Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä Omistaja – Mitä suomalainen yrittäjä voi oppia Warren Buffetilta?

Kirjoitettu 18.10.20
Esseen kirjoittaja: Arttu Hietala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Hyvä Omistaja
Kirjan kirjoittaja: Juha Vikman - Matti Apunen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 5. Valmentaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Hyvä Omistaja – Warren Buffet

Luin viime aikoina kirjan liittyen omistajuuteen Warren Buffetin silmin. Kirja avasi silmiä liittyen sijoittamiseen, rahaan ja omistamiseen. Kirjan teesit käsittelevät sitä, mitä Suomalaiset yrittäjät voivat oppia Warren Buffetilta. Kirja on tehty etenemään loogisesti ja hauskat otsikot lisäävät kiinnostusta kirjaan entisestään! ( Kuolema pullakahveille, kun hieno on liian hienoa, johtoryhmän sopulilaumana, tingi vielä vähän ja tuhoa kauppa)

Bisneksen moraali

Kuinka monta jalkaa on koiralla, jos häntäkin lasketaan jalaksi, oli Abraham Lincolnin suosikkikysymys. Kysymys ei ole kompa, vaan kysymyksessä alleviivataan selväjärkisyyttä. Tämä on ehkä yksi tärkeimmistä muistisäännöistä, mitä erityisesti Tiimiakatemian alkuvaiheessa pitäisi muistaa. Vastaus on totta kai neljä, koska häntä ei ole jalka. Aloitin yrittäjyyden itse 18-vuotiaana ja alussa minulle tuli vastaan vaikka minkälaisia houkutuksia. Tarjottiin vakuutuksia, yritysvaatteita, diginäkyvyyttä ja myyntimiehet/naiset olivat selvästi ottaneet selvää, että aloittavaan yrittäjää on helppo iskeä. Ihan sama mitä bisnestä ikinä teetkään, niin aina tulee vastaan houkutuksia. Se miten reagoit siihen on kyse terveestä järjestä ja omasta ajattelumaailmasta. Kauppamiehet, konsultit ja yritysjohtajat osaavat usein sulavasti ladella selityksiä, jotka saavat ’’humaltumaan’’. Humaltuessa kiistattomat, muuttumattomat tosiasiat unohtuvat hetkessä. Tätä varten tarvitaan vahvat mentorit ja luottamushenkilöt, joihin voi aina turvautua. Kysy järkevämmältä toimii tässäkin vaiheessa. Warren Buffet painottaa, että bisnes ei tule koskaan olemaan helpompaa, vaikka miten joku sitä ajatusta möisi.

Tällä hetkellä Tiimiyrityksessä jokainen jäsen on käytännössä yrityksen osakkeenomistaja. ns. Vastuullinen omistaja.  Kirjassa käsitellään aihealuetta, että mikä erottaa osakkeenomistajan ja sijoittajan. Tämä kappale sai heräämään myös minut siihen, miten paljon osakkeenomistaja omistaa yrittäjän asennetta, jota kappaleessa painotetaan. Mikä sitten erottaa osakkeenomistajan ja sijoittajan?

 Aika. Osakkeenomistajat = yrittäjät ovat pitkän tähtäimen kärsivällisiä omistajia, jotka luottavat yhtiöön ja sen johtoon. Sijoittaja on kuvassa mukana toistaiseksi, joka on kärsimätön. Omistajien ajatus johtaa pitäisi olla sellainen, että yrityksen idea on toimia ikuisesti ja yrityksellä ei ole viimeistä käyttöpäivää. Tämän takia Buffetin yrityksissä myös yksityisille sijoittajille piti keksiä keino ajaa ne samaan junaan mukaan. Asiaa työstettiin ja syntyi idea, että yrityksen täytyi tuottaa niin suurta arvonnousua, että osingon maksaminen ei ole järkevää omistajien oman edun nimissä. Sijoittajat sitoutettiin yritykseen, eikä he uskaltaneet vetää rahojaan pois, koska yrityksessä oli koko ajan potentiaali, tai vaikka ei ollut, siitä puhuttiin, että siinä oli. Viimeistä käyttöpäivää ei ole.

Itse uskon myös aikaan, koska jos esimerkiksi tällä hetkellä mietin digimarkkinointimme tulevaisuutta ja tavoitteita, niin en näe aikarajaa siinä. Totta kai tavoitteet pitää jakaa osiin, pitkiin ja lyhyen aikavälin tavoitteisiin, mutta en ole koskaan miettinyt asiaa siltä kantilta, että ’’5 vuoden päästä tämä yritys ei ole olemassa, eikä näitä asioita tarvitse miettiä niin pitkälle’’ Ei. Kun tavoitteet on täyttynyt 2 vuoden päästä, niin keksitään uudet tavoitteet seuraaville. Eläkeikään on vielä pitkä aika.

Yrittäjyyttä mitataan myös kriisihetkellä, mikä on esimerkiksi tällä hetkellä päällä. Puhutaan, että yrityksen bisnes pitäisi perustua jatkuvaan tuottoon ja puskuria pitäisi kerryttää ’’pahan päivän varalle’’, mutta nykyisellä mallilla Suomessa harva yritys kerryttää kassaa, jolloin tilanne on tämä, suurinosa yrityksissä on kusessa.

Kirjassa käytiin esimerkki vuodelta 2017,  jolloin liikenneministeri Anne Berner, kertoi että ministeriö on suunnitellut autoveron uudistusta, jolloin autovero poistettaisiin kokonaan. Autokaupat protestoivat tätä suuresti, koska he pelkäsivät, että vaihtoautojen myynti loppuisi seinään tämän takia. Moni autoliike siirtyi vastarintaan ja ajatus, siitä että ’’vittumitäpaskaa’’ syntyi asenteeksi. Erään autokaupan toimitusjohtaja reagoi asiaan eri tavalla. Hän kasasi porukan kasaan, kertoi että hänellä ei ole mitään hajua mitä nyt tapahtuu, mutta sanoi ytimekkäästi ’’Jokaisessa murroksessa, joku aina voittaa. Miksi voittaja emme voisi olla me?’’ Now that’s the spirit.

 

 Yrityksen johtaminen, Unohda strategia, panosta kulttuuriin.

Kulttuurista puhuminen yrityksessä on usein jotain epämääräistä tai humanistien puuhia, joista syntyy paljon ’’hyvää pöhinää ja isoi juttui’’, mutta vähän tulosta. Oikein ymmärrettynä kulttuuri on kaikkea muuta kuin epämääräistä ja löperöä. Se on perimmiltään armotonta johdonmukaisuutta. Yleisesti ottaen kulttuuria mitataan, kun asioihin reagoidaan. Toimiva yritys reagoi tuleviin ongelmiin ja tilanteiseen samalla tavalla. Se ei rönsyile, se ei ole yhden ihmisen mielipide, se on yhteinen asia reagoida asioihin yhtenäisesti.

 

Yksi mielenkiintoinen tarina on New Yorkista. Manhattan oli aikoinaan todella sotkuinen paikka, jossa pelisäännöistä ei välitettyä. Kaupunki teki yhteisen linjauksen, jonka periaatteena oli sakoittaa jokaisesta ihmisestä joka kävelee punasia päin, kuseskelee kadulle tai matkustaa pummilla. Poliisit alkoivat keskittyäkin lillukanvarsiin. Tämä loi kaupunkiin ihan uuden trendin. Rikollisuuden määrä laski, kuluneet tilastot siistiytyvät ja New Yorkista tuli yksi Amerikan turvallisimmista suurkaupungeista. Sama pätee myös yrityksiin. Tämän takia monet yritysjohtajat keskittyvät mm. tehdashallin siisteyteen tai siihen, onko lakan piha täynnä niittien kantoja ja selittämätöntä rojua.

 

Meillä Gravissa on tapa, että aloitetaan aamu yhdessä maanantaina klo 8.15 ja viikko checkataan outtiin perjantaina klo 14. (Nykyinen check-out jo klo 8.15 perjantaina – aloitetaan ja päätetään viikko yhdessä) Se on meidän tapamme esittää teoilla välittäminen, vastuullisuus ja ehkä tietyllä tapaa myös siisteys, niin kuin Nycissä. Se on yrityskulttuuria, jonka kaikki omaksuvat. Se on yksi pieni stintti kohti parempaa yrityskulttuuria, mutta miten esimerkistäkin huomaa, niin usein yrityskulttuuri luodaan pienistä paloista, joista rakentuu suurempi kokonaisuus. Teot ratkaisevat ja yrityskulttuurin tärkeys on järisyttävä. Se, että osoitamme esimerkiksi arvoissamme, että olemme ketterä yritys, niin se täytyy näkyä päivittäisessä tekemisessä läpitse. Jokaiseen sähköpostiin, eriliseen ongelmatilanteeseen vastataan nopeasti ja arvot esitetään teoilla.

 

280 sivuinen kirja oli silmiä avaava ja siinä täytyy muistaa, että hallitustoiminta, sijoitusmaailmassa puhutaan todella isoista yrityksistä ja kokonaisuuksista, joista esimerkiksi allekirjoittaneella ei ole vielä havaintoa. Silti kirjassa on todella hyviä pointteja, joista nyt muutaman avasin esimerkin kautta!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!