Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Idiootit ympärilläni

Kirjoitettu 08.12.18
Esseen kirjoittaja: Jaakko Laakso
Kirjapisteet: 2
Kirja: Idiootit ympärilläni
Kirjan kirjoittaja: Thomas Erikson
Kategoriat: 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ja seuraavaksi vuorossa Thomas Eriksonin kirjoittama Idiootit ympärilläni – Kuinka ymmärtää muita ja itseään. Tämänkin kirjan ”luen” äänikirjana. Tämän teoksen halusin valita, koska olen monen kuullut lukevan tämän. Palaute kirjasta on ollut aika kaksijakoista, jotkut ovat tykänneet, jotkut eivät. Ihmisistä oppiminen on tärkeä asia. Kuulemani mukaan Thomas Erikson on tehnyt kirjasta lukijalle niin helppoa kuin vain mahdollista. Että kaikki varmasti ymmärtävät. Se on yksi syy, miksi haluan tämän lukaista. Muutama edeltävä lukemani kirja on ollut vaikea ymmärtää ja sisäistää asioita. Takakansi kertoo, että Erikson on tehnyt yhteistyötä usein massiivisen yrityksen kanssa ruotsissa, joten varmasti pätevä kaveri opuksen takana. Sanotaan, että maailman tärkein taito on tietää kuinka ihmiset käyttäytyvät. Ja sehän on äärettömän tärkeä taito, sillä ihmisten parissa tulee oltua jatkuvasti koko lopun elämää.

 

Kirjan käyttäytymismallit väreinä ovat: punainen, keltainen, vihreä ja sininen.

Ja mitä nämä käyttäytymismallit väreinä sitten tarkoittavat. Tässä muutamalla avainsanalla avattu eri värien ominaisuuksia.

 

Punainen

Kilpailunhaluinen, kärsimätön, päättäväinen, tarmokas, aikaansaava

 

Keltainen

Verbaalinen, spontaani, ulospäinsuuntautunut, huomionhakuinen

 

Vihreä

Hillitty, suorittava, ystävällinen, hyvä kuuntelija, kärsivällinen

 

Sininen

Perfektionisti, looginen, etäinen, tarkkaileva, suunnitelmallinen

 

Itsessäni näen eniten piirteitä keltaisesta, vihreästä ja punaisesta väristä. Kaikista näistä löytyy jonkin verran täsmääviä piirteitä. Väreistä pystyy helposti miettimään oman tiimiyritykseni jäsenten värejä. Joistain paistaa selvästi läpi yksivärisyys, mutta kuitenkin osa on kaksivärisiä. Kirja helpottaa tajuamaan erilaisia käyttäytymismalleja. Tajuan nyt jo paremmin, miksi punainen persoona käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy. Punaisestä käyttäytymismallista en kuitenkaan koe itse samaistuvani ”vain taivas on rajana” -tyyppiseen ajatteluun. Oli kyse budjetista tai sitten tavoitteista, niissä en ole vahvimmillani. Kunnianhimo ja vaikeiden tehtävien haaliminen voisivat olla hyvä steppi tässä, vaikka niissäkin voi olla huonot puolensa. En aseta itselleni henkilökohtaisesti hirveän korkeita vaatimuksia vaan olen enemmän sellainen yhdessä porukalla korkeiden vaatimusten tavoittelija.

 

Keltaisesta käyttäytymismallista huomaan samaistuvani piirteisiin kuten: hauskapito, huumori ja ”ei se niin vakavaa ole” -lausahdukseen. Itse asiassa huomaan, että aika moni meidän tiimistä on nimenomaan keltaisia tyyppejä. Keltainen tyyppi on todella positiivinen ja saa muut ympärillä hyvälle tuulelle. Tiimiyrityksessä tällaiset ihmiset ovat kullan arvoisia nimenomaan sen takia, että heidän käyttäytymisensä tukee mielestäni sitä yhtä tärkeintä teemaa, mitä tiimiyrityksessä on: eli se, että ”työpaikalle on kiva tulla”. Keltainen tyyppi on ehdottomasti sellainen, joka kiinnostuu kaikesta ja haluaa lähteä projektiin kuin projektiin mukaan.

 

Vihreät tyypit ovat kaikkien värien keskiarvo, joten luulen, että minussa on eniten vihreän värin piirteitä, koska minussa on piirteitä lähes jokaisesta väristä. Vihreä tyyppi on kaikkein yleisin. Vihreät ovat välittäviä ja joskus jopa muiden auttaminen on heille paljon tärkeämpää kuin omat asiat. Koska toisten miellyttäminen on vihreille tärkeää, luulen, että sana Kiitos ruokkii heitä valtavasti ja he saavat siitä paljon hyvää fiilistä ja energiaa. Vihreät välttelevät konflikteja ja siihen pystyn helposti samaistumaan. Konfliktien välttely on minulle todella yleistä. En voi sietää konflikteja jostain syystä. Sellainen innovatiivinen boksin ulkopuolelta -ajattelu ei myöskään ole valttikorttini. Olen jo 13-vuotta harrastanut salibandya ja lajissa tietenkin taistellaan aina voitosta. Siltikään se ei ole luonut minuun järisyttävää kilpailuhenkisyyttä. Tietenkin jokaista ottelua lähdettiin voittamaan, mutta kilpailunhalu ei ole jäänyt sen suuremmin. Tai sanotaan vaikka niin, että se pieni kilpailuhenkisyys on todella tapauskohtaista. Introvertti en liialti koe olevani.

 

Sininen väri kuvaa itseäni kaikkein vähiten. Isoimpana nousi pinnalle pienimuotoinen perfektionismi. Jos tehdään jotain projektia, en halua ikinä myydä keskeneräistä tai paskaa. Haluan myydä viimeisen päälle valmista priimaa. Se on ehkä tapauskohtaista, mutta luulen, että joissain asioissa perfektionismi on hyväksi. Jos tehdään tehokkaasti niin siitä voi olla haittaa. Varsinkin siinä, kun myydään jotain keskeneräistä paskaa, niin pahin pelko on asiakkaan negatiivinen vastaanotto.

 

Tiimimme sisällä on näitä jokaisia käyttäytymismalleja ja niiden yhdistelyitä. Se on äärimmäisen hyvä asia. Kaikki eivät ole samanlaisia ja hyvä niin. Se, että erilaisia käyttäytymismalleja löytyy mahdollisimman monia ryhmän sisällä, on loistava mahdollisuus. Jos kaikki olisivat samanlaisia, ryhmän toiminnasta ei todennäköisesti tulisi juuri mitään. Monet eri käyttäytymismallit mahdollistavat todella monta erilaista näkökulmaa ja mielipidettä. Joitain ihmisiä on tietenkin vaikeampi lähestyä ja saada heistä mitään irti. Kuitenkin jossain vaiheessa luottamuksen synnyttyä heistä tulee todennäköisesti avainpelaajia. Ne ketkä eivät treeneissä hirveästi puhu, heillä on mielessään varmasti monta erilaista mielipidettä ja asiaa, joita he haluaisivat tuoda julki, mutta eivät sano. Kun se potentiaali ihmisistä saadaan esiin, niin dialogi paranee ja tiimistä saadaan todella paljon enemmän hyötyä irti.

 

Kirja avaa käyttäytymismalleja hyvin ja pystyn samaistumaan moneen asiaan. Värit antavat vaan yksinkertaisuutta ajattelussa, helpottavat lukemista ja asioiden sisäistämistä. Värit ovat kuitenkin mielestäni aika ympäripyöreitä. Ne sisältävät niin monen monta piirrettä, että huomaan joka väristä samaistuvani johonkin piirteeseen ja koen, että itseni kohdalla on vaikea valita juuri ja vain se yksi väri itselle. Ehkä pitäisi pyytää joku muu läheinen arvioimaan. Itsensä arvioiminen on niin vaikeaa. Värit siis antavat suuntaa ja helpottavat ymmärtämään ihmisiä. Propsit täytyy antaa kirjan kirjoittajalle, hän on onnistunut luomaan asiat todella yksinkertaisiksi. Hyöty itselleni on siis se, että tajuan käyttäytymismalleja nyt paremmin ja pystyn havaitsemaan niitä tiimissä ja arkielämässä.

 

Kiitos!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!