Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jim Collinsin äänikirja Hyvästä paras tarttui käteeni keväällä rehellisesti sanottuna kiireen kautta – olin kuullut että kirja on sisällöltään hyvä mutta hieman pitkä. Halusin lukea sen vaikka projektit pitivät minua kiireisenä,  joten yhdistin kotityöt ja oppimisen lainaamalla kirjan äänitteenä. Aiemmin en ollut äänitteitä vielä hyödyntänyt, joten uuden kokeilu oli hyvää vaihtelua! Hyvästä paras antoi sopivasti ajatuksia johtamiseen ja yrityksen toimintojen kehittämiseen, tarinallisessa muodossa. Yksinkertaisuudessaan kirja kertoo miksi joistakin yrityksistä tulee parhaita ja toiset jäävät ikuisesti vain hyviksi.

Parhaissa yrityksissä on

  1. Viidennen tason johtaja
  2. Oikeanlaiset ihmiset
  3. Siilikonsepti

Viidennen tason johtaja

Hyvästä parhaiksi kehittyneissä yrityksissä yhtenä tekijänä on viidennen tason johtajuus. Jim Collins kuvailee viidennen tason johtajaa vaatimattomaksi, voimakastahtoiseksi ja määrätietoiseksi ihmiseksi. Viidennen tason johtaja etsii menestyjiä muista ja epäonnistumisen hetkellä tutkailee omaa tekemistään. Tätä kuvastamaan on luotu ikkuna-peili-vertaus, jossa johtaja katsoo menestymisen hetkellä ulos ikkunasta kiittääkseen toisia ja epäonnistuessaan katsoo peiliin. Collins haluaa kuitenkin käyttää termiä viidennen tason johtaja, ei nöyrä johtaja. Tämän hän perustelee sillä, että nöyryys ei kerro koko totuutta: tarvittaessa viidennen tason johtaja tekee tiukkoja päätöksiä ja tekee kaikkensa jotta yritys menestyy. Esimerkkinä hän käyttää yritystä, jonka johtaja lakkautti kaksi tehdasta jotka eivät olisi vieneet enää yrityksen toimintaa eteenpäin. Viidennen tason johtajan tulee olla nöyrä mutta myös ymmärtää milloin vaikea päätös on oikea päätös. Olla nöyrä johtaja muttei nöyristellä.

Viidennen tason johtajuus on tavoittelemisen arvoinen asia jokaiselle esimiestyötä tekevälle. Tiimiakatemian tupaantuliaisia valmistellessa minulle konkretisoitui hyvin omat puutteeni johtamisessa. Muutamaankin otteeseen tunsin etteivät asiat etene, turhauduin ja osoitin sen valitettavasti myös projektiryhmälleni. Ehkä kyse on siitä etten ole aiemmin vastaavaa vastuuta päässyt kantamaan ja otan siksi asiat henkilökohtaisesti. Toisaalta näen tässä alustan lähteä kehittämään omaa johtajuutta oikeaan suuntaan. Törmäsin nimittäin tärkeään kysymykseen: kuinka ilmaista asiat määrätietoisesti mutta ystävällisesti silloin, kun projekti on jäätymäisillään? Koin alussa sanovani asiat liian nöyristellen ja pyytävästi, jolloin ne eivät edenneet toivotulla tavalla. Tämän jälkeen taas olin liiankin käskevä ja pahoitin ryhmäläisten mielen varmasti useammin kuin kerran – mutta deadlinet alkoivat pitää ja luvatut tehtävät tulivat erinomaisesti hoidetuksi. Kultaisen keskitien löytäminen on vielä selvästi aluillaan. Tässä myös nähdään etteivät omat haparointini johtamisessa estäneet meitä onnistumasta porukalla:  tuparit sujuivat mainiosti, pääsimme tavoitteisiimme ja opimmekin tästä yhtä sun toista. Turha epäonnistumisen pelko siis nurkkaan ja lisää haasteita reppuun.

Oikeanlaiset ihmiset

Yrityksen tärkein voimavara ovat sen työntekijät, sanotaan. Sanoisin että tärkein voimavara yritykselle ovat sen oikeanlaiset työntekijät. Hyvästä parhaaksi kehittyessä oikeiden ihmisten löytäminen on yksi päätekijöistä. Tästä esimerkkinä Collins kertoo yrityksestä, jossa isänsä jälkeen yritystä johtamaan noussut poika irtisanoi pelkän sukulaissuhteen perusteella töissä olleita työntekijöitä ja etsi tilalle sopivammat henkilöt viemään yritystä eteenpäin. Yritys todella menestyi, sillä ammattitaidottomat ihmiset olivat olleet sen kehitykselle suurin hidaste. Rekrytointiin panostaminen on suora sijoitus yrityksen tulevaisuuteen. Henkilöstön tason seuraaminen ja ylläpitäminen  kuuluvat myös samaan kastiin.

Milliossakin on noussut usein, lähes jokaisen projektin kohdalla, esille kysymys siitä ketkä ovat oikeita henkilöitä tekemään tämän työn. Keitä tämä innostaa, kiinnostaa ja keiden taitoja tai kehityskohteita se tukee? Millainen tiimi tarvitaan kokonaisuutena, jotta lopputuloksesta tulee paras mahdollinen? Tähän mennessä valinta on perustunut ensisijaisesti innostukseen ja toissijaisesti taitoihin tai tarvittaviin persoonallisiin tekijöihin. Lähtökohta on mielestäni hyvä, koska innostus antaa parhaan pohjan saattaa työ loppuun asti hyvällä motivaatiolla. Välillä vastaan tulee projekteja, jotka eivät innosta. Niilleki on löydettävä tekijät, vai onko?  Tässä voidaan olla puun ja kuoren välissä, jos ihmisillä on aikaa muttei halua. Etenkin jos projektit ovat vähissä, on mielestäni turhaa kieltäytyä työstä. Toisin on, jos työtilanne on mainio ja voidaan katsoa selvästi mikä projekti vie meitä eteenpäin ja mistä Millio hyötyy tiiminä eniten. Mikä mahtaisi toimia ei-innostavissa projekteissa parhaiten porkkanana ja miten niihinkin löydettäisiin oikeat ihmiset?

Siilikonsepti

Kettu säntäilee ja ryntäilee milloin minnekin, siili keskittyy omaan siilimaailmaansa ja vähät välittää epäolennaisuuksista. Collins on ottanut siilin esimerkistä mallia ja käyttää oman liiketoiminnan ytimeen keskittymisestä termiä siilikonsepti. Siinä keskitytään tiukasti siihen missä voidaan olla maailman parhaita, millä on vaikutusta taloudelliseen tulokseen ja mistä itse ollaan innostuneita. Jos yrityksellä on useita sivutoimia, niiden merkitystä kannattaa arvioida kriittisesti. Viekö tämä meitä eteen päin? Olemmeko tässä vain yksi muista tekijöistä vai alan suuri nimi? Voisimmeko olla se suuri nimi?

Million ydinosaamista on mietitty pitkään ja hartaasti ja sitä tullaan edelleen miettimään. Missä  Millio voisi olla paras? Ja etenkin, mistä innostumme niin että meillä on hyvät lähtökohdat kehittää itsestämme hyvästä paras? Myös projektien ja pitkän ajan suunnitelmien kannattavuuden miettiminen on tuotava tiimiin, jotta opimme arvostamaan työpanostamme ja omaa osaamistamme. Tähän olemme pyrkineet kovasti kevään mittaan vaikka vielä hapuillaan molempiin ääripäihin. Jaottelimme keväällä projektejamme tiimin voimin ja mietimme mihin suuntaan niitä kannattaa alkaa kehittämään. Tällainen inventaario on erittäin hyödyllinen! Sieltä se oma siilikonseptikin aikanaan puskee esiin.

 

Jonna Tuovinen
Osuuskunta Millio
jonna@millio.fi
040 9606 758

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!