Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ilmiön kaava

Kirjoitettu 10.12.15
Esseen kirjoittaja: Linda Heikkilä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Ilmiön kaava
Kirjan kirjoittaja: Lauri Hilliaho & Johanna Puolitaival
Kategoriat: 7.1. Luovan ajattelun työkalut

Ilmiön kaava, 3.0 out of 5 based on 2 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 3.0/5 (2 votes cast)

Olihan se nyt sitten pakko lukea seuraavaksi Ilmiön kaava, kun kerran kirjailijat ovat saaneet ideansa tähän Idealekan poikien järjestämästä Innovate or die – kisan voitosta.

 

MIKÄ ON ILMIÖ?

Kaikkia maailman ilmiöitä yhdistää kolme keskeistä ominaisuutta: sosiaalinen toiminta, joka tekee ilmiöstä erottuvan, leviävä tarina sekä lupaukset, jotka innostavat ihmisiä osallistumaan.

Ilmiön tunnistaa siitä, että jonkin aiheen ympärillä alkaa tapahtua ja se alkaa nousemaan esiin joka puolella. Se esiintyy joka puolella sosiaalista mediaa ja kertomukset alkavat leviämään kansan keskuudessa. Pelkkä sosiaalinen media ei kuitenkaan riitä muodostamaan ilmiötä, vaan siinä asiassa tulee olla jotain, mikä herättää tunteita. Heränneet tunteet ja ilmiön tarina mahdollistaa yksilöiden pääsemisen osaksi ilmiötä. Ilmiön kohderyhmää määrittää ilmiön tarinan lupaukset. Kun tarina tarjoaa ratkaisuja ihmisten yksilöllisin tarpeisiin, ihmiset itse osallistuvat ilmiöön.

 

”Ilmiö on huomiota herättävä tapahtumien joukko, joka tiivistyy jonkin aiheen ympärille, erottuu selvästi taustastaan ja syntyy, kun tarina leviää tehokkaasti ihmisten välillä ja aktivoi heitä lupauksillaan.”

                                                                                        – Lauri Hilliaho & Johanna Puolitaival

 

Kirjassa käydään läpi osa-alueet, jonka pohjalta ilmiön kaavaa voidaan alkaa rakentaa. Ilmiön rakentamisessa pelataan kyvyllä tunnistaa ympäristössä vallitsevia tarvetyhjiöitä, hyvillä ideoilla, ymmärryksellä kohderyhmän tarpeista sekä luovuudella tehdä asioita uudella tavalla.

 

TARINOI INTOHIMO

Tavoitteena luoda aktivoiva, kiinnostava ja tarttuva viesti.

Tarinat ovat portti vahvoihin tunteisiin, sillä ihmiset saavat tyydytystä tarinoista sekä niiden kommentoimisesta. Kun jokin tarina synnyttää meissä sisäisen palon, me keskustelemme siitä, jaamme sitä ja otamme kantaa siihen. Nämä toimenpiteet ovat olennaisia ilmiön kannalta. Tämän pohjalta Hilliaho ja Puolitaival ovat todenneet, että tarina on tehokkain tie ihmismieleen ja se on sen takia ilmiön peruskivi. Ilmiötä ei ole, mikäli ihmiset eivät toimisi ja olisi aktiivisia.

Jotta ilmiö ja sen tarina saadaan tutuksi suurelle yleisölle, tarvitaan sen levittämiseen myöskin mediaa. Media uutisoi aina, kun jokin on suosittua tai yllättävää. Näin ilmiö saa lisää kiinnostuneita ihmisä ilmiön ympärille.

Tarinan rakennusmateriaaleja ovat:

  • Lupaukset – houkuttelevat osallistumaan ilmiöön
  • Syntytarina – luo ilmiölle identiteetin ja historian
  • Tunteet – saa ihmise jakaamaan tarinaa
  • Yksinkertaisuus – nostaa olennaisimman esiin
  • Tuttu muoto – lisää tairnan muistettavuutta ja kerrottavuutta
  • Sankari – kuulijan ihailun kohde
  • Vihollinen – yhdistä ihmisiä
  • Salamyhkäisyys – herättää halun tietää enemmän

 

Minkälaisia elementtejä tarina sisältää?

Minkälaisiin tarpeisiin ilmiön lupaukset vastaavat?

Miten tarinaa kerrotaan?

Mikä tarinassa saa ihmiset levittämään sitä vapaaehtoisesti?

 

SYTYTÄ INNOSTUJAT

Tavoitteena luoda kulttuuria ja murtaa sosiaalinen jää.

Ensimmäinen yleisö, jolle ilmiön tarinaa lähdetään kertomaan on innostujien ihmisjoukko. Silloin kun innostujat syttyvät ilmiön tarinalle, he alkavat levittämään ilmiön tarinaa ja innostavat esimerkillään muitakin osallistumaan. Innostujat ovat parhaimmillaan kun ilmiön lupaukset vastaavat heidän tarpeisiin, he ovat oikealla tavalla verkottuneita ja kun he ovat innokkaita ja aktiivisia. Kirjasta löytää kuusi tärkeintä asiaa, jotka yrittäjän tulisi muistaa ilmiön alkuvaiheessa, kun innostujia tavoitellaan ja palvellaan:

  1. Varaa resursseja – kuka tiimissänne huolehtii innostujien keskustelun seuraamisesta, kysymyksiin vastaamisesta ja heidän palkitsemisestaan?
  2. Huolehdi, että innostujista löytyy osaaja – tuntee ilmiön aiheeseen liittyvät yhteisöt
  3. Säilytä suunta – kaikkien ilmiön rakentamiseen osallistuvien on oltava samassa tahtotilassa ja tähdätä samoihin tavoitteisiin
  4. Älä tyydy vain yhteen joukkoon – tee täsmälanseerauksia myös muihin potentiaalisiin innostujaryhmiin
  5. Luota innostujiin – anna innostujille rohkeasti vastuuta ilmiön kehittämisessä, fanisivujen pyörittämisessä tai tapahtumien järjestämisessä
  6. Säilytä johtajuus – innostujille on annettava selkeät tehtävät ja tavoitteet- vain siten voi pitää ilmiön johtoajatuksen hallussasi

 

Keitä tämän ilmiön innostujat ovat?

Mistä heidät löydetään?

Miksi juuri he kiinnostuvat ilmiöstä?

 

VÄRVÄÄ VAHVISTAJAT

Tavoitteena levikki, auktoriteetti sekä sosiaalinen hyväksyntä.

Vahvistajat lisäävät ilmiön uskottavuutta levittämällä ilmiön tarinaa omille seuraajilleen ja he voivat vaikuttaa mielipiteisiin omassa viiteryhmässään. Parhaassa tapauksessa vahvistaja voi toimia kumppanina, joka rikastaa ilmiötä osallistumalla sen suunnitteluun sekä kehittämiseen. Vahvistajat voidaan luokitella kolmeen erilaiseen ryhmään heidän kuuntelijakunnan mukaan: heimopäälliköt, arvojohtajat ja media. Heimopäälliköillä on suuri vaikutusvalta oman yhteisönsä sisällä. Esimerkkejä tällaisista ovat harrasteporukka tai tuttavapiiri. Arvjohtajiksi taas luetaan erilaiset julkisuuden henkilöt, joilla on heimopäälliköitä suurempi kuulijakunta ja medianäkyvyys. Heidän vaikutusvaltansa perustuu suosioon, julkisuuteen tai asiantuntija-asemaan. Medialla tarkoitetaan joukkotiedotusvälineitä, jotka ruokkivat ilmiön tunnettuutta ja lisää sen mainetta.

 

Keitä ilmiön vahvistajat ovat?

Mitä lisäarvoa he tuovat ilmiöön?

Miten ja missä vahvistaja viestii ilmiöstä?

Mikä ilmiössä ylittää uutiskynnyksen?

 

JUURRUTA JA UUDISTA

Tavoitteena luoda ilmiöstä jatkuva ja muistiin jäävä.

Ihmisten huomio ja mielenkiinto lopahtavat yleensä hyvin nopeasti, jonka takia ilmiön hengissä pitäminen edellyttää kekseliäisyyttä ja työntekoa. Se täytyy saada vaikuttamaan ja jäämään ihmisten mieliin. Yksi tapa on keksiä ilmiön ympärille jotain konkreettista ja käsin kosketeltavaa, sillä silloin ilmiö ei jää pelkäksi ajatukseksi. Tehokkaina keinoina saattaa toimia myöskin oman sanaston luominen ilmiön ympärille tai ilmiön luominen jollain tavalla perinteeksi.

 

Millä keinoilla ilmiö pysyy ihmisten mielissä?

Miten ilmiötä on uudistettu?

Löytyykö ilmiöstä tiivis ydinryhmä? Miten sitä ylläpidetään?

 

Kirja oli mielestäni oikein taitavasti rakennettu ja oli hauska lukea jokaisen suuremman kappaleen lopusta, kuinka voit sössiä koko toimenpiteen. Toivon, että olisin lukenut tämän hieman aikaisemmin johonkin sopivampaan kohtaan. Tällä hetkellä kirjan asioita oli hankala peilata mihinkään. Tosin ehkä tämä on yksi niistä kirjoista, jonka opit ja nippelitiedon nappulatriviat muistuvat tulevaisuudessa mieleen kun tulee sellainen hetki, että näitä tarvitaan.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!