Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvä vai kiinnostava? Sekä- että.

Kirjoitettu 13.10.14
Esseen kirjoittaja: Harri Mustonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Matkanopas
Kirjan kirjoittaja: Saku Tuominen, Risto Kuulasmaa
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Entä jos kansainvälistymisessä on kyse vain kahdesta asiasta?” Matkanopas kirjan tehtävänä on kertoa yksinkertainen tie kansainvälistymiseen.  Kirja on jaettu kolmeen osaan: teoriaan, käytäntöön ja haasteisiin. Suomalaiset eivät ole saaneet kiitosta kansainvälistymisestä, siispä pohdin miten uusi Tiimiakatemian osuuskunta voi hyötyä kirjasta.

1. HYVÄ JA KIINNOSTAVA TEORIA
”Menestyäkseen kansainvälisesti ihmisen, tuotteen tai palvelun tulee olla tavoitellun kohderyhmän mielestä hyvä ja kiinnostava.” Teoria on hyvin suppea ja se herättää paljon kysymyksiä. Mistä tiedän mikä on hyvää ja kiinnostavaa? Kirja perustuu juuri näiden kysymysten pohjalle. Hyvyys ja kiinnostavuus perustuvat aina tavoitellun kohderyhmän mielikuvaan. Hyvyys ja kiinnostavuus ovat siis makuasioita.

Allekirjoitan itse teorian hyvinkin voimakkaasti. Teoria on tietysti yksinkertainen, mutta juuri sen jättämät kysymykset tuovat oikeita vastauksia. Jos ajattelen omaa osuuskuntaani, on minulle Suomessakin melko selvää, että meidän on pakko olla hyviä ja kiinnostavia. Hyvyydestä on tullut niin sanottu oletusarvo. Asiakkaan täytyy tunnistaa hyvyys ja arvostaa sitä. Koska hyvyyden keskiössä on ammattitaito ja osaaminen, on tiimiyrittäjille erittäin tärkeää, että juuri nämä kaikki taidot tiimin sisällä tuodaan esille. Aluksi osuuskuntien osaaminen ei ole parhaimmalla tasolla, siksi onkin mielestäni tärkeää, että otamme pieniä ja ”helppoja” projekteja aluksi. Sen avulla pystymme kehittämään omaa osaamistamme.

Miten nousemme kiinnostavaksi? Sen nouseminen tietää yhtä suurta työmäärää kuin hyvyyden kehittämisenkin. Kiinnostavuuteen on pakko nähdä paljon vaivaa jopa ennakkoon. Myyntiä, promoa, sanoman levittämistä, tuotteen profilointia, tietoista erilaistamista ja niin edelleen. Esimerkiksi farkkuvalmistaja diesel markkinoi ja hypetti mallistoaan kahden vuoden ajan ennen sen julkaisemista. Monet kiinnostavat asiat tuntuvat olevan niin sanotusti aikaansa edellä. On kuitenkin muistettava, että kiinnostavuus voi laskea yhtä nopeasti kuin se on noussutkin. Meillä Akatemian tiimiyrittäjillä on se hyvä puoli, että Tiimiakatemia on melko kiinnostava paikka. Siksi meidän on helppo markkinoida itseämme eteenpäin. Itse Tiimiakatemialla on kuitenkin sama ongelma kuin muillakin, sen on keksittävä keino jolla se pysyy myös jatkossa kiinnostavana.

Massaan häviäminen on helppoa Suomessakin. Siksi yrityksen pitää olla sekä hyvä, että kiinnostava. Itsestäni tuntuu, että suomalaisen yrittäjyyden suurin ongelma on kiinnostavuuden puuttuminen. Esimerkkinä käytän erästä asiakaskäyntiäni asiakasviikolla. Yritys myy, sekä huoltaa golfvarusteita, laskettelutarvikkeita ja hiihtotarvikkeita. Ammattitaitoa, osaamista ja kokemusta löytyy 30 vuoden edestä, mutta yrityksessä ei ole oikeastaan mitään kiinnostavaa. Visuaalinen puoli oli surkea, eikä markkinointiin ole keskitytty paljoakaan. Nykyään kuluttajan valintaan vaikuttaa paljon muukin kuin 30 vuoden ammattitaito. Yrityksen pitää olla kiinnostava, se pitää jäädä mieleen. Yrityksen viestin, nettisivujen ja ulkoisen olemuksen pitää herättää kiinnostus. Erittäin pienet asiat voivat tuoda myös negatiivisen kuvan kuluttajalle. Näin tällä viikolla putkifirman pakettiauton, jossa oli heidän sähköpostiosoitteensa. Sähköposti oli hotmail.com- osoitteeseen ja siitä jäi erittäin epäammattimainen kuva. Siksi haluankin, että osuuskuntani keskittyy myös paljon kiinnostavuuteen. Se on kuitenkin yritykselle nykyään yhtä tärkeää, kuin ammattitaitokin.

2. HYVÄ JA KIINNOSTAVA KÄYTÄNTÖ

Matkalle hyväksi ja kiinnostavaksi tarvitaan matkasuunnitelma. Sen laatiminen koostuu viidestä yksinkertaisesta askeleesta, joiden seurauksena kuka vain voi olla hyvä ja kiinnostava.

1. Määrittele tavoite = Matkantekoa auttaa, jos on olemassa unelma tai suunta, jota kohti ollaan menossa. Esimerkiksi Kimmo puhui Akatemialla unelmista. Kimmolla on selkeä tavoite: Olla Adidaksen vaikutusvaltaisin henkilö vuoteen 2030 mennessä. Heti Adi Dasslerin jälkeen.
2. Analysoi kilpailu = Oman markkinan tutkiminen on erittäin tärkeää. Niin sanotusti ”tunne vihollisesi.” Listaa toimialan suunnannäyttäjät, haastajat ja laskussa olevat toimijat. Listaa kaikkien toimijoiden heikkoudet ja vahvuudet. Miksi he ovat kiinnostavia? Esimerkiksi jos Jyväskylän alueelta löytyy noin 50 parturia, on heidän mietittävä tarkkaan miten juuri he eivät häviä massaan.
Euroopan suurin miehiä palveleva parturiketju M Room tarjoaa tiloissaan miehille myös olutta. Tämä herätti ainakin oman mielenkiintoni.
3. Tunnista lähtöpiste
= Kun olet tunnistanut oman tavoitteesi ja kilpailijasi, on muodostettava kansainvälistymisen lähtöpiste. Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman objektiivinen kohta yrityksellesi. Jos mietin oman osuuskuntani objektiivista lähtökohtaa, sijoittaisin tiimimme erittäin alas. Olemme hieman kiinnostavia Tiimiakatemian takia, mutta emme ole hyviä, ammattitaitoisia. Olemme kokemattomia. Siksi meidän täytyykin kehittää itseämme.
4. Laadi reitti
=Jotta voisimme lähteä uuteen kiinnostavaan suuntaan, täytyisi valita reitti. Osuuskunnallamme on kolme reittiä hyväksi ja kiinnostavaksi. Joko kehitämme ensin kiinnostavuutta tai hyvyyttä, tai kehitämme pikku hiljaa kumpaakin. Suomessa muodostuva hyvyys ja kiinnostavuus ei kuitenkaan yleensä vaikuta ulkomailla, silloin prosessi on aloitettava alusta.
5. Uskalla lähteä
= Kun kaikki on laadittu valmiiksi, on esteenä enää uskallus lähteä!

3. HYVÄ JA KIINNOSTAVA HAASTEET

Kirjan loppuun on otettu esille haasteet, jotka ovat rasittaneet suomalaisten kansainvälistymistä viime vuosikymmeninä. Huono asia on se, että kirjan listaan on koottu jopa kymmenen haastetta. Mutta hyvää on se, että ne ovat nimenomaan haasteita, jotka eivät ole ylitsepääsemättömiä.

Kirjassa mainittiinkin, että listasta on yritetty tehdä yleiskuva. Se ei koske kokonaisuudessaan kaikkia. Mielestäni jotkin asioista eivät koske meitä Akatemialaisia.

1. Meillä ei ole jäänsärkijöitä = On totta, että Suomessa ei ole paljon esikuvia. Esikuvina voimme kuitenkin pitää vaikka vanhoja Akatemialaisia, jotka todistavat koulutuksen laadun myöhemmillä teoillaan. Voimmehan myös ottaa esikuvia muualta maailmasta. NB Foorumilla monet olivat varmasti erittäin innostuneita Arnold Schwarzeneggeristä.
2. Meillä on korkea lähtemisen kynnys = Suomalaiset ovat melko varautunut kansa. Kuitenkin nuorena lähteminen on kaikista helpointa. Olenkin erittäin iloinen, että Tiimiakatemia innostaa opiskelijoita lähtemään maailmalle. Meille ei ole asetettu rajoja, vaan voimme ohjatusti tai vapaasti lähteä tutustumaan maailmalle esimerkiksi Tiimiakatemian verrannollisiin kohteisiin ympäri maailmaa.
3. Meillä on katteettoman suuret luulot itsestämme = Luulot ovat ehkä korkealla, koska tunnettu Suomessa ei tarkoita, että tunnettu maailmalla. Se on tullut varmasti monelle yllätyksenä. Tiimiakatemialla kuitenkin rohkaistaan siihen, että uskotaan itseemme. Talon sisäinen hype onkin itselleni erittäin tärkeää. Itseensä/ yritykseen/ tuotteeseen luottaminen onkin erittäin tärkeä taito. Olisiko siinä muuten mitään järkeä?
4. Pelkäämme epäonnistumisia
= On totta, että suomalaiset pelkäävät jossain määrin epäonnistumisia. Emme ehkä ole aina riittävän itsevarmoja. Suomalaiset myöskin tunnetaan usein laadusta, emme siis halua tinkiä tästä kuvasta. Tiimiakatemialla rohkaistaan tekemiseen ja avoimesti kerrotaan, että epäonnistumisiakin tulee. Epäonnistumisien kautta tulee myös ehkä parhaimmat opit, jotkin asiat pitää vain oppia ”kantapään kautta”.
5. Emme tunne ketään
= Emme ehkä riittävästi kansainvälisellä tasolla. Tiimiakatemian sisällä pyörii kuitenkin erinomainen verkosto. Pidämme yhteyttä myös verrannollisiin laitoksiin ja Akatemialla oli juuri esimerkiksi käymässä Brasilian vieraat. Olenkin vahvasti sitä mieltä, että meillä on tavallista parempi verkosto ympärillämme.
6. Olemme jumissa tukirahojemme kanssa
= En osaa arvioida kuinka suuri ongelma se olisi. Se on tapahtumakohtaista. Kuitenkin monet yrittäjät antavat kritiikkiä firmoille joiden ajattelu perustuu aivan liikaa tukirahalle. Ja koen, että sellaisia meistä ei ole tulossa.
7. Emme tao kun rauta on kuumaa
= Se on tietysti henkilö-/ yrityskohtaista. Olen kuitenkin huomannut, että Akatemialla tulee aika paljon projekteja, jotka joko otetaan tai ei oteta. Joissakin tilanteissa on pakko ottaa riskejä, uskonkin, että me nimenomaan taomme kun rauta on kuumaa, ainakin tällä hetkellä.
8. Olemme aivan liian vaatimattomia
= Ongelma minkä ainakin itse allekirjoitan. Onneksi Tiimiakatemialla kuitenkin rohkaistaan tuomaan omat teot esille. Talon sisältä löytyy monia asioita jotka kitkevät vaatimattomuutta, kuten tonnikongi, TA-spirit huudot sekä vahavrit.
9. Inhoamme myymistä
= Akatemialla kehittyy myymään ainakin itsensä imagoa. Meidän on lähestyttävä asiaa eritavalla, koska olemme Tiimiakatemialta. Siksi yrityksen myynti ja markkinointi kehittyykin varmasti.
10. Emme ole riittävän kunnianhimoisia
= Mielestäni omat tavoitteemme, sekä lopullinen tavoite maailmanympärysmatka kertoo siitä, että olemme kunnianhimoisia.

Kirja tarjosi paljon positiivisia aatteita Tiimiakatemiasta. Tämänkin jälkeen on ollut pakko ajatella, kuinka hyvät puitteet meillä onkaan yrittäjäksi, tai ihan minne tahansa.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!