Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Innovatiivisuutta etsimässä

Kirjoitettu 09.11.15
Esseen kirjoittaja: Jake Vitikainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Innovatiivisuutta etsimässä- irtiottoa keskinkertaisuudesta
Kirjan kirjoittaja: Jorma Heikkilä ja Kristiina Heikkilä
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen, 7. Innovointi

Innovatiivisuutta etsimässä, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

Kirjastossa kirjaa luettavaksi etsiskellessäni bongasin hyllystä tämän kyseisen kirjan. Eli Jorma ja Kristiina Heikkilän teoksen nimeltä Innovatiivisuutta etsimässä- irtiottoa keskinkertaisuudesta. Kyseinen kirja pisti silmään, kun mietiskelin, että voisin lukea jotain aivan toisenlaista kirjaa mitä olin viimeaikoina lukenut. Viimeisen vuoden aikana olen lukenut eniten johtajuutta käsitteleviä kirjoja, joten ajattelin että nyt jotain aivan muuta. Päätin siis kokeilla innovatiivisuudesta kertovaa kirjaa.

 

Kirja kertoo tiivistettynä siis siitä, että miten ryhmistä/tiimeistä voidaan löytää ja kasvattaa innovatiivisuutta ja luovuutta. Mielestäni kirja ei ollut ihan helpoimmasta päästä luettavaa, sillä jotenkin teksti oli todella raskaan oloista ja liian tiiviisti pakattua niin sanotusti. Varsinkin alussa kerrottiin pitkään konsulteista/valmentajista/ohjaajista tai kuten kirjassa sanotaan muutosagenteista, ja minkälaisia heidän tulisi olla luonteeltaan ja taidoiltaan. Kirjan alkuosa ei siis syystä tai toisesta koskettanut minua ja olin jo luovuttamassa kyseisen kirjan lukemisen suhteen. Mutta onneksi en lopettanut vaan jatkoin lukemista, sillä alun jälkeen kirja alkoi muuttua enemmän mielenkiintoiseksi, tai ainakin enemmän omaa tilannettani koskettavaksi. Koitan nyt siis reflektoida kirjan oppeja tähän esseeseen, joita tekstistä sain irti ja jotka ovat mielestäni ne tärkeimmät.

 

Luovuus mitä se on? Kuten kirjassa kerrotaan, luovuus on traditionaalisesti ajateltuna yhdistetty pääasiassa tuotteeseen: maalaukseen, sävellykseen, draamaan jne. Ja puolestaan tuotteena pidetään yleensä sellaista, jonka voi nähdä, kokea tai tuntea tai jota voi opiskella, tai josta voi nauttia. Eli sillä on käytännössä ”olemus”, joka erottaa sen ”luojastaan”. Tuotetta voidaan mahdollisesta muuntaa, eikä se ole ainoa mahdollinen. Tuotteella saattaa olla arvoa uutuutensa, sovellusmahdollisuuksiensa tai rahallisen arvonsa takia. Ja lisäksi tuote voi olla syntynyt sattuman tai erehdyksen seurauksena. Mielestäni monet hienot ideat eli tuotteet syntyvät juuri tämän viimeisen kautta, eli sattumalta keksittynä. Nykymaailmassa varsinkin tapahtuu kirjassa mainittu asia, että tuote ei välttämättä ole aina konkreettinen objekti, vaan se voi olla myös psykologinen tai sosiaalinen keksintö ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Eli palvelu, kuten itse ainakin ymmärrän tämän asian. Kaikki ideat ja innovaatiot ovat siis periaatteessa tuotteita, tämä oli mielenkiintoinen näkökulma kirjassa. Kirjassa myös kerrotaan siitä, että mitkä tekijät ympäristössä vähentävät työ/tiimikulttuurin luovuutta. Jokaisessa tiimissä on omanlaisensa kulttuuri, joka muovautuu yhdessä tekemisellä. Luettelen tähän nuo mahdolliset haittatekijät, joita yritän pitää poissa omalla tekemiselläni tiimistäni, jotta saamme turvallisen ympäristön, jossa luoda uutta.

-Työtovereiden yhteistyön ja luottamuksen puute.

-Autoritaariset johtajat, jotka arvostavat vain omia ideoitaan eivätkä palkitse muita.

-Työskentelyolosuhteissa vaikuttavat rajoittavat häiriötekijät.

– Ei tueta uusien ideoiden käyttöön ottamista.

-Ylikorostetaan yhteistyötä ja kilpailua.

– Riskin ottamisesta rangaistaan.

Nämä asiat on minusta tärkeä ottaa huomioon tiimini sisällä, jotta kaikilla on hyvä olla tiimissäni, emmekä pelkää epäonnistumista. Kuten kirjassakin kerrotaan, nämä asiat luovat sellaista kulttuuria, että uskallamme innovoida uutta.

 

Kirjassa kerrotaan myös toimintaperiaatteista, jotka kannattaa kokeilla ja opetella käytännössä kun ideoimme. Tämä oli mielenkiintoinen kohta, sillä mielestäni tiimini kaipaa hiukan jotain neuvoja ideointiin. Tai ei ainakaan haitaksi olisi vinkit, jotta saisimme erilaista näkökulmaa ideointiin. Toimintaperiaatteet ovat:

KRITIIKKI ON KIELLETTYÄ. Tämä on tärkeää, sillä on tärkeää tuottaa mahdollisimman paljon ideoita eikä vain määrätyn tyyppisiä ideoita. Ilmapiirissä sallivuus huomataan ja se koetaan selvästi organisaatiossa muutoksena. Jotta voimme tiimissä saavuttaa kritiikittömyyden ideoinnissa, se vaatii vapauden ja turvallisuuden tunteen porukan sisällä.

KRITIIKITÖN AJATUSTEN LENTO. Mitä hurjempia ideoita kehitetään, sitä omaperäisempien tuotteiden ja ratkaisujen aineksia on myöhemmin käytettävissä. Vastaanottava, herkkä ja hyväksyvä ilmapiiri on ehdoton edellytys tavanomaisesta poikkeavien ja mielikuvituksellisten reaktioiden tuottamiselle.

MÄÄRÄLLÄ VARMISTETAAN LAATU. Tämä on hyvä muistaa ideoinnissa. Sillä kuten kirjassakin sanotaan, että runsas ideoiden määrä mahdollistaa todennäköisesti joidenkin laadukkaiden ideoiden esiintymistä. Mielenkiintoisesti kirjassa kerrotaan myös siitä, että usein parhaimmat ideat löytyvät viimeisempänä keksittyjen ideoiden joukosta, sillä ideoinnin alussa ideat ovat yleensä ne tavanomaisimmat, joita kuka tahansa voi tuottaa.

TUOTETTUJEN IDEOIDEN YHDISTELY. Yleensä saadaan näin tekemällä parannusta aikaan verrattuna aikaisempiin tuotoksiin. Monesti kirjan mukaan näin tekemällä saadaan kaikista omaperäisempiä ideoita. Olemme mielestäni hieman alkaneet tekemään tätä kohtaa tiimissäni ihan huomaamatta, sillä monesti saamme parhaan idean yhdistelemällä useampia ideoita.

 

”Erityisesti liikeyrityksissä on todettu, että menestyminen ja epäonnistuminen riippuvat taidolla rakennetuista ja tehokkaasti toimivista tiimeistä. Yleensä menestyksekkäiden työorganisaatioiden analysoinnit paljastavat, että menestyksen suurin salaisuus piilee hyvin toimivissa tiimeissä.”

Seuraava kirjan mielenkiintoinen kohta oli siis juuri tiimin toimivuus, niin että luodaan sellainen työkulttuuri, joka tuottaa ideoita ja uusia tuotteita. Tai ainakin että tiimissä on mahdollisuus siihen. ”Tiimin kehittyminen vaatii aikaa, paljon kohtaamisia ja yhdessä tekemistä, erilaisuuden ymmärtämistä, avoimia vuorovaikutusprosesseja sekä toisten kunnioittamista ja tukemista, luottamukseen perustuvien suhteiden ylläpitämistä sekä yksin että yhdessä koettua vastuun kantamista. Kaikki joutuvat uusien asioiden oppimistilanteeseen ja kaikkien tulee myös oppia.” Toivon, että meillä Bisnerassa uusien muutosten kautta (jonka käynnistimme) pääsemme tämänlaiseen työkulttuuri tilaan, jossa edellä mainitut asiat toteutuvat. Uskon ja luotan siihen, että meidän tiimihenkemme, sopiva erilaisuutemme persoonina ja tietynlainen rohkeus/pelottomuus kokeilla täysin uusia kokeiluja vie meidät uudelle tasolle niin yksilöinä kuin yrityksenä. Kuten kirjassakin sanotaan, että toimivalla ja tehokkaalla tiimillä on jäseniä, joilla on monipuolista, jopa toisilleen vastakkaista osaamista. Tämä vaatii jokaisen jäsenen omien vahvuuksien kehittämistä ja ainakin sen, että tuo tietoiseksi kaikille missä on hyvä, eikä piilottele tai ujostele taitojaan. Varmasti avoimessa ympäristössä taidot tulevat julki ajan myötä ja on tullutkin. On tärkeää, että emme rajaa/sulje varsinkaan tässä uudessa toimintamallissamme jäsenten erilaisuutta, vaan että opettelemme käyttämään jokaisen erilaisuutta rakentavasti hyväksi. Tässä korostuu mielestäni meidän uuden joryn sosiaalinen kanssakäyminen ja huolehtiminen, että jokaisen vahvuudet ja kiinnostukset huomataan. Sekä huolehtia jatkuva yhdessä ideoimisen jatkuminen, jotta luomme hyvää ja innovoivaa kulttuuria. Olemme mielestäni aloittaneet tänä syksynä Bisnerassa kehittymisen yhdessä toinen toisiamme tukien. Teimme päätöksen, että jokainen projekti on tiimin projekti. Tämä tuo yhdessä tekemisen kulttuuria ja auttaa tuomaan jokaisen panoksen taidoistansa projekteihin. Tämän asian tiivistää seuraava lainaus kirjasta (sattumoisin urheilu):

”Saavutukset ja yleensä menestyminen urheilussa mitataan voitoilla ja omassa sarjassa etenemisellä. Joukkue voi voittaa ainoastaan eri rooleissa toimivien pelaajiensa SAUMATTOMALLA YHTEISTYÖLLÄ. Voittoa tuskin saavutetaan yksittäisten pelaajien perättäisillä ja irrallisilla suorituksilla. Pelaajien täytyy täydentää toinen toisiaan.”

Tähän loppuun laitan vielä listauksen toimivan tiimin avaintoiminnoista, jotka tiimistä olisi hyvä löytyä. Joskaan näitä ei kirjan mukaan kannata aivan jäykästi seurata, sillä se on yleisluontoinen. Ajattelin kuitenkin ottaa toiminnot seurantaan meidän tiimissä, sillä voisi olla hyvä testata, että löytyvätkö ne meiltä ja jos ei niin miksi ei. Tässä siis kyseiset toiminnot lyhyesti:

  1. Tietojen saaminen: Tiimille elinehto, on kyse sitten jäsenten henkilökohtaisten kokemusten jakamisesta tai mitä/miten aikaisemmin on tehty joku tietty asia.
  2. Uudistaminen: Uusien ideoiden tuottamista, uudelleenajattelun herättelyä sekä sellaisten uusien keinojen etsintää ja kokeilua, joilla hyökätään akuuttien ja ennen kokemattomien ongelmien kimppuun. Itse ymmärrän tämän uusien kokeilujen tai kehittämisen jatkumona.
  3. Aloitteen tekeminen: Asioiden alulle paneminen ja erilaisten hankkeiden tekeminen on arkipäivää. Tarvitsemme sitoutumista, jotta tiimin tekeminen keskittyy oma-aloitteisesti tiimin vision mukaiseen toimintaan. Opettelemme nauttimaan uusista hankkeista ja uusista mahdollisuuksista.
  4. Kehittäminen: Sitä tarvitsemme heti, kun on tuotettu sellaisia ideoita, jotka on tiiminä hyväksytty. Täytyy alkaa heti analysoimaan idean mahdollisuuksia suuremmassa mittakaavassa ja käytännössä.
  5. Organisointi: Täytyy luoda rakenteita, joiden varassa monisyisetkin ja alun perin sekavalta tuntuvat asia- ja tehtäväkokonaisuudet saavat järkevän ja ymmärrettävän sekä muille helposti kommunikoitavan muodon. Eli selkeät käytännöt, jotka kaikki ymmärtävät.
  6. Tuottaminen: Tuotteen määrittely ja käytännön työ. Huolehtiminen, että tuote on jatkuva prosessi, joka kehittyy koko ajan.
  7. Kontrollointi: Olennainen osa kaikkea tuottamista ja tekemistä. Voidaan pitää varmistuskeinona, ettei virheellistä ja suunnitelmista poikkeavaa tuottamista tapahdu. Eli katsotaan, että kaikki sujuu niin kuin on suunniteltu.
  8. Ylläpitäminen: Tarkoittaa työskentelyn jatkuvaa ja tehokasta jatkumista. Täytyy huolehtia, ettei tiimiin iske lamaantuminen, jännitteen laukeaminen ja kehässä pyöriskely. Sillä tuskin mikään prosessi etenee jatkuvalla innolla. Se on vaarana sitten kun meillä lähtee joku kokeilusta rullaamaan hyvin. Se voi lamaannuttaa tiimin.
  9. Yhteyksien luominen: Kaikki edellä mainitut toimivat yhteydessä toisiinsa. Eli toimintojen välillä tapahtuu vuorovaikutteisena prosessina. Kun yhteydet saavutetaan, syntyy kirjan mukaan maksimaalinen ja monipuolinen tehokkuus.

Tässä siis mitä kirjasta irti sain. Kuten alussa mainitsin, kirja oli hieman hankala ainakin minulle lukea. Jouduin poimimaan sieltä täältä asioita ja kääntelemään niitä itselleni ymmärrettävään muotoon. Mutta ihan hyviä koppeja kirjassa kyllä oli, varsinkin kirjan puolen välin jälkeen.

Jake Vitikainen

Bisnera

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!