Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä pomo vai hankala akka – Naisen opas johtajuuteen

Kirjoitettu 06.10.13
Esseen kirjoittaja: Anu Kuivaniemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvä pomo vai hankala akka – Naisen opas johtajuuteen
Kirjan kirjoittaja: Caitlin Friedman, Kimberly Yorio
Kategoriat: 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

 

Kirja kertoo siitä, miten naisjohtajat ovat oman onnensa seppiä, ja minkälaisia haasteita naiset kohtaavat johtotehtävissään. Se antaa neuvoja ja työkaluja jämäkkään ja menestyksekkääseen johtamiseen.

 

Tasapaino

Kirjan alussa puhutaan työn ja kodin tasapainottamisesta. Alexander Stubbilla on käytössä 8-8-8 malli, jonka avulla hän pärjää vaativassa työssään. Kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia hauskaa ja kahdeksan tuntia unta. Olen ottanut ensimmäisiä askelia kohti tätä samaa mallia.

Tein viime vuonna liikaa töitä. Parhaimmillaan yli 70 tuntia viikossa. Jyväskylässä ollessani en muuta puuhaillutkaan. Olin sillä asenteella, että olen tullut Jyväskylään töiden ja opiskelujen takia, ja niitä aion myös siellä ollessani tehdä. Kotona Ilmajoella lepään ja rauhoitun kaiken ylimääräisen ajan.

Nyt olen ymmärtänyt sen, että tiimityöskentely mahdollistaa paremmat tulokset mihin ikinä yksin yltäisi, ja jotta voi olla toimiva osa toimivaa tiimiä, täytyy huolehtia itsestäänkin. Olen loppukesästä aloittanut elämänmuutoksen, johon kuuluu urheilu, painonpudotus, stressin vähentäminen, työtuntien vähentäminen, sosiaalisen elämän kohentaminen, ja itsensä hemmottelu ja palkitseminen.

 

Stressittömyys

Elämänmuutoksen ja 8-8-8 mallin havitteleminen ovat jo nyt tehneet elämästäni stressittömämpää. Stressittömyys taas vaikuttaa johtamiseen monella tavalla. Näen kokonaiskuvan paremmin, asenteeni on parempi, jaksan paremmin. Positiivisia puolia on lukemattomia, kunhan etenen muutokseni kanssa. Aikatauluttaminen on ollut minulle ongelma, ja otan itselleni aina liikaa töitä. Työtehtävien vähentäminen on välttämätöntä, jos aion kehittyä hyväksi johtajaksi. Tavoitteenani on tehdä alle 55 tuntia töitä viikossa tänä syksynä, ja alle 50 ensi keväänä. Lopullinen tavoite on tehdä 40 tuntia viikossa.

 

Hankala akka

Sain vuosi sitten paljon kehnoa palautetta tiimissä, ja elävänä esimerkkinä on jäänyt mieleen johtoryhmän valitseminen joulun alla 2012. Olin toiminut koko syksyn jo talouspäällikkönä, ja ottanut vastuun rahaliikenteestä sekä kirjanpidollisista asioista. Olin saanut hyvää ja kannustavaa palautetta syksyn aikana, ja johtoryhmän valintatilanteessakin. Kukaan ei sanonut yhtään negatiivista asiaa työstäni menneen syksyn aikana, mutta silti joukossa oli muutamia henkilöitä, jotka sanoivat, etteivät halua minua talouspäälliköksi, tai haluavat jonkun toisen siihen. Tilanteesta teki oudon kaksi seikkaa: meillä ei ollut ketään muuta, joka olisi halunnut talouspäälliköksi, eikä kukaan moittinut valintatilanteessa työtäni sanallakaan. Jotkut rohkenivat sanomaan perusteet mielipiteelleen, ja olin pöyristynyt niistä. He eivät halunneet minua osaksi johtoryhmää siitä syystä, että eivät uskoneet minun olevan hyvä osa sitä tiimiä. Jyräisin muiden mielipiteet ja olisin liian voimakas persoona siinä joukossa.

Lopputulema tässä asiassa oli se, että minut valittiin, koska olin osoittautunut sopivaksi tehtävään. Vastapuolella olijat (ainakin suurin osa) ymmärsivät, että olivat menneet henkilökohtaisuuksiin, eivätkä osanneet erottaa työtä ja persoonaa. Moni pyysi  sanomisiaan anteeksi jälkikäteen.

Tilanne konkretisoi monta asiaa. Etenkin tiimin pojat kokivat minut uhkana, ja pitivät minua niin sanotusti hankalana akkana. Olin jämäkkä ja vahva persoona, ja se koettiin muiden asioiden kanssa ärsyttävänä ja negatiivisena. Sittemmin olemme kaikki kasvaneet ihmisinä ja johtajina, ja tilanne on nykyään toinen.

Olen lähempänä hyvää pomoa nykyään kuin hankalaa akkaa. Vuosi sitten tilanne oli ehkä toinen, en tiedä. Tiedän ainakin sen, että edelleen tiimissä on osalla samankaltaisia ongelmia, ja he kokevat minut uhkana tai hankalana. Nyt uskon itseeni kuitenkin sen verran, että en syytä siitä itseäni. Haluan kehittyä johtajana ja tiimiläisenä paremmaksi, ja olen tehnyt monia asioita sen eteen.

 

Mitkä toimistani antoivat hankalan akan mielikuvan?

Kirja pisti minut miettimään etenkin kulunutta vuotta. Menneestä oppii, joten kirjasin ylös asioita, jotka saattoivat aiheuttaa hankalan akan mielikuvaa kuvailemassani tilanteessa. Pohdin myös sitä, miten olen edistynyt näissä asioissa ja onko vika joskus kenties vastaanottajan mielenmalleissa.

 

Joustamattomuus

En ollut maailman joustavin henkilö tiimin yhteisissä asioissa. Tiimiakatemian toimintamalli oli niin erilainen kuin totutut toimintatavat, joten tässä on ollut työtä. Esimerkiksi Jyp-akatemian kioskivuoroissa menetin usein hermoni, kun en ollut valmis viettämään viikonloppua Jyväskylässä yhden pelin vuoksi. Punnitsin kotiin menemisen ja peliin menemisen välillä, eikä peli voittanut kuin äärimmäisessä tapauksessa. Tämä on radikaali esimerkki, mutta on varmasti vaikuttanut mielikuvaan minusta. Koen olevani joustavampi nykyään, ja annan virran viedä enemmän. Kun päätös ei ole merkittävä tai vaikuta paljoa omaan toimintaani, annan herkemmin asian olla, vaikka olisin sitä vastaan.

 

Negatiivisiin asioihin keskittyminen

Juutun helposti vatvomaan kaikkia pieleen mennyttä ja huonoja suorituksia. Olen oppinut sen, että johtajan tulisi keskittyä enemmän junan vetureihin, sillä kun ne kiihdyttävät vauhtiaan, peräpäänkin hitaammat vaunut alkavat kulkea nopeammin tai tippuvat kyytistä. Keskityn koko ajan enemmän ja enemmän tähän oppiin, mutta se on vaikeaa. Valitan herkästi esimerkiksi myöhästelemisestä, huonosta valmistelusta, tekemättömistä töistä ynnä muusta, enkä osaa vielä korvata sitä toisenlaisella käytöksellä. Koen, että jos en mainitse asiasta, toinen puoli ajattelee minun hyväksyvän sen, ja sitä en halua. Tämä ominaisuus pahimmillaan luo varmasti hankalan akan mielikuvaa, ainakin niissä, ketkä ovat negatiivisen huomion kohteena.

 

Oma mielipide on oikea

Muistan Tiimiakatemian alussa kertoneeni jollekin ajatusmallistani tässä asiassa. Jos näen, että tuoli edessäni on musta, ja toinen väittää sen olevan sininen, kerron hänen olevan väärässä. Tuolihan on selvästi mustan värinen, miten hän ei näe sitä? Ongelma tässä voi olla kuitenkin esimerkiksi se, että jompikumpi meistä on värisokea, mutta emme tiedä sitä, tai että toinen ei tiedä että mustaa väriä kutsutaan mustaksi eikä siniseksi. Jos tiedän tai luulen tietäväni jonkun asian varmasti, haluan, että toisetkin tietävät sen. Miten pystyisin antaa hänen jäädä siihen käsitykseen että tuoli on sininen kun se ei ole sininen?

Hassua tästä tekee sen, että meillä ei kummallakaan ole välttämättä absoluuttista totuutta asiasta, emmekä voi olla varmoja vaikka olisikin. Meillä on vain omat totuutemme. Minun on vaikea antaa asian olla, jos koen olevani vahvasti eri mieltä jostain asiasta. Tuon asiani julki selvästi, ja pahimmassa tapauksessa jankutan sitä. Tämä totta kai koetaan hankalan akan tekosena.

Koetan kehittää pelisilmääni näissä asioissa, sillä toisaalta tämä on myös suuri vahvuuteni. Saan ihmiset huomaamaan ja ymmärtämään asioita, sekä osaan antaa vaihtoehtoja ajattelulle. Toiset vahvat persoonat kokevat tämän ärsyttävänä, niin kuin minäkin helposti kokisin. Salaisuus tässäkin on asian esitystapa, kun se on kohdallaan, konflikteilta vältytään.

 

Jyrkät sanavalinnat ja viestintä

En aina osaa sanoa asiaani parhaalla mahdollisella tavalla, niin että mukauttaisin viestini vastaanottajalle sopivaksi ja tyyli olisi yhteydessä viestin sisältöön. Olen liian usein tönkkö, asiaton, ärsyyntynyt, liian pehmeä, vähättelevä tai epäselvä. Olen epäilemättä viime syksynä töksäytellyt asioitani, antanut ärtymyksen kuulua puheessa ja ollut jyrkkä. Jälleen kerran asioita, jotka ovat voineet rakentaa hankalan akan mielikuvaa.

 

Vaatiminen

Vaadin muilta paljon ja itseltäni vielä enemmän. Vaadin ennen kaikkea tasapuolisuutta ja ahkeruutta. Tiimissämme on ollut paljon keskustelua tekemisen tasosta, tuntimääristä, sitoutumisesta, poissaoloista ynnä muista asioista. Lusmuilijoille vaatimukseni luovat varmasti hankalan akan mielikuvaa. Pidän tätä asiaa kuitenkin tärkeänä, enkä aio luopua siitä. Jos luopuisin, miellyttäisin alisuorittajia, eikä se ole ollenkaan hyvä ominaisuus johtajassa.

 

Olen väärässä

Näitä sanoja on vaikea lausua. Olen joutunut itsekin opettelemaan tämän. Nyt se luonnistuu ongelmitta. Sanon mielelläni jos olen väärässä, kunhan toinen ei käyttäydy nöyryyttävästi.

 

Jämptiys

Olen jämpti. Se on mielestäni hyvä ominaisuus, mutta osalle se on uhka. Kirja kertoo nimenomaan tästä. Jämptit naisjohtajat ovat hitaasti uusiutuva luonnonvara miesten hallitsemassa bisnesmaailmassa. Miehet ovat evoluutiossa tottuneet olemaan alfauroksia, mutta todellisuudessa he eivät voi vahvoille naisille mitään. Pelkäävätkö he alistumista ja häviämistä?

Jos naisjohtaja ajattelisi näin, hän olisi akka, mutta hyvä johtaja ei koskaan ajattele saavuttavansa toiminnallaan tällaista tilannetta. Hyvä johtaja saa porukastaan irti kaiken mahdollisen, ja motivoi heitä kehittymään ja toiminaan kykyjensä äärirajoilla.

 

Hyvä pomo vai hankala akka?

Kaikki lukemani johtajuuskirjat kertovat samoista asioista. Ne listaavat hyvän johtajan ominaisuuksia, ja antavat työkaluja johtajuuteen. Tämä kirja osui kuitenkin syvälle. Kirjoittajat ovat selvästi vahvoja naisjohtajia, jotka eivät pelkää muiden vahvojen persoonien hyökkäyksiä. Viime vuosi oli minulle rankka, ja se koetteli omaa persoonaani sekä työpersoonaani. Vastoinkäymiset ja onnistumiset auttoivat minua hakemaan omaa uomaani tähänastisen elämäni yhtä aikaa hankalimmassa ja parhaassa työporukassa.

Olen mielestäni saanut kitkettyä muualla opittuja huonoja käyttäytymismalleja pois, ja työ jatkuu koko ajan. Lisäksi olen saanut paljon vahvistusta hyvinä pidetyille ominaisuuksille ja olen oppinut myös paljon uusia temppuja. Kestin kaiken sonnan hyvin, ja jokainen vastoinkäyminen ja negatiivinen kommentti ovat vieneet minua eteenpäin.

Täytyy varmaan lukea nuo sanat uudelleen taas silloin, kun seuraava loukkaus ja ”akka” ilmestyy kulman takaa. Tiedän, että olen menossa oikeaan suuntaan. Aion jatkossakin toimia niin kuin siinä tilanteessa parhaaksi näen, ja sitten ottaa palautetta. Se on nähdäkseni ainut keino miten voi kehittyä ja oppia paremmaksi johtajaksi.

 

Rohkaisen muitakin uskomaan itseensä ja olemaan rohkeita. Vain siten voi saavuttaa unelmansa.

 

 

Anu Kuivaniemi

Osuuskunta Mittava Innovations

anu (a) mittava.fi

045 1374745

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!