Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä idea ei toimi

Kirjoitettu 12.06.17
Esseen kirjoittaja: Neea-Eveliina Mäkinen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Hyvä idea ei toimi
Kirjan kirjoittaja: Marko Kulmala
Kategoriat: 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Mikä on idea? Itse näen idean mieleen tunkeutuvana ajatuksena, joka vie aluksi vain sen verran tilaa muilta toiminnoilta, että sen voi havainnoida. Kun sen on huomannut ja sen selvittämiseen on käyttänyt x määrän aivotoimintoja, idea kasvaa ja tulee hiontakelpoiseksi. Tässä vaiheessa ideoita yleensä voidaan sanoa myös ääneen, jolloin muut pystyvät myös osallistumaan hiontaprosessiin.

Onko idea hyvä vai huono? Ihminen pystyy intuitiivisesti päättelemään yleiskuvan idean luonteesta. Kuitenkin, olen sitä mieltä, ettei sitä voi tietää, ennen kuin on kokeillut kyseistä ideaa. Esimerkiksi lentäminen oli aikoinaan hyvin häiritsevä idea. Paljaaltaan se ei oikein toiminut ja sitä pidettiin varmasti huonona ideana, kun niin moni kalliolta hypätessään kuoli, mutta tarpeeksi hiottuna se alkoi toimia. Nykyään lentämistä pidetään yhtenä loisteliaimmista ja hyödyllisimmistä ideoista, jota on ollut.

Hyvä idea ei toimi? Tätä mieltä on Marko Kulmala, kirjoittaessaan saman nimisen kirjan. Hänen mielestään hyvät ideat eivät toimi, vaan idean tulee olla häiritsevä. Hänen mukaansa vain häiritsevät ideat aiheuttavat vastustusta ja vain saadessaan vastustusta, ideassa on ideaa. Mielestäni tuo on osaksi totta ja osaksi täyttä humpuukia. Mielestäni hyväkin idea voi toimia, kunhan sitä hioo paremmaksi ideaksi. Eli parempi idea toimii. Mielestäni idean ei tarvitse olla häiritsevä toimiakseen, sen tarvitsee vain olla parempi. Esimerkiksi mielestäni on paljon häiritsevämpää yrittää hypätä kalliolta räpytellen alas, kuin ottaa jokin, aerodynaaminen vekotin alle. Ei häiritsevä, vaan parempi. Ja paremman idean tunnistaa hionnasta ja kokeiluista.

”Sinun ideasi ei ole koskaan sinun.” Tällä kertaa väite, johon samaistun. Kirja herätti ajattelemaan jotain (itseasiassa aika paljonkin, stimuloi tosi jännästi), mitä en aikaisemmin tullut ajatelleeksikaan. Et omista yhtäkään ideoistasi. Ja sehän on totta! Ihminen on jatkuvasti ärsykkeiden ympäröimänä, niitä tulee jokaiseen aistiin tuhansia koko ajan. Nämä ärsykkeet stimuloivat aivoja ja aiheuttavat meille tunteita, näkö- ja kuulohavaintoja sekä aistihavaintoja iholla. Nämä kaikki aikaansaavat ajatuksia ja ideathan ovat ajatuksia. Ne saattavat liikkua ketjuissa, mutta joka tapauksessa niiden synty on peräisin jostain toisesta, ei sinusta. Lisäksi kovin suurella todennäköisyydellä, joku toinenkin on ajatellut joskus samaa asiaa.

”Itse idealla ei ole mitään arvoa.” Ideoita voi myydä. Tämän ympärillehän on perustettu TV-formaattejakin. Hauska kyllä, itse ideatason ideallahan, ei ole minkäänlaista arvoa. Se on arvokasta vasta ja vain silloin, kun se muuttuu toiminnaksi ja sitä lähdetään toteuttamaan. Usein silloinkin alkuperäinen idea muovaantuu matkalla, mikä todistaa sen, että idealla ei oikeasti ollut arvoa, se oli vain raakile. Se on vähän kuin sanoisi toiselle: ”Arvostan ajatusta, että haluaisit talon olevan siisti”. Siivoamistahan hän varmasti arvostaisi, ajatustaso ei oikeasti lämmitä edes mieltä.

 

 

 

Oikeasti käytäntöön vietäviä koppeja kirjasta:

 

kokemus²  + oivallus³ + usko⁴ = intuitio, missä

kokemus²= mikä toimii ja minkä toistaminen toimii

oivallus³= mikä on epätodennäköistä ja ihmeellistä ja mahdollista

usko⁴= sinä ja kolme muuta uskotte epätodennäköisen, ihmeellisen ja mahdollisen toteutumiseen

 

Mitä juttuja kannattaa tehdä? Välttämättömät jutut ja ne joita rakastaa. Ja ne, joista oppii, mitä rakastaa.

Ideoinnissa parhaat ärsykkeet tulevat aina muilta ihmisiltä. Ideointityötä kannattaa tehdä aina parittomissa ryhmissä. 3, 5 tai 7 hengen joukoissa.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!