakin osa-alueella kunkin hetken ollessa käsillä, on oltava aidosti läsnä. Tämä on haastavaa käsillä olevana etäaikana, jonka vuoksi siirtymät ympäristöstä toiseen ovat yhä enemmän harmaan sävyissä kuin selvissä pyramidin lohkoissa. Tähän voitaisiin hyödyntää yhden Hintsan asiakkaan, Nokian entisen yritysjohtajan Marko Ahtisaaren “siirtymäriittejä” työmoodista kotiminäksi. Tämä toimisi etäaikana niin, että pysähdyn töiden päättyessä täydessä rauhassa viideksi minuutiksi hengittelemään ja ajattelemaan lämpimiä ajatuksia perheestäni. Kun nousen töiden äärestä ei tämän siirtymän jälkeen niihin palata. Energia sekä keskittyminen ovat aidosti läheisissä.

Perusasiat saivat kirjan lukemisen myötä uusia mittasuhteita ja jalostuivat aidosti hyödyllisillä perspektiiveillä. Koen, että osuvasti omaa toimintaani kuvannut mietelause “Perusasiat on helppo tiedostaa, mutta vaikea elää todeksi” on teoksen lukemisen myötä saanut jykevän reseptin täsmälääkkeitä tältä merkittävän elämäntyön tehneeltä lääkäriltä. Kirjan päättää lause “Parempi elämä”. Tätä kohti vievistä tärkeistä opeista kiitollisena päätän reflektion suurella kunnioituksella kahteen sanaan “Lepää rauhassa”.

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!