Tiedätkö muuten mikä on resilienssi? Nyt tiedän minäkin, se on ihmisen toimintakykyyn vaikuttava persoonallisuuspiirre. Ilman tätä ei olisi maailmassa keksitty pyörää. Tai edes mitään muutakaan innovaatiota. Resilienssi on innostumisen osa, joka saa ihmisen yrittämään uudestaan epäonnistumisesta huolimatta. Ja tässä Pauli Aalto-Setälän ja Mikael Saarisen kirjassa on kyse juuri siitä. Innostumisesta, innostamisesta ja innostavan työkulttuurin luomisesta.
Innostuminen
Yllä oleva kaavio havainnoi miten innostuminen syntyy. Oikeasti innostuminen on paljon helpompaa kuin voisi luulla. Se ei välttämättä vaadi suurta määrää tietoa tai vahvaa motivaatiota. Enemmänkin se vaatii huomion ja energian suuntaamista tähän hetkeen. Se vaatii läsnäoloa. Innostuminen on vahvinta kun ihmisen taidot ja tehtävän haasteellisuus ovat sopivassa suhteessa. Lisäksi se vaatii paljon uteliasta mieltä ja kykyä olla luovuttamatta, silloin kun kohdataan ensimmäinen haaste.
Mitä ovat innostumisen haasteet?
-
Turvallisuushakuisuus. Ihmisen on vaikea luopua totutuista toimintatavoista. Uudet asiat voivat vaikuttaa suurilta uhkilta.
-
Kontrollihakuisuus. Liittyy turvallisuushakuisuuteen, mutta kyseessä on enemmän asioiden ennustettavuus, pelätään uusien asioiden tuomia riskejä esim. epäonnistumisesta. Hallinta tarkoittaa rutiineja ja niistä halutaan pitää kiinni.
-
Itsetuntohakuisuus. Tätä kokevat ihmiset pitävät itseään riittämättöminä ja mokaaminen on pahin mahdollinen pelko.
-
Liittymishakuisuus. Edellisen asian kääntöpuoli. Joukkoon kuuluminen on tärkeää, eikä haluta poiketa yleisistä normeista.
-
Auktoriteettihakuisuus. Kuka on kukkulan kuningas? Halutaan mukautua joukon johtajan mielipiteeseen ja arvoihin.
Jos mietin itseäni noihin luokituksiin, niin asettaisin itseni vahvasti kontrollihakuiseksi. Pelkään innostua, koska pidän rutiineista. Jos joku asia on toiminut ennen noin, niin miksi lähtisin muuttamaan sitä? Jossain määrin minulta puuttuu se tarvittava uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus.
Innostaminen
Kirjan mukaan on tutkittu, että jos vuorovaikutus aloitetaan negatiivisesti (äänenpaino, eleet, sisältö), kääntyy koko keskustelu 98 prosentin todennäköisyydellä negatiiviseksi. Eipä nyt suoraan ollut mikään läpimurto tieteen alalla. Kriittisyys ja tyytymättömyys kulkevat usein ihmisen mukana, milloin ei oma naama miellytä tai joku muu asia omassa itsessä. On vaikea innostua muista jos ei innostu itsestään. Kulttuuri on opettanut meille, millaisia ihmisten pitäisi olla. Syntyessään ihminen on ollut päästä varpaisiin innostunut itsestään, markkinavoimat ja nykyaika ovat kuitenkin muokanneet meistä ihmisiä jotka eivät koskaan ole tyytyväisiä itseensä. On tärkeää hyväksyä itsensä, että voi innostua itse ja innostaa muita. Samainen tutkimus osoitti myös, että neutraali kanssakäyminen tulkitaan positiiviseksi. Joten varo huokailujohtamista ja innostu ja innosta.
Myötämanipuloinnin positiivinen pyramidimalli
Olen saanut usein palautetta, että en oikein osaa innostaa ihmisiä. Yllä olevan kuvan pyramidista löydän usein itseni toiselta portaalta eli matalan tukemisen kohdalta. Se onkin suomalaisille ylivoimaisesti yleisin tapa innostua. Matala tukeminen koostuu lähinnä nyökyttelystä ja yleisestä “joojookylläkyllä”- linjasta. Osoitan olevani läsnä tilanteessa vaikka välillä nyökyttely meinaa, että olen melkein kuunnellut mitä toisella on sanottavaa.
Miten sitten päästä seuraavalle askeleelle? Kiinnostuksen osoittaminen ja positiivinen yllättyneisyys ilmaistaan usein aika yksinkertaisesti. Välillä riittää, että toistat kuullun asian ja ihmettelet ääneen. Ei ole vaikeaa, eihän? Tästä innostamisessa on yksinkertaisesti kyse. Omat eleet ja kiinnostus voivat vaikuttaa ratkaisevasti toisen ihmisen innostuneisuuteen.
Innostunut ihminen luo ympärilleen innostuneisuutta. Hänen piirteitään ovat:
- myötämanipulointi
- vuorovaikutus
- läsnäolo
- innostavan kulttuurin luominen
- huumori
- kiitollisuus
Ollaan jatkossa koko INTO oman elämämme Kimmo Laihoja!
“Oma ja yhteinen innostus seuraavat toisiaan. Täytyy olla läsnä ja vahvasti kiinnostunut ja utelias kohtaamaan uutta.” – Matti Korva
Mikko Niemelä
mikko.niemela@ideainto.fi
ideainto.fi
Keskustele artikkelista