Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvät, pahat ja milleniaalit

Kirjoitettu 18.01.21
Esseen kirjoittaja: Susanna Soini
Kirjapisteet: 3
Kirja: Hyvät, pahat ja milleniaalit. Miten meitä tulisi johtaa
Kirjan kirjoittaja: Atte Mellanen & Karoliina Mellanen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Olen syntynyt vuonna 1997 ja kuulun milleniaalit sukupolveen. Sukupolveen, mikä on kasvanut merkittävien maailmanmuutoksien aikana. Hyvät, pahat ja milleniaalit kirja tarjoaa työkaluja milleniaalien johtamiseen sekä kartoittaa millaiset tekijät ovat muovanneet sukupolvemme sellaiseksi kuin se on.

”Those who criticize our generation forget who raised it”

Milleniaalit ovat ensimmäinen sukupolvi, jolla on vahvasti erilaiset näkemykset sekä vaatimukset työelämästä. Arvostamme enemmän yksilöllistä johtamista, kuuluksi tulemista, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vapaa-ajan merkitystä.  Valitessamme työpaikkaa palkka ja sen määrä ei nouse enää tärkeimmiksi kriteereiksi vaan arvostamme työssämme sitä, että se on motivoivaa, kehittävää sekä merkityksellistä. Työympäristöä pidetään myös suuressa arvossa, sen viihtyvyyttä arvostetaan ja ajatellaan sen takaavan stressittömämpää työskentelyä. Lisäksi vaadimme palautetta ja palautteen antoa eteenpäin.

”Johtaminen vie aikaa. Milleniaalit ovat ehkä vielä aikaavievempiä kuin muut sukupolvet. He vaativat, että menet edellä ja osoitat esimerkkiä, kun suunta on hukassa. Että menet sivulla ja annat mahdollisuuden saada tukea, kun he sitä eniten tarvitsevat. Ja että menet takana ja tuuppaat eteenpäin, kun heidän omat rahkeensa eivät enää riitä”

Klassisen jaottelun mukaan johtaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen eri osa-alueeseen: asioiden johtamiseen ja ihmisten johtamiseen. Usein asiajohtaminen näkyy voimakkaampana kuin ihmisten johtaminen. Valitettavasti viimeistään nyt kyseinen mallipari alkaa olla vanhanaikainen ja näiden lisäksi johtajan tulee olla myös yksilön kehittäjä. Tämä johtamisen osa-alue on korostunut ja tullut tarpeelliseksi vasta milleniaalien aikana. Tämän päivän johtajuudessa yhdistyvät kolme johtajuuden ulottuvuutta: liideri, manageri ja yksilön kehittäjä.

Sawakessa johtoryhmä, joka koostuu tiimiliideristä, asiakkuuspäälliköstä, talouspäälliköstä ja markkinointipäälliköstä johtaa tiimiä. Mielestäni johtajuutta on jaettu, eikä meillä ole yksittäistä henkilöä joka hallitsisi kaikkia aiemmin mainitseviani johtajuuden ulottuvuuksia. Koen tiimiliiderillä olevan vastuu johtaa yksilöitä henkilökohtaisesti sekä näyttää heille suuntaa. Päälliköillä (asiakkuus, talous ja markkinointi) vastuu on pääasiassa asioiden ja tehtävien hallinnassa. Kenelle jää yksilön kehittäminen? Mielestäni tämä menee valmentajallemme. Hän tukee jokaista yksilöä henkilökohtaisesti ja koutsaa yleisesti koko tiimiä oppimismatkallaan. Lokerointini tässä on karkea, mutta avaa näkymää miten eri johtajuuden ulottuvuudet jakaantuvat mielestäni meidän tiimissä.

Talouspäällikön roolissa haastavinta oli tiedostaa missä oma raja johtamisen suhteen kulkee. Mikä kuuluu minulle ja mikä tiimiliiderillemme. Piti pitää mielessä koko ajan oma vastuualueeni. Tehtäväni on nimenomaan talousjohtaa, innostaa numeroilla ja luoda raamit yrityksemme talousprosessille. Saada jokainen yksilö kehittymään ja ymmärtämään enemmän yrityksen taloutta. Lisäksi seurata tiimissämme olevien projektien talousprosesseja sekä huolehtia operatiivisesta puolesta.

Kirja osui ja upposi, koska itse milleniaalina pystyn samaistumaan paljon kirjassa kerrottuihin asioihin. Ymmärrän koko ajan enemmän ja enemmän siitä miten vaikeaa johtaminen on ja miten se tämän takia onkin niin kiehtovaa. Kirjan luettua ymmärsin, miten paljon johtamistyylit ovat sukupolvien saatossa muuttuneet ja miten ne muovaantuvat sekä kehittyvät aktiivisesti uusien sukupolvien synnyttyä.

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!