Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Hyvejohtajuus

Kirjoitettu 16.04.16
Esseen kirjoittaja: Venla Luhtanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hyvejohtajuus
Kirjan kirjoittaja: Alexandre Havard
Kategoriat: 1.5. Oppimisen klassikot, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

En enää opeta ihmisjohtamista. Opetan ennen kaikkea itsensä johtamista.

– Peter Drucker

 

Puoliajatuksissani nappasin tämän kirjan lukuun. Hyvä niin. Luettuani sen tulin siihen tulokseen, että nämä kristinuskonnolliset säädökset kuuluisi olla meidän jokaisen arkielämän peruspilarit. Olit johtaja tai et.

Oon työstänyt tosi pitkään omia ajatuksiani johtamisesta ja kirjassa oli tosi paljon näkemyksiä tukemaan niitä. Ymmärsin oikeastaan kuinka kirjan neljä kardinaalihyvettä ovat olleet ne asiat, joita olen omassa johtajuudessani halunnut haalia. Vasta luettua kirjan avulla kiteytinkin ne myös itsellenikin.

Nämä kirjan vaalimat johtajan hyveet ovat viisaus, oikeudenmukaisuus, itsehillintä ja rohkeus.

 

Olemme pohtineet Tulevaisuuden johtajat -koulutusohjelmassa paljon hyvän johtajan perusarvoja, ajattelutapoja, ominaisuuksia ja käyttäytymistapoja. Ne ovat asioita jotka yleensä johdettavat näkevät ja kokevat.  Hyvejohtajuudessa on kyse siitä, että johtajalla tulisi olla halu palvella. Halu palvella linkittyy nöyryyden hyveeseen, joka taas nousee sieltä josta myös muutkin hyveet – sydämestä, tahdosta ja järjestä. Surullisen useasti päämääränä ovat aineelliset motiivit, ja kun ne ovat saavutettu, “palvelu” loppuu. Myös ammatilliset motiivit – oman edun tavoittelu saattaa olla myös yksi suurimmista syistä ryhtyä johtotehtäviin. Kun motiivit löytyvät halusta palvella, kysymys kuuluu, mitä minä haluan saavuttaa tässä johtoroolissa – mitä jätän taakseni kun aikani tässä roolissa päättyy. Kun halu löytyy muualta kuin aineellisista motiiveista, tapahtuu johtaminen aidosti sydämestä sekä tunteiden aitous välittyy aidosti johdettaville.

 

Tähän hetkeen katsoisin näistä neljästä hyveestä omaksi kehittämisen kohteeksi itsehillinnän ja rohkeuden. Harmikseni sain huomata, että olen akatemialla oppinut minä ajatteluun. En tiedä, kuinka se näkyy ulospäin, mutta koen että hyvin useasti ajattelen “että kun minä” ja “kun mä olen ja te ette” ja tavallaan olen ollut jopa liiankin ylpeä ajastani. Kyllä, itsestään saa ja pitää pitää meteliä, mutta oikealla tavalla. Kohtuuttomuus ja ahneus vahingoittaa tahtoa, se himoitsee mainetta ja mammonaa – ja aistimukset vie mukanaan. Johtaja on johdettaviaan varten, ei itseään – siksi itsehillintä on tärkeä taito. Johtajana toimiminen on aitoa mikäli itsehillinnän hyvettä ei edes tarvitsisi harjoittaa.

 

Itseilmaisu linkittyy vahvasti itsehillintään. Puheiltani olen useimmiten hyvinkin suora, enkä usein sen kummemmin edes mieti miten asiat ilmaisen – mikä saattaa taas loukata niitä jotka eivät ehkä ymmärrä suoraa palautetta. Itsehillintä on yksinkertaisuudessaan mielihalujen asettamista järjen hallintaan. Tällöin minun tulee pystyä ajattelemaan asioita objektiivisesti, unohtaa se mitä haluaisin sanoa ja sanoa se, mitä minun kuuluu johtajana sanoa.

Itsehillintä auttaa saamaan kuriin myös vaikeatkin tapaukset. Itsehillintää voi harjoittaa ihan vaikka vain ystävällisyyden ja lempeyden kautta. Lempeä henkilö on helposti lähestyttävä. Tällöin esimerkiksi riitatilanteetkin on helpommin ratkottavissa. Kiivaammatkin ihmiset suhtautuvat ystävällisesti mikäli vastaus on lempeä ja objektiivinen – ei vihainen tai tuomitseva. Itsehillinnän harjoittaminen tapahtuu tietoisen läsnäolon kautta. Pitää osata tiedostaa tämän hetken omia käytösmalleja, jotta niihin pystyy reagoimaan oikein tulevaisuudessa.

 

Rohkeutta on vaikea lähteä purkamaan ajatuksiksi, kuinka sitä olisi helpoin harjoittaa. Rohkeus johtajuudessa merkitsee asioita, joita ei edes vältämättä huomata saatika osata ajatella. Rohkeus on suunnan säilyttämistä, vaikka ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Suurimpia epävarmuuden tuntemuksia on herättänyt viimeaikoina tien mallintaminen. Kuinka todellisuudessa me pääsemme tiimimme kanssa päämäärämme, jos päämäärän jokainen käsittelee eri tavalla tahoillaan? Rohkeus on sitä, että luottaa siihen mitä on tekemässä ja kerää myös muut sille samalle polulle. Visio, joka inspiroi ihmisiä, ei riitä. Sen täytyy olla jotain näkyvää ja realisoitua ulkoisella tavalla. Sen täytyy saada jotain aikaan – ja johtajan kuuluu olla se joka saa jotain aikaan. Kun halutaan saada jotain aikaan, on opittava ottamaan riskejä – eli riskien ottaminen on se mitä on harjoitettava johtamisessani lisää. Siis enemmän kokeiluja johtamiseeni, enemmän vastoinkäymisiä ja enemmän oppimista. Rohkeus ja uskallus on sitä, jota johtajuudessa arvostetaan.

 

Hyveet valaisevat älyämme, vahvistavat tahtoamme ja puhdistavat tunteitamme.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!