Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvästä Paras

Kirjoitettu 29.09.20
Esseen kirjoittaja: Eerik Ylikulju
Kirjapisteet: 3
Kirja: Hyvästä Paras
Kirjan kirjoittaja: Jim Collins
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Hyvästä paras

 

Nappasin mielenkiinnosta yrittäjyyttä ja sen salaisuuksia kohtaan Jim Collinsin Hyvästä Paras-kirjan alkusyksystä. Kannen avaava kysymys ”Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät” kiinnitti huomioni kuten myös lause ”Hyvä on parhaan vihollinen” ensimmäinen samaistuminen tuli takakantta lukiessa, koska olen sisäistänyt jo sen, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Kirjasta teki erittäin mielenkiintoiseksi se, että sen taustalla oli erittäin laaja ja kattava tutkimus tiukan seulan läpi päässeistä yrityksistä, jotka olivat kehittyneet hyvästä parhaaksi. Tutkimuksessa etsittiin syitä ja yhteisiä tekijöitä, mitä näillä yrityksillä oli, ja mitä verrokkiyrityksillä ei ollut. Siitä selviää, että vaikka yritykset toimivat eri aloilla, niillä oli paljon yhteisiä tekijöitä, jotka tekivät niistä parhaita. Tutkimuksen aikana luotiin useita uusia käsitteitä ja teorioita, joista eniten kolahtaneita nyt availen ja yritän yhdistää omaan yrittäjäarkeeni.

Ensin ihmiset

Hyvin selväksi tutkimuksesta tulee se, että kaikki lähtee hyvän johtajan ympärille kerätyistä oikeista ihmisistä. Hyvistäkään liikeideoista tai liiketoiminnoista ei tule parhaita, jos siellä työskentelee väärät ihmiset. Oikeilla ihmisillä tarkoitetaan työstä motivoituneita, omaan työhönsä sopeutuvia ja ammattimaisia ihmisiä. On tärkeää, että ennen kuin yrityksen suuntaa aletaan muuttamaan, on palkattava oikeat ihmiset ja potkittava väärät pois. Tässä kohtaa mietin, että Tiimiakatemian aikana tätä menetelmää tuskin aletaan toteuttamaan, vaan sen sijaan opetellaan työskentelemään erilaisten ja eri asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Se on varmasti monille opettavaa tulevaisuuden työelämää varten. Se, mitä voidaan tehdä on löytää edes oikeille ihmisille oikeat paikat ja roolit tiimiyrityksessä. Ensiluokkaiset tekijät oppivat tekemään työtä vaikka työtehtävä ja rooli vaihtuisi radikaalisti. Ihmisen sopivuuden määrittää ennen kaikkea luonteenpiirteet ja synnynnäiset taipumukset. Tiimiyrityksen kokoisessa organisaatiossa näiden asioiden käytäntöön vieminen ei ole aivan yhtä tehokasta, kun halutaan mieluummin olla samojen tiimitoverien kanssa valmistumiseen saakka.

 

5.Tason johtajuus

Johtajuudesta kiinnostuneena puhe viidennen tason johtajuudesta kiinnosti kovasti. 5. Tason johtaja ajaa ennen kaikkea organisaation etua oman uransa pönkittämisen sijaan ja eivät ota menestyksestä kunniaa itselleen. Mieltä herätti kirjassa mainittu ikkuna ja peili-teoria, josta monellakin pitäisi ottaa oppia. 5. Tason johtaja katsoo yrityksen tai projektin menestyessä ikkunasta ulos ja antaa kunnian tiimille ja kiittää menestyksestä onneaan, ja sen epäonnistuessa katsoo peiliin ja miettii, mitä olisi voinut tehdä paremmin. Alemman tason johtaja toimii juuri päinvastoin ja osoittaa epäonnistuessaan sormella muita.

Huomaan itsessäni piirteitä ja mahdollisuuksia kehittyä 5. Tason johtajaksi. Oma ura tai oma menestys ei motivoi lähellekään niin paljoa, kuin onnistuneessa jutussa mukana oleminen ja yhdessä tavoitteiden saavuttaminen. Paljon enemmänkin voisi keskittyä pelkästään tiimin tuloksiin, ja unohtaa omat saavutukset niiden rinnalla. Jonkin itseään suuremman luominen kiinnostaa monia, ja luulen kuuluvani siihen ihmisryhmään, jotka voivat asettaa ne tavoitteet oman egon pönkitystä ylemmäs. Oppimatkalla huippujohtajaksi minun tulee kehittää määrätietoisuutta ja työnteon tehokkuutta reilusti. Näiden opettelu vie luultavasti aikaa ja niitä varten tulee luoda omiin juttuihin selkeitä tavoitteita ja lähteä luomaan jotain itseä suurempaa. Huomaan myös toiminnassani samankaltaisuuden kirjan henkilöiden kanssa siinä, että tykkään myöskin vastaamisen sijaan kysyä niin kauan, että ymmärrän miksi jotain tehdään ja mitä sillä halutaan saavuttaa. Tämä saattaa monille tiimiläisille tuntua vastaan hankaamiselta ja niskuroinnilta, vaikka haluan vain omaan tapaani usein kyseenalaistaa sen, mistä oikein on kyse. Aion tehdä tätä jatkossakin, ja samalla haastaa tiimiläisiä ajattelemaan itsekin, mitä milloinkin tavoitellaan. Samaa toivon myös tiimini tekevän minulle.

 

Julmat tosiasiat

Suuri osa parhaista yrityksistä aloitti matkansa kohti korkeuksia kohtaamalla julmat tosiasiat. Esimerkiksi jos huomaa että yritys ei päätoimialallaan voi kehittyä parhaaksi, sitä ei kannata jatkaa. Missä voimme olla maailman tai maan parhaita? Missä emme tule olemaan parhaita? On erittäin tärkeää, ettei väistellä tosiasioita vaan keskustellaan kipeistäkin asioista heti. Olen huomannut oman tiimiyrityksen arjessa ja omassa toiminnassa, että on vaikea aloittaa keskustelu jostain tiimiä haittaavasta tekijästä, jos tietää sen herättävän tunteita ja kiivasta keskustelua tiimin sisällä. Usein en tunne, että haluaisin käyttää energiaani siihen, ja asiat jäävät hidastamaan ja haittaamaan jokapäiväistä toimintaa. Paljon tiimiakatemialla vaalitun dialogin avulla kuitenkin vaikeatkin asiat on otettava pöydälle ja mahdollisimman nopeasti. Menneitä päätöksiä ja tekoja voi katsella kriittisesti, mutta syntipukin etsimisestä ei ole mitään hyötyä. Väittelyjä ei saa pelätä ja kiivaatkin keskustelut vain ovat hyödyksi niin kauan, kun vain asiat riitelevät. Niin Nucorin kaltaiset megayritykset kuin vanhemmat tiimiyrittäjät kertovat kehityksen tulleen monien taistelujen ja väittelyiden jälkeen. Tulen jatkossa enemmän nostamaan tosiasioita pöydälle ja pelkäämättä konfliktia haastamaan ihmisiä perustelemaan minulle lukemattomia miksi-kysymyksiä vastaan.

Siilikonsepti

Siilikonsepti tarkoittaa teoriaa, jossa pyritään keskittämään tekeminen olennaiseen ja jättämään kaikki yllä näkyvien kehien ulkopuolelle jäävä sikseen. Jos idea tai liiketoiminta ei mahdu näille kehille, se hidastaa kehittymistä parhaaksi. Kaikki kolme asiaa ovat olennaisia, jotta koko organisaatio ymmärtää mitä tulee työpaikalle aamulla tekemään innoissaan. Siili ymmärtää missä se voi olla paras ja pitäytyy siinä erittäin määrätietoisesti. Siilikonseptia toteuttavalle yritykselle menestys ja onnistumiset eivät ole yllätyksiä vaan pitkän työn tulos. Mielestäni tiimiyrityskin voisi ammentaa tästä paljon, jos vain jollain ilveellä yhdistäisi tiimiyrittäjien omat tavoitteet yhteiseksi suunnaksi, johon kaikki mielellään sitoutuisivat. Tähän tuskin usea tiimiyritys on koskaan päässyt.

Kurinalaisuus

 

Kun edellä mainittuja asioita noudattaisi sanantarkasti, eli ympärillä olevat oikeat ihmiset kohtaisivat yhdessä julmat tosiasiat ja ymmärtäisivät täysin asian, missä voisivat olla maailman parhaita, saavutettaisiin joukko kurinalaisia ihmisiä tekemässä hiki hatussa töitä saavuttaakseen maailman ykköspaikan alallaan. Kurinalaisia ihmisiä ei tarvitse johtaa tai motivoida, vaan he saavat oman työnsä tekemisestä ja onnistumisista tarpeeksi motivaatiota tehdä asioita yhteistä tavoitetta kohti. Tähän huipputiimi Tiimiakatemiallakin voi päästä.

Tavoitteissa yhdistävänä tekijänä erottuu se, että ne eivät koskaan suoraan liity menestykseen tai rahaan. Ne ovat vain sivu- tai lopputuotteita mutta eivät päätavoitteena. Tämä oli hauska huomata, kun tiimiyrityksemme kanssa otimme syksylle tavoitteeksi juuri liikevaihdon määräksi 30 000 euroa. Se ei suoraan ole vaarallista, kun liikevaihdon määrä kuitenkin kertoo, että asioita on tehty ja varmasti samalla opittu paljon. Mutta motivoiko se yksittäistä tiimiyrittäjää suorittamaan paremmin? Ainakaan vielä mitään suuria muutoksia tiimin tekemisessä en ole huomannut. Tavoitteen luominen meidän tiimillämme on niin pitkä ja energiaa kuluttava prosessi, että kenenkään energia ei tunnu siihen riittävän ja saatetaan tyytyä keskinkertaiseen vaihtoehtoon. Annetaan kuitenkin aikaa vielä nuorelle tiimiyritykselle, sillä huipputiimiä näin sekalaisesta porukasta luoda hetkessä.

Päällimmäiset ajatukset

On selvää, ettei pelkällä tekemisellä luoda hyvästä yrityksestä parasta. On tehtävä oikeita asioita oikeat ihmiset ympärillä. ”Ensin opetellaan konttaamaan, sitten kävelemään ja sitten vasta juoksemaan” Isot laajennukset, paremmat tekniikat eivät pelasta yritystä, vaan ovat vauhdittamassa jo pitkään hitaasti pyörinyttä menestykseen johtavaa vauhtipyörää. Aion lisätä omaa määrätietoista tekemistäni ja tuoda samaa kurinalaista tekemistä tiimiini. Ajattelen, että aika akatemialla on kuitenkin niin lyhyt, että sen voi hyvin tuhlata jahkailuun ja liian vähäiseen rohkeuteen tekemisessä. Yritän auttaa kaikkia tiimiläisiä löytämään oman sisäisen motivaationsa, sillä toisen ihminen motivointi nollista on täysin mahdotonta. Nyt minun silmissäni tiimilläni on suunta ylöspäin ja hyvä tekemisen kulttuuri on nousussa. Ehkä me nousemme Tiimiakatemian asteikolla hyvästä parhaaksi, kuka tietää?

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!