Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvät pahat ja Terhi-Anna Wilska- Teorioita milleniaaleista

Kirjoitettu 03.05.21
Esseen kirjoittaja: Veera Kinnunen
Kirjapisteet: 4
Kirja: Hyvät, Pahat ja milleniaalit & Terhi-Anna Wilska Z-sukupolven arvot ja asenteet seminaari
Kirjan kirjoittaja: Atte Mellanen, Karoliina Mellanen ja Terhi-Anna Wilska
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys, 4.4. Johtamisen haasteet, 5. Valmentaminen, 5.1. Valmentaminen, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet, 9.01. Oppiminen, 9.05. Valmentaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Z-sukupolvi milleniaalit, miksi meitä nyt kutsutaisiinkaan, se riippuu määritteliästä. Mutta jos voisi karkeasti sanoa niin milleniaalit on 1980-2000 ja z-sukupolvi sijoittuisi n.1995-2010 väliselle haarukalle. 

 

Pääsimme rakenetamaan milleniaalien johtamisesta koulutusta OAJ ja Gradian yhteistyö koulutus päivään. Pohjasimme koulutuksen materiaaleihin omaa kokemustamme johtajuudesta, sekä Hyvät Pahat ja Milleniaalit, Hauskan oppimisen vallankumous ja Pikku pomosta johtajaksi kirjoihin. 

Koulutuksen nimeksi keksimme – milleniaalien näköisen nimen:

 

Ei hassumpi Z-sukupolvi- Kuinka johtaa tulevaisuuden tekijöitä. 

Z- sukupolvi on kasvanut internetin, informaatiotulvan ja sosiaalisen median murroksen aikakaudelle. Jossa informaatio on ainoastaan minuuttien päässä itse tapahtumasta oli se sitten täällä tai toisella puolella maailmaa. Olemme sosiaalinen ja aktiivinen sukupolvi joka viestii ketterästi, mutta on myös tietoinen itsestään sekä tekemisestään. 

 

Pääsimme vetämään koulutusta yhdessä Terhi-Anna Wilskan kanssa, joka on tehnyt tutkimuksia milleniaalien arvopohjasta ja käyttäytymisestä. Wilskan alustus vie meidät milleniaalien arvopohjan syntymisen juurille.  

 

Arvot eivät muutu – ne ovat pysyviä, asenteet muuttuvat. Elämänkaaren vaiheet ja muutokset vaikuttavat asenteisiin, nuoret ajattelevat eri tavalla ja elämänvaiheiden kehitys ja tapojen  muutos saa aikaan toisia arvoja painotetaan vahvemmin. Nuorten ja nuorison keskuudessa arvot, sekä asenteen yleensä kärjistyvät, koska halutaan samaistua ja olla samankaltaisia. Nuorisosta pystyy puhumaan jopa indikaattorina, joka kertoo mihin yhteiskunta on menossa. Milleniaalit ovat kiltein sukupolvi, mikä on hetkeen ollut. Aito halu auttaa ja oppia, eikä enää kapinoida ja venyttää rajoja, on varmasti tulosta pehmeästä kasvatuksesta.  Eri yhteisölliset arvot muuttuvat sukupolvittain, ollaanko yhteisö keskeinen vai individualisti keskeinen sukupolvi. Yleensä sukupolvi haluaa olla edeltävää hieman eri mieltä. Milleniaalit ovat taatusti yhteisön keskeisiä.

 

Sukupolvilla on avain kokemuksia, jotka määrittävät pidempiä jaksoja näitä asenteita ja arvoja. Mitkä ovat milleniaaleille avain kokomuksia? Puhutaan varmasti, että digitalisaatio/ algorytmisukupolvi on yksi määrittävä tekijä, mutta niin voi olla korona virskin. Digitalisaatio oli kaikille yhtä aikaa saatavalla, joten diginatiivius tai digitaalisuus liikkuisi nuorilla nopeasti johtuu muusta kuin syntymävuodesta.  

Wilskan tutkimuksien pohjalta on pystytty määrittelemään milleniaaleille arvoja : Kestävyys, hyvinvointi, elämyksellisyys, Autetnttisuus, altruismi= empatia hyväntekemisen halu, yksilönoikeuksien korostuminen ja resilienssin väheneminen. 

Toki kaikkien ihmisten resilienssi on vähentynyt, ei ole ollut sotia tai suurta nälänhätää, saatikka kulkutauteja. Wilskan mielestä edes Covid-19 ei ole niin suuri muutos joka olisi muuttanut resilienssiä parempaan suuntaan. 

 

Sukupolvi_arvot

Digiconsumer- tutkimus 18v-25v 2020-2021 vuosina  ja Agents-2020 tutkimus- 15-19 vuotiaat 2020 

Voiko milleniaali nuorista puhua materialistisempana kuin muut sukupolvet – Ei varmasti voi vaan tasaisesti kuluttaminen on lisääntynyt kaikilla sukupolvilla. Elintasot ovat nousseet tasaisesti ja kulutus on lisääntynyt. On tyypillistä nuorille käytöstä, että 93,2% valmiita maksamaan enemmän reilun kaupan tuotteista/ympäristö ystävällisimmistä tuotteista. Kuitenkin 32% on ainoastaan ostanut ympäristöystävällisiä tuotteita viimeisen 6kk aikana. Nuorten sukupolvissa ollaan tietoisempia rahasta ja eletään säästeliäästi. Toki merkkivaatteiden käyttäjille on oma äänekäs kuntansa. Mutta kun ei ole mitään vielä niin jos saa ostaa jotain se on jo paljon nuorten keskuudessa. Nuoret ovat tietoisia, rahastaan ja kun sitä on rajalliseti saataville. Rahaa pitää säästää, ja sitä pitää olla, eikä sitä törsätä, vaikka sitä ehkä haalitaan enemmän. 

Sosiaalinen median merkitys arvoissa ja asenteissa 

Meistä puhutaan Diginuorista, koska olemme eläneet molemmat ajat ennen digitalisaatiota ja digitalisaation jälkeen. Kuitenkin Wilka korostaa, että tämä on jopa väärin puhua diginuorista/diginatiiviseista (kun puhutaan nuorista), koska jokainen aikuinen on myös kokenut tämän saman digitalisaation kuin nuoret. Ainoastaan heillä rasitteena ehkä vanhat mielipiteet ja tottumukset, jotka ovat estäneet niin valtavaa digiloikkaa. 

 

7%  Digiconsumer tutkimukseen osallistuneista nuorista on tehnyt jotain kaupallista yhteistyötä ja 90% seuraavat päivittäin jotain vaikuttajia instagram/tiktok /snapchat/ youtube. 

Luultiin, että näistä nuorista tulee todella kaupallisia, kun kasvavat sosiaalisen median aikaan.  Kuitenkin on huomattu, useamman tutkimuksen yhteen tulemana, että nuoret eivät välttämättä erota kaupallisia yhteistyöitä, mutta ovat silti säästäväisiä rahassa. Eli eivät välttämättä ymmärrä altistuvansa näillä mainoksille myöskään, koska niitä tulee niin paljon. Kuitenkin näillä on myös alitajuisesti enemmän vaikuttavat meidän päätöksiin kuin koskaan.

 

Hyvät pahat milleniaalit : Mitä työ tarkoittaa? 

Tämä ei varmastikaan tule yllätyksenä, jos olet seurannut muuttunutta työelämää. Mutta milleniaaleilla työ on oman minäkuvan ja omien unelmien toteuttamisen jatke. Työn tulee olla siten jo lähtökohtaisesti merkityksellistä, mielekästä ja motivoivaa. Haluamme löytää työpaikan jossa voimme tavoitella omia tavoitteita, jossa yrityksen arvot kohtaavat omat arvomme, ja pääsemme työn kautta tekemään merkityksellisiä asioita ja työllämme pitää olla tulos.  

Työ ei saa enää olla velvollisuus joka pitää täyttää. Työn tekeminen on varmasti muuttunut, suurten ikäluokkien ajasta, kun maailma on vaurastunut ja elintasot ovat parantuneet. Työ ei olekaan enää transaktionaalinen vaihtokauppa vaan sen pitää palvella niin yritystä kuin työntekijää ennen kuin raha vaihtaa omistajaa.

Työ on tapa kehittää itseään ja olla luova. Haluamme tuntea pääsevämme eteenpäin, tämä ei tarkoita aina ylenemistä. Vaan oppimista, kehittymistä ja vastuuta. Ilman tätä milleniaalit voivat ruveta pienentämään odotusten ja todellisuuden välistä kuilua ja vaihtaa työpaikkaa, ja työnantaja jää miettimään mitä tässä juuri tapahtui.  

 

                   

Ominaisuudet: 

Itsenäinen – Olemme avoimempia viestimään kuin aikoihin, myös viestiminen on helpompaa, eikä näin vaikka muutto kotoa tunnu niin kamalalta kuin voi olla yhteyksissä vaikka joka päivä. Sosiaalinen media on tehnyt meistä avoimempia viestijöitä olemme valmiita kertomaan omia mielipiteitämme avoimemmin, ja vaikuttamaan niillä myös ympäristöömme. 

Nopeasyklinen – Nopea informaatiotulva on jopa pakottanut tähän. Haluamme nähdä seurauksia omalla työllä nopeastikin. Vaadimme enemmän palautetta toimistamme, pelkkä arvosana vuoden lopussa ei riitä, haluamme kehittyä ja kehittää itseämme saadun palautteen myötä. 

Tavoitekeskeinen– Itsevarma kunnianhimoinen,sekä tavoitteet ovat korkealla jo alusta asti. Haluamme löytää sen merkityksellisen työn, jossa saamme aikaan. Emme välttämättä ole valmiita sitoutumaan 40v uraputkeen vaan haluamme päästä kehittymään työssä. Näemme työ oman asiantuntijuuden kehitys välineenä.  

Merkitystä etsivä– Työtä ei ainostaan tehdä rahan takia vaan kehittääkseen enemmän itseäni. Milleniaalit haluavat saada aikaan, muutoksia, halutaan löytää yrityksiä joiden arvomaailma sopii omiin arvoihin. Yrityksilläkin pitää olla suurempi rooli, miten vaikutetaan tulevaisuuteen. 

Milleniaaleista voidaan löytää- 

Luonnostaan uteliaita tyyppejä- jotka etsivät aktiivisesti tietoa ja pystyvät yhdistelemään oppimaansa. 

Kuuntelijoita- Podcast, youtube, Clubhouse ovat kaikki paikkoja jossa pääsee oppimaan ja opettelemaan juuri niitä asioita, mitä itse haluaa. 

Sisällöntuottaja ja uuden tiedon etsijä – Henkilöt ketkä pystyvät mallintamaan asioita nopeastikin tai löytävät työkalut miten jokin asia hoidetaan.  

Passiivinen oppimisen todistaja- Edelleen haluamme, että osa asioista kaadetaan vaan päähämme ja saamme tehdä työmme oppijana. Kuitenkin tarvitsemme silti luottamusta siitä, että meihin uskotaan ja meitä kannustetaan. 

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!