Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvästä paras

Kirjoitettu 14.04.13
Esseen kirjoittaja: Sakari Lehto
Kirjapisteet: 3
Kirja: Hyvästä paras
Kirjan kirjoittaja: Jim Collins
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 3. Yrittäjyys, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Parhaaksi kehittymisen ainesosat

Kuinka kehität yrityksestä alan parhaan? Leivo ensin pohja oikeista ihmisistä ja viidennen tason johtajuudesta. Lisää täytteeksi siilikonsepti ja koristele kurinalaisuuden kulttuurilla. Anna kypsyä noin 15 vuotta ja tarjoile vauhtipyörävaikutuksen kera.

Melkoisia termejä. Jottei teksti olisi asiasta tietämättömälle täyttä hepreaa, käydään käsitteet läpi ja lisätään perään omat reflektiot aiheista. Selvenevät ne ehkä paremmin näin myös itselle.

”5. tason johtaja tuo pohjaa pysyvälle paremmuudelle olemalla ihmisenä vaatimaton, mutta ammatti-ihmisenä voimakastahtoinen”. Nämä siis ovat aika tavallisen oloisia jamppoja, joita ei ensisilmäyksellä yhdistäisi yrityksen menestystekijöiksi. He ovat kuitenkin ihmisiä, joiden teot puhuvat puolestansa. Tarinat hyvästä parhaaksi kehittyneiden yritysten johtajista saivat kyllä miettimään omia ajatuksiani johtajuudesta ja kuinka itse voisin kehittyä kohti viidettä tasoa. Ensimmäisenä itseäni kehittäessä lähden siitä, ettei pidä antaa vastaväitteiden horjuttaa omaa uskoa tekemiseen.

”Siilikonseptin 3 kehää: 1. Mistä olemme innostuneita? 2. Missä voimme olla maailman parhaita? 3. Mikä vaikuttaa taloudelliseen tulokseen? Niiden yhtymäkohdasta löydät mahdollisuuden kehittyä parhaaksi”. Siilikonseptin löytäminen on jopa vuosia kestävä prosessi, mutta tärkein tekijä hyvästä parhaaksi kehittymisessä. Tiimiyritykset, Millio mukaan lukien, ovat niin monialaisia ja lyhytikäisiä että siilikonseptin luominen osuuskunnalle on lähes mahdotonta. Sen sijaan pitäisi löytää oma henkilökohtainen siilikonsepti, ja alkaa kehittää sitä tulevaisuutta ajatellen. Sen ohjaamana sitten valitaan projektit joihin aikoo osallistua.

”Kurinalaisuuden kulttuuriin kuuluu kurinalaiset ihmiset, kurinalainen ajattelu ja kurinalainen toiminta. Ja juurikin siinä järjestyksessä”. Kirjassa mainittiin, että kun yrityksessä vallitsee kurinalaisuuden kulttuuri, monet ongelmat eivät edes pääse ilmaantumaan. Kuinka onnistua sitten luomaan sellainen kulttuuri? Ensin valitaan oikeat ihmiset, joilla itsensä johtaminen on hanskassa ja osaaminen sekä asenne kohdillaan. Tiimiyrityksen jäsenet on kyllä valittu meistä riippumattomasti, mutta sama idea pätee projektiryhmääkin kasatessa.  Toisessa vaiheessa istutetaan mieliin kurinalainen ajattelu. Se onkin ehkä vaikein osuus. Tärkeintä on nähdä tekemisessä niin oma kuin yhteisönkin hyöty. Sitoutuminen pitäisi olla niin vankkaa, että tarpeen tullen yhteisön hyödyn voi asettaa oman hyödyn edelle. Kurinalainen toiminta syntyy kurinalaisesta ajattelusta ja siinä painottuu itsensä johtaminen. Tehdään sovitut tehtävät moitteettomasti ja tähdätään yhteiseen päämäärään.

”Vauhtipyörävaikutus: yritys etenee siilikonseptin mukaisesti porras portaalta, näkyviä tuloksia alkaa karttua, ihmiset innostuvat tuloksista, vauhtipyörä kiihtyy”. Vauhtipyörä kuvaa sitä, kuinka alussa sen pyörittäminen on erittäin raskasta eikä tuloksia juuri näy. Mutta mitä kauemmin jatkaa työntämistä, vauhti vain kiihtyy ja kiihtyy kunnes tuhansien työntöjen jälkeen pyörän liike-energia on niin suuri, että se pyörii jo lähes itsestään. Tämä vaatii sitä, että jokainen työntö tehdään samaan suuntaan. Muuten jarrutetaan. Jokainen pienikin teko on siis tärkeä, kunhan se tehdään määrätietoisesti kohti yhtä suurta päämäärää.

Minä, Millio, Tiimiakatemia.

Voiko Milliosta tulla paras yritys alallaan? Eh, millä niistä aloista? Teemme kymmeniä projekteja useilla eri aloilla. Vastaus on siis EI – jos säntäilee joka suuntaan, ei ole matkalla minnekään.

Mutta ei lannistuta. Eihän meidän ole tarkoituskaan kehittyä maailman parhaaksi yritykseksi tietyllä alalla. Ei se olisi edes mahdollista tämän kolmen ja puolen vuoden aikana. Pikemminkin tarkoituksenamme tänä aikana on löytää ne keinot, jotka voivat mahdollistaa parhaaksi kehittymisen tulevaisuudessa. Kukin valitsemallaan alalla. Siitä on kyse, ja sen tehtävän suorittamisessa me VOIMME olla parhaita.

Entä voiko Tiimiakatemia tulla alansa parhaaksi? Ehdottomasti KYLLÄ, ellei se sitä jo ole. Kahdenkymmenen vuoden aikana se on saanut vauhtipyöränsä pyörimään jo hyvin ja visiokin on selkeä – olla maailman nopeimmin oppiva, kansainvälinen tiimiyrittäjyyden huippuyksikkö (olenko oikeassa?). Million vauhtipyörä taistelee vielä ensimmäisillä kierroksillaan ja hakee suuntaansa.  Myös konsepti ja visio ovat vielä muotoutumassa.

Siksi meidän onkin nähtävä itsemme osana suurempaa kokonaisuutta, ja käyttää hyväksi sen tarjoama vipuvoima. Emme ole vain Osuuskunta Millio, vaan myös yksi kaikkien maailman Tiimiakatemioiden tiimiyrityksistä. Vieläpä erinomainen sellainen. Kun neljän vuoden päästä esitän referenssejä, en usko että nimi Millio sanoo paljon, kun taas ”Tiimiakatemian” vaikutus on aivan toinen.

Suurimpana kirjasta käytäntöön vietävänä asiana näen siilikonseptin luomisen. Ja tarkoitan nyt oman siilikonseptini luomista. Minun pitää löytää oma kolmen kehän yhtymäkohtani ja alkaa pyörittää vauhtipyörää työntö työnnöltä sitä, ja vain sitä kohti. Olen aina haaveillut menestymisestä ja suurin riskitekijä onkin se, että pyrkisin pääsemään ns. ”oikotietä onneen”. Julma totuus on, ettei oikotietä ole. Matka tapahtuu porras portaalta, yksi pieni määrätietoinen teko kerrallaan.

Sakari Lehto 044 291 4171

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!