Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ihmisten kohtaaminen ja ohjaaminen

Kirjoitettu 15.12.20
Esseen kirjoittaja: Laura Autio
Kirjapisteet: 3
Kirja: Esimiestyön avaimet - ihmisten johtaminen ja ohjaaminen
Kirjan kirjoittaja: Marjut Piili
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Halusin ottaa näin teamleader-pestin alkaessa luettavaksi jonkun hyvin ”koulumaisen kirjan” (Marjut Piilin, Esimiestyön avaimet – ihmisten kohtaaminen ja ohjaaminne) jossa kerrotaan alusta alkaen millaista se johtaminen ja johtajuus oikein ovat. Meinaan välillä nämä käsitteet tuntuvat olevan kovin irraallaan arjesta. Pohdin tässä esseessä erityisesti johtajuutta sekä johtamisen teorioita ja käytäntöjä.

 

Johtaminen ja johtajuus ovat käsitteitä, jotka usein sekoitetaan samaksi. Näillä molemmilla on kuitenkin oma paikkansa, kun tarkastellaan johtajana olemista. Katsoin myös juuri elokuvan: Paholainen pukeutuu Pradaan ja pohdin myös sen synnyttämiä ajatuksia johtamisesta. Ja sainkin siitä paljon ajatuksia tekstiin.

 

Johtajuus ja johtaminen

 

Johtajuus on osa johtamista. Sillä tarkoitetaan henkilön ominaisuuksia ja hänen käyttäytymistään. Johtajuus on johtajaan henkilökohtaisesti liitettäviä asioita, kun puolestaan johtaminen käsittää koko prosessin, jossa johtaja toimii yhdessä alaistensa kanssa. Johtaminen sisältää suunnittelua, organisointia, vaikuttamista, kontrollointia, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Tärkeää johtajuudessa on sosiaaliset verkostot ymmärillä.

 

Johtajuus voi kuvastua persoonasta monella eri tavalla. Toiset omaavat voimakkaan auktoriteetin, jonka siivellä johtaminen on helpompaa. Toisilla voi olla hyvä kyky organisoida asioita ja näin ollen johtaminen on luontaista. Johtajuus voidaan toisinaan kokea hyvin byrokraattisena ja säädeltynä toimintana. Se voi kuitenkin olla hyvin huomaamatontakin ja silti äärimmäisen tehokasta. Paras johtajuus ilmeneekin siten, ettei sitä paljon huomaa: toimivana, tehokkaana ja hiljaisesti äänekkäänä. Asiat toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asioista ei tehdä sen suurempaa numeroa. Toisinaan johtaminen personoituu liikaa, jolloin koko johtaminen voi saada negatiivisen kuvan.

 

Elokuvassa Paholainen pukeutuu Pradaan johtaminen on keskeisessä roolissa koko juonen kannalta. Elokuva keskittyy New Yorkin kiireiseen bisnesmaailmaan suuren muotilehden toimituksen kautta. Työn on tässä elokuvassa isoimmassa roolissa, henkilösuhteiden jäädessä sivummalle. Elokuvassa johtaminen kuvataan negatiivisesti yhteen henkilöön leimautuen.

 

Toista pääosaa esittävä Meryl Streep on roolissaan ison lehden päätoimittaja ja erittäin autoritaarinen johtaja. Jopa siinä määrin, että alaiset pelkäävät hänen toimintaansa. Meryl Streepin esittämä Miranda Priestly on ankara johtaja, joka pakottaa kaiken toimimaan hänen tavallaan. Alaiset pelkäävät häntä ja nöyrtyvät kaikkeen hänen tahtoonsa olipa sitten kyseessä mahdollinen tai mahdoton.

 

Toista pääosaa esittävän Anne Hathawayn rooli Andrea ”Andy” Sachsina on toimia Priestlyn kakkosassistenttina. Andylle osuu kohdalleen oikea painajais työpaikka, josta ei pääse eroon edes työajan ulkopuolella. Hän joutuu vastailemaan puhelimeen jatkuvasti ja venymään mitä ihmeellisimpiin suorituksiin pitääkseen pomonsa tyytyväisenä.

 

Johtajuus elokuvassa esiintyy hyvin voimakkaana ja elokuvan työtahti voisi kuvata tämän päivän kiireistä työelämää. Kiireenkin keskellä johtajuus voi kuitenkin olla neutraalimpaa ja ihmisten kohtaaminen lämpimämpää. Johtaja voi olla hyvä ja tehokas olematta hankala ihminen. Toisinaan tällaisen johtajuus paikan löytäminen voi tuntua haasteelliselta ja jonkun persoonallisuuden piirteet saattavat ajaa hyvin autoritaariseen johtamiseen ehkäpä oman epävarmuuden vuoksi.

 

Miranda Priestly johtaa alaisiaan kylmästi ja erittäin tulostavoitteisesti. Hänen päämääränään on saada työntekijät toimimaan hänen pillinsä mukaan, jotta hänen johtamansa lehti tuottaisi kaupungin parasta tulosta. Johtaminen tapahtuu siis toisten ihmisten kustannuksella, välittämättä heidän mielipiteistään puhumattakaan aikatauluista.

 

Myös elokuvan ulkopuolella, tavallisessa arjessamme, tapahtuu johtajuutta, jossa johtajan tulostavoitteisuus ja johtamisen tarve ovat prioriteettinä korkeammalla kuin varsinainen ihmisten johtaminen. Tällainen johtamistyyli saa helposti alaiset väsymään ja menettämään oman elämänsä hallinnan. Näin tapahtuu myös elokuvassa Paholainen pukeutuu Pradaan. Priestlyn assistentti Andy huomaa elämänsä pyörivän vain työpaikan ympärillä ja pomonsa miellyttämisessä. Hän uhraa koko oman elämänsä työlle sen kustannuksella että menettää ystävänsä poikaystävää myöten.

 

Kiireisessä nyky yhteiskunnassa ajatellaan usein, että työn tekeminen on tärkeimmässä roolissa elämässä. Töissä venytään omien voimien äärirajoille, jotta yritys tekisi hyvää tulosta. Sama meillä Cleverassa venytään ja oma vapaa-aika kärsii. Tässä kohtaa herää esiin hyvän johtajuuden tarve: hyvä johtaminen johtaa siihen, että yritys pystyy tekemään tulosta ilman että työntekijät uupuvat. Työntekijät tarvitsevat jaksaakseen kannustusta ja omaa tilaa. Heidän mielipiteillään on merkitystä päätöksissä ja johtaja huomioi heidän tarpeensa.

 

Johtamisen malleja

 

Johtajan henkilökohtaiset ominaisuudet määrittävät usein mallin, minkä mukaan johtajuus toteutuu. Usein nämä ovat tiedostamattomia tyylejä, jotka tulevat persoonallisuus piirteiden kautta esiin. Hyvä johtaja kuitenkin pystyy soveltamaan erilaisia johtamistyylejä tilanteiden mukaan. Yhdeksi johtamisen tyyliksi voidaankin nimetä tilannejohtaminen, jossa johtaja mukautuu kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti.

 

Johtamisentyylit luokitellaan usein ”oppikirjan” mukaan karkeasti kolmeen osaan: autoritaariseen, demokraattiseen ja antaa mennä –tyyliin. Autoritaarinen johtaja tekee päätöksiä hyvin itsenäisesti ja on tyyliltään käskyttävä. Usein autoritaarinen johtaja pitää päämäärää tärkeämpänä kuin keinoja päästä siihen. Tässä johtamistyylissä ihmiset ovat enemmän pelinappuloita, kuin itsenäisiä omia mielipiteitä omaavia henkilöitä. Vaikka autoritaarinen johtaminen koetaan negatiiviseksi tavaksi johtaa, on se tilapäisesti käytettynä silti myös yksi tehokkaimpia johtamisen tyylejä. Demokraattinen johtaja on puolestaan tasa-arvoinen ja kuuntelee alaistenkin mielipiteitä ja näkemyksiä. Demokraattinen johtaminen on usein hyvin neutraalitapa johtaa. Antaa mennä –johtamistyylissä johtaja ei ole välttämättä johtajana paikallaan. Hänen tapansa johtaa on hyvin vaihteleva, eikä tällainen johtaja ota usein paljonkaan vastuutta asioiden kulusta.

 

Useimmat johtajat voidaan sijoittaa johonkin näistä edellä mainituista tyyleistä, mutta johtamisen eri malleja on lukuisia. Usein nämä mallit ovat sidoksissa johonkin tiettyyn aikaan tai osa-alueeseen. Näiden johtamistyylien nimet viittaavat jo tapaan, millä johtaminen toteutuu: tulosjohtaminen, tavoitejohtaminen, arvojohtaminen, prosessijohtaminen, laatujohtaminen, palvelujohtaminen, kriisijohtaminen, valmentava johtaminen, muutosjohtaminen, transformationaalinen johtaminen (ihmisten energisointia, johtaja toimii stimuloijana ja roolimallina), tiimijohtaminen, itsensä johtaminen, vuorovaikutusjohtaminen, moninaisuuden johtaminen, psykodynaamiset lähestymistavat (painottavat itsetuntemusta, tapoja reagoida ja suhtautua asioihin, erilaisiin ihmisiin ja tilanteisiin) sekä osaamisen johtaminen ja tietämyksen hallinta.

 

Paholainen pukeutuu Pradaan elokuvassa Priestly johtaa alaisiaan voimakkaan autoritaarisesti. Muista johtamismalleista hänellä ovat käytössä lähinnä tulos- ja tavoitejohtaminen. Nämä kolme johtamisen mallia ovatkin helposti linkissä toisiinsa niiden selkeän ja objektiivisen päämäärän vuoksi. Jokaisessa johtamismallissa keskeistä on päästä eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti ja päämäärätietoisesti.

 

 

Pohdinta

 

Johtaminen ja johtajuus käsitteinä kuulostavat usein suurilta ja kaukaisilta. Niiden koetaan olevan vain joidenkin ihmisten saavutettavissa ja vain jotkut soveltuvat sille paikalle. Soveltuvuus pitäneekin joiltain osin paikkaansa, sillä jokaista meistä ei ole luotu johtamaan. Meidän henkilökohtaiset ominaisuudet saattavat olla ristiriidassa hyvään johtamiseen tähtäävien ominaisuuksien kanssa, jolloin johtajuus ei tunnu omalta jutulta. Toisaalta myös toiset meistä ovat hyviä tekemään ”perus työtä”, mutta johtaminen ei olisi oma juttu.

 

Kaikki voi kuitenkin päästä johtaja-asemaan, kun on tarpeeksi tavoitteita ja päämääriä, kykyä nähdä asioita pidemmälle ja luoda uusia visioita. On kuitenkin eri asia, tarvitseeko meidän kaikkien johtaa ”johtaja” nimikkeen alla.

 

On olemassa paljon työtehtäviä, joissa johdamme olematta varsinaisesti johtajia. Erityisesti ohjaustoiminnan alalla, olemme jatkuvasti roolissa jossa ohjaamme, mutta samalla myös johdamme ryhmäämme johonkin päämäärään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme varsinaisia johtajia paikallamme. Mutta olemme usein se ryhmän pää, joka kertoo suuntaviivat joiden mukaan toimitaan. Ryhmänohjauksessa ei yleensä ole myöskään näkyvissä mitään varsinaisia organisaatiomalleja, vaan ryhmä toimii tasavertaisena ohjaajaa myöten.

 

Elokuvan Paholainen pukeutuu Pradaan johtamistyyli herätti kylmiäväristyksiä ja inhoa. Vaikka johtajuus on voimakkaasti kärjistetty elokuvassa, saa se silti ajattelemaan, että sellaista tapahtuu myös oikeassa elämässä. Johtaja polkee alaisiaan mennen tullen, jotta hänen oma visionsa yrityksestä ja ehkä jopa henkilökohtainen tavoitteensa toteutuisi. Tällaiset johtajat eivät ole vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa, eivätkä edes halua olla. Heillä ei ole empaattista kykyä huomata muiden ihmisten tunteita ja tarpeita.

 

Johtaminen naisena voi toisinaan olla myös punainen vaate (tai josko musta niin kuin meidän Kirstillä). Onko naisen nykyään helppo löytää samanlaista vakaata auktoriteettia kuin miehen? Nainen koetaan yhä tänäkin päivänä vähemmän vaikutusvaltaisena ja etenkin miesten voi olla hankala ottaa ohjeita vastaan naiselta. Johtunee enimmäkseen miesten ja naisten erilaisista tavoista toimia, eikä miehen perusluonne yleensä kestä ohjeistusta.

 

Nainen johtajana saatetaan mieltää epävakaaksi ja tunteiden mukaan johtavaksi. Naisella on kuitenkin usein sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät korostu miehissä samalla tavalla, kuten kärsivällisyys ja neuvokkuus. Erityisesti naiset, jotka johtavat kotona organisaatiota nimeltä ’perhe’ ovat saaneet hyvän koulutuksen asioiden organisointiin ja ajanhallintaan.

 

Johtajuus ja johtaminen nivoutuvat yhteen usein erittäin tiiviisti. Molemmat vaikuttavat johtamisen malleihin voimakkaasti ja luovat näin kokonaisuuden. Hyvä johtajuus korostuu toimivan ja kunnioittavan työyhteisön avulla. Kun koko organisaatio pelaa tiiminä, on johtajan helpompi toimia yhteistyössä ja kuunnella alaisiaan. Johtajuus vaatii molemmin puolista kuuntelua ja ymmärrystä, sekä yhteistä visiota tulevasta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!