Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä pomo vai hankala akka

Kirjoitettu 26.02.14
Esseen kirjoittaja: Camilla Heikkilä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvä pomo vai hankala akka
Kirjan kirjoittaja: Caitlin Friedman & Kimberly Yorio
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtaminen on aina jollain tavalla kiehtonut minua. Onko minussa luontaista johtajuutta? Olenko/olisinko minä hyvä johtaja? Olen pohtinut tätä kysymystä useaan kertaan, ja aina päädyn samaan vastaukseen; riippuu tilanteesta ja ihmisistä. Tietynlaisissa tilanteissa ja tietynlaisten ihmisten seurassa sisäinen johtajani nousee voimakkaampana esiin, kun taas tietynlaisissa tilanteissa pysyttelen enemmän taka-alalla ja olen ennemmin johdettavana.

Jos pitäisi valita, olenko enemmän johtajatyyppiä vai johdettavaa tyyppiä, niin siinä tapauksessa olisin varmasti jälkimmäinen. Mutta niinkuin alussa sanoin, johtaminen on jo pitkään kiehtonut minua, ja se onkin sellainen piirre ja asia, jota haluaisin itsessäni kehittää; johtamisen taidot.

 

Johtamiseen liittyen, käsiini osui kirja ”Hyvä pomo vai hankala akka”.

Kirjasta nousi erittäin hyviä pointteja naisjohtajuuteen liittyen, ja suoraansanottuna taisin tunnistaa itsestäni aika monta piirrettä, jotka ”heikentävät” naisjohtajan asemaa. Mutta itse uskon kuitenkin siihen, että hyvällä johtajalla ei ole mitään tietynlaista kaavaa minkälainen pitäisi olla. Tietyt ominaisuudet, kuten epävarmuuden peittäminen ja tunteiden sivuun laittaminen ehkä edesauttavat asemaa, mutta kaikki ihmiset ja työympäristöt ovat kuitenkin niin erilaisia, että omasta mielestäni ei ole yhtä ainutta oikeanlaista johtajaa.

Kirjassa toistui monta kertaa sama seikka; naisjohtajia kritisoidaan eniten siitä, että he ovat liian tunnevaltaisia. Enkä kyllä voi olla eri mieltä; tottahan se useasti on. Itse ainakin olen hyvin empaattinen ja tunnevaltainen ihminen, ja ehkä juuri sen vuoksi johtaminen on minulle välillä haastavaa.

Kirjassa nousi 10 asiaa, jotka Caitlin Friedman ja Kimberly Yorio määrittelee huonoksi johtamiseksi:

1. Epävarmuutesi ohjaa toimintaa työpaikalla

2. Et johda toimimalla esimerkkinä

3. Sukupuolisyrjintä – älä unohda pitää huolta omistasi

4. Jätä heidät rauhaan – miksi mikrojohtaminen ei toimi

5. Kohtuuttomat odotukset ja moitteet

6. Kohtelet avustajaasi kuin aviomiestä, lastenhoitajaa, palvelijaa, taloudenhoitajaa tai parasta ystävää

7. Luulet, että työntekijäsi ovat ajatustenlukijoita

8. Otat kunnian antamatta sitä

9. Itkeminen, huutaminen ja maltin menetys

10. Olet Katja Kateellinen

 

Välilä kirjaa lukiessani, minusta tuntui että kirjassa kuvattiin koko ajan jonkin todella ison firman johtajaa. Tottakai on totta, että hyvä johtaja osaa hillitä tunteensa, on itsevarma, kohtelee työntekijöitä oikein jne. Mutta jos esimerkiksi ajattelen edellisiä työpaikkojani, niin mieluummin työskentelisin pomolle, joka osoittaa inhimillisyyttänsä, välittää aidosti minusta, eikä vain esitä jöröä ja jäykkää siksi, että sattuu olemaan johtajan asemassa. Ennemmin työskentelisin sellaisen alaisuudessa, jota tunnen edes vähäsen, ja hän tuntee minut. Minkälainen olen, mitkä ovat vahvuuteni. Joten en usko, että aina samantyyppinen ”ei tunteita näyttävä pomo” on oikeanlainen johtajatyyppi… Tietynlaisissa työpaikoissa toimii, mutta ei välttämättä kaikissa.

Ideaosuuskunta Dynaamiassa, meillä ei ole yhtä vahvaa johtajaa. Kaikki johtaa itseään, ja vuorotellen toisiaan. Kaikki on siis jatkuvasti jonkinlaisessa pienessä johtajan asemassa. Kirjasta nappasin omasta mielestäni pari meidän tiimityöskentelyn kannalta tärkeää seikkaa;

 

Käytä rakentavaa palautetta henkilökohtaisen kritiikin sijaan. Kenenkään itsetuntoa ei pidä ikinä loukata.

Olemme usein keskustelleet siitä, miten asiat pitää aina sanoa suoraan. Se on totta, avoimuus on tärkeää, mutta on myös tärkeää kuinka asiat tuodaan esiin. Suoraan puhuminen ei tarkoita haukkumista, mollausta, syyllistämistä tai piikittelyä. Ihan hirveästi tällaista ei ole ollutkaan meidän tiimissämme, mutta välillä tuntuu, että meidän rakentavan palautteen antaminen menee enemmän syyttelyn puolelle, kuin rakentavan palautteen puolelle.

 

Positiivinen palaute toimii paremmin kuin rangaistus.

Tämä on toinen, joka pitäisi muistaa meidän tiimityöskentelyssä. Emme nimittäin ainakaan liikaa jaa toisillemme positiivista palautetta. Oman itseni kohdalla huomaan, että se ehkä jopa syö omaa motivaatiota. Kaikillahan toimii eri motivaattorit, mutta kyllä omalla kohdallani olen huomannut tämän vaikuttavan. Töitä tekee, mutta tunnustuksen, kannustuksen tai positiivisen palautteen sijaan, kuulee paljon enemmän sitä mitä tapahtuu jos ei tee tarpeeksi töitä ja jos ei tee tarpeeksi rahaa. Muutenkin välillä tuntuu, että olemme tiimityöskentelyn sijasta enemmän yksintoimijoita. Ajattelutapa alkaa kallistumaan siihen, että tehdään vain itsellemme rahaa, pelataan omaan pussiin, jolloin helposti emme arvosta toisen panosta ja toisen työtä tiimin hyväksi.

 

Itselläni on mielikuvat millainen johtaja itse haluaisin olla (inspiroiva, inhimillinen, motivoiva, innostava, vähemmän perfektionisti, delegoiva), mutta vielä en ole siinä pisteessä. En taidoiltani, rohkeudeltani enkä luonteeltani. Minun on kasvatettava itsevarmuuttani, jotta kestän myös johtajana olemisen huonot puolet. Minun on myös kasvettava ihmisenä, jotta osaisin höllätä täydellisyyden tavoittelua ja pystyä delegoimaan asioita.

Olen huomannut, että esimerkiksi Lunadellassa projektipäällikkönä ollessani delegoiminen on ollut hyvin vaikeaa. Oikeastaan, en ole tehnyt sitä juuri lainkaan. Vaikka olen huomannut, että liikkuvia asioita on paljon, kuten nettipalvelimien hoitaminen ja päivittäminen, asiakasrekisterien luominen, kirjanpitäjän materiaalin kokoaminen, oman tillin avaus Lunadellalle ja välillä on tullutkin tunne että ”apua missä vaiheessa mä nyt kerkeen nämä hoitamaan”, niin siltikin en vain ole viitsinyt delegoida mitään Johannalle. Minulle tulee oitis sellainen tunne, että yrittäisin vapauttaa itseni vastuusta ja siirtää sen jollekin muulle, vaikka ihan hyvin voisin sen hoitaa itsekin.

 

Sitä en voi tietää, tulenko koskaan olemaan johtotehtävissä, mutta sen tiedän että johtajan taidot ovat sellaisia joita hauaisin kehittää itsessäni.

Ja mikäli joskus siellä johtajan asemassa olen, niin tässä minulle hyvä lause joka tulisi muistaa;

Älä pyri saamaan suosiota, vaan kunnioitusta.

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!