Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä Bisnes

Kirjoitettu 01.04.13
Esseen kirjoittaja: Elias Markkula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvä Bisnes
Kirjan kirjoittaja: Mihaly Csikszentmihaly
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Mihaly Csikszentmihalyin kirjan, Hyva bisnes. Kirja kertoo merkityksen kokemisesta työelämässä, sekä johtajuudesta, joka ruokkii jokaisen työntekijän motivaatiota työympäristössä. Kirja käsittelee myös flow-tilaa. Flow on kokemus, jossa ollaan täysin keskittyneitä toimintaan.

 

Nykyään työelämässä tarvitaan muutakin motivaattoria, kuin taloudelliset päämäärät. Pelkkä raha ei riitä enää motivoimaan ihmisiä tekemään töitä. Tarvitaan ylevämpiä päämääriä, kuin vain oman edun tavoittelu ja isot palkkanauhat. Csikszentmihalyn mukaan on siirryttävä tekemään niin sanottua hyvää bisnestä. Hyvässä bisneksessä nautinto tekemisestä ja merkityksen kokeminen on puhtaan taloudellisen voiton tavoittelun edellä. Kirjassa esitellään suurten yritysten johtajia ja heidön ajatuksiaan ja periaatteitaan koskien tätä uudenlaista lähestymistapaa yrityksen johtamiseen.

 

Flow

 

Csikszentmihaly mukaan tärkeintä on nautinnon kokeminen niin työssä, kuin elämässä yleensäkin. Nautinto tulee tekemisestä ja siitä, että tuntee tehneensä parhaansa jonkin asian eteen. Nautintoa kokiessaan ihminen tuntee tehneensä jotakin merkittävää ja samalla kehittyy ihmisenä. Csikszentmihalyn kuvaa syvää nautinnon kokemusta termillä flow. Flow-tilaa voidaan kuvailla syvänä keskittymisenä tekemiseen. Se on hetkessä elämistä ja siitä nauttimista. Jotta flowta pääsisi kokemaan, tulisi toiminnan täyttää seuraavat kahdeksan ehtoa.

 

  • Päämäärät ovat selvät: Tekemisellä oltava selvä päämäärä, jota kohti toiminta on menossa. Nautinto syntyy pienistä askeleista kohti päämäärää, ei sen saavuttamisesta.

 

  • Nopea palaute: On tärkeätä saada nopeata palautetta ja nähdä toiminnan seuraukset. Tästä syntyy tunne, että tekemisellä on jotain väliä

 

  • Tasapaino haasteiden ja taitojen välillä: Pysyäkseen syventyynenä toimintaan, tekemisen on oltava sopivan haastavaa. Liian paljon haasteita suhteessa taitoihin luo ahdistusta. Liian pienet haasteet taitavalle taas saavat tämän turhautumaan. Tasapainon löytyessä toiminta on nautinnollisinta ja siihen täydellisesti syventyminen on mahdollista. Kun taidot kasvavat on löydettävä uusia haasteita tai otettava vastuulle laajempia kokonaisuuksia, jotta työn tekeminen pysyy mielekkäänä.

 

  • Syvä keskittyminen: Tämä tarkoittaa tarkkaavaisuuden eli focuksen keskittymistä yhteen tiettyyn asiaan kerralla, sen sijaan että se poukkoilisi pinnallisesti asiasta toiseen.

 

  • Nykyhetki on tärkein: Flowssa kaikki keskittyminen on hetkessä. Tällöin huolet ja murheet unohtuvat, sillä ne koskevat aina joko tulevaisuutta tai menneisyyttä.

 

  • Hallinta ei tuota vaikeuksia: Flowssa on tunne että hallitsee tekemisen lähes täydellisesti.

 

  • Ajantaju muuttuu: Kun on kaikki tarkkaavaisuus on tekemisessä, unohtuu aika usein kokonaan. Joskus tuntuu, että aika kulkee hitaammin ja joskus taas tuntuu, että se menee yhdessä hujauksessa.

 

  • Egon poissa olo: Syventyneessä toiminnassa on helppo unohtaa itsensä kokonaan.

Csikszentmihalyn teoksessa, eräs vuorikiipeilijä kertoo flow-kokemuksistaan ja pystyn samaistumaan hänen kokemuksiinsa hyvin. Parasta kiipeilyssä onkin se, että se oikeastaan pakottaa ihmisen flow-tilaan, koska ilman täydellistä keskittymistä putoaa samantien seinältä. Mieli tyhjenee murheista ja kaikesta muustakin saman tien, kun aloittaa kiipeämisen. Jokaiseen liikkeeseen on keskityttävä täydellisesti ja juuri sillä samaisella hetkellä. Ehkä lajin koukuttavuus piileekin siinä, että se tarjoaa näitä voimakkaita kokemuksia.

 

 

Psykologinen pääoma

 

Csikszentmihalyn mukaan jatkuvat flow-kokemukset kehittävät ihmistä. Aina kokiessaan flowta ihminen muuttuu ja kehittyy yksilöllisemmäksi. Kirjassa verrataankin nautinnon kokemista eli flown kokemista psykologisen pääoman rakentamiseen. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikkapa se että valitseeko lukea mielenkiintoista kirjaa, johon syventyessään ihminen kehittyy ja oppii uutta. Vai valitseeko hän katsoa passiivisesti televisiota. Kirjan lukeminen on kuin sijoittamista, sillä silloin oppii uutta ja mieli muuttuu. Television katselu taas harvoin muuttaa ihmistä mihinkään suuntaan. Saman ajan voi siis käyttää eri tavoilla. Toinen on helppoa ja vaivatonta, mutta samalla täysin tyhjän päiväistä ja mihinkään johtamatonta. Toinen taas vaatii pientä panostamista ja hetkellisen mielihyvän kokemisen lykkäämistä. Palkintona on kuitenkin suurempi nautinto ja kehittyminen.

 

 

Flow ja työpaikka

 

Johtajan tärkein tehtävä on saada kaikki tehokkaasti töitä yhdessä. Siksi hänen olisi saatava työympäristöstä otollinen paikka flown kokemiselle. Meidänkin tulee panostaa toimistomme viihtyvyyteen. Esimerkiksi nyt olemme panostaneet toimistomme informaatisuuteen. Seuraamme toimintaamme erilaisilla mittareilla, jotka ovat visuaalisesti nähtävillä seinillämme. Nämä mittarit tuovat positiivista kannustusta. Kun koko ajan näkee omansa ja tiimiläisten suoritukset visuaalisesti, tulee tunne, että voisi vielä tsempata lisää. On helpompaa johtaakin, kun näkee lähes reaaliaikaisesti missä mennään, esimerkiksi asiakaskäyntien tai liikevaihdon suhteen.

 

Toinen mihin on panostettava on keskittymisrauha. Usean asian saman aikaisesti tekeminen eli multitasking, on usein kuvailtu taitona. Sitä on siis pidetty hyvänä juttuna. Tosiasiassa harva asia aiheuttaa yhtä paljon stressiä, kuin monen tehtävän saman aikainen tekeminen. Tämä johtaa siihen ettei mitään niistä tule hoidettua kunnolla. Tämän huomaa toimistolla päivittäin. Tulee tehtyä jotain projektia, sitten kännykkä soi ja joku vielä kysyy mielipidettä johonkin asiaan. Nämä häiriöt vievät huomion tärkeimmästä, eniten tarkkaavaisuutta vaativasta hommasta. Csikszentmihaly kertoo kirjassaan, että syvän keskittymisen takaisin saaminen häiriön jälkeen, saattaa kestää jopa puoli tuntia. Kuinka paljon aikaa kuluukaan hukkaan, jos antaa kaikkien häiriöiden vaikuttaa omaan tekemiseen. Ehdotankin toimistolla, jotain systeemiä, jolla kaikki tietävät milloin voi häiritä ja milloin ei.

 

Kaiken kaikkiaan ilmapiiristä tulisi saada innostava. Sellainen, että mieluummin tekisi hommat toimistolla yhdessä muiden kanssa, kuin yksin kotona. On tärkeätä saada ihmiset innostumaan oppimisesta. Se vaatii jonkin näköistä kipinää kehittyä, sillä oppiminen on rankempaa kuin löysäily. Ehkä jokaisen on löydettävä oma tarkoitus tekemiseen, jotta kokee merkitykselliseksi sen, että panostaisi omaan kehittymiseensä.

 

Elias Markkula

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!