Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jaetun johtajuuden särmät

Kirjoitettu 29.11.15
Esseen kirjoittaja: Teemu Kukkonen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Jaetun johtajuuden särmät
Kirjan kirjoittaja: Ropo, Arja & Eriksson, Marja & Sauer, Erika & Lehtimäki, Hanna & Keso, Heidi & Pietiläinen, Tarja & Koivunen, Niina
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirja Jaetun johtajuuden särmät kyseenalaistaa perinteisen tietoon ja valtaan perustuvan johtamiskulttuurin ideologian. Tätä hierarkista ja autoritääristä johtamistapaa ei kuitenkaan haluta kokonaan korvata, mutta tuoda rinnalle vaihtoehto. Kirjassa haastetaan toisenlaiseen ajatteluun johtamisen suhteen. Ennen kuin jaettua johtamista ja siihen liittyviä toimintatapoja- ja malleja voidaan alkaa toteuttamaan yrityksissä, on ihmisten muutettava omia käsityksiään perinteisistä johtamiseen liittyvistä arvoista ja prosesseista.

Ydinajatuksena jaetussa johtajuudessa on yhdessä tekeminen ja kokeminen. Parhaimmillaan tämä saa aikaan kollektiivisen onnistumisen tunteen, joka vahvistaa henkilöstön yhteisöllisyyttä ja ajaa entistä parempiin tuloksiin. Tiimiakatemiassa tämä näkyykin erittäin suurena tekijänä, mutta Osuuskunta Driimissä olemme vasta nyt heränneet tähän. Jotta tämä olisi mahdollista yrityksemme sisällä eli että jokainen yksilö ajatuksineen saataisiin mukaan päätöksentekoon, on perinteisistä johtamismalleista luovuttava. Tilalle tulisi enemmän ihmisten johtamiseen painottuva toimintamalli, jossa korostuisivat vuorovaikutussuhteet ja erilaisten mielipiteiden huomioiminen. Avoin keskustelu ja jokaisen tiimiläisen kuunteleminen sekä luottaminen heidän arviointikykyynsä ja asiantuntijuuteensa ovat keskeisiä asioita jaetun johtajuuden toteuttamisessa. Toki lopullinen päätöksenteko tapahtuu esim. projektipäällikön toimesta ja hänellä on viime kädessä vastuu, mutta oleellista on saada muut kokemaan itsensä osaksi päätöksentekoa ja sitä kautta oman työpanoksensa tärkeäksi tässä yhteisössä.

Osuuskunnastamme puuttuu johtajuus. Me odotamme että joku yksi henkilö nousisi valokeilaan ja ottaisi tästä kopin. Me odotamme jonkun ottavan vastuun kaikesta, tekevän suurimman osan töistä yksin, koska pitää johtaa esimerkin kautta. Meillä on siis laput silmillä ja eriävät käsitykset ideaalista johtamisesta. Jaettu johtaminen ja sen ideologia sopii kuin nakutettu osuuskuntamme toimintaan. Tulee ymmärtää että meillä kaikilla on sanan valtaa toistemme tekemisiin ja jokaisella on vastuu ottaa osaa kaikkeen tekemiseen Driimissä. Jaetusta johtamisesta tulee välittömästi mieleen kolmen muskettisoturin tarina ja heidän tunnuslauseensa: ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”. Mielestäni tiiminä toiminen pähkinänkuoressa. Miksi silti haluamme yhden diktaattorimaisen johtajan tiimiimme ja kannustamme sellaiseen toimintaan?

Jaettuun johtamiseen eivät kuulu sellaiset asiat kuin pelolla johtaminen, tunteiden poissulkeminen tai sukupuoliroolien korostaminen. Jaettu johtaminen on päinvastoin kannustavaa ja innostavaa sekä tunteiden merkitystä korostavaa yhdessä tekemistä, jossa jokaista yksilöä arvostetaan kokemukseen, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Erilaisia ihmisiä ja heidän persooniaan pidetään voimavarana erityisesti jaetun johtajuuden näkökulmasta. Suurimpana johdon haasteena ja samalla mahdollisuutena on houkutella esiin nämä erilaiset kyvyt ja taidot sekä saattaa ne yhteen. Tällöin saadaan käyttöön ainutlaatuista osaamista, joka on mielestäni se koko jutun pointti. Jokainen on hyvä erilaisissa asioissa ja toinen toisessa. Toisten kykyjen ja taitojen huomioiminen, sekä niiden ymmärtäminen pitäisi olla se ensimmäinen askel tiimin yhteistyön maksimoinnissa. Täydentää toinen toisiamme ja luottaa toistemme osaamiseen, kun omat taitomme eivät riitä. Tässä haluan korostaa sitä vastuuta joka meillä on toisillemme, kun huomaamme toisen taitojen/kykyjen puuttumisen, täytyy meidän ottaa vastuuta sen täyttämisessä. Tuntuu varsin ikävältä huomata että me vain tyydymme ennemmin katsomaan sivusta, kun toinen kamppailee tuntemattomilla vesillä, vaikka itsellä on aarrekartta noille vesille jo valmiina. Jos esimerkillä johtamista kaivataan, niin aijon näyttää sen muille uudella tavalla, ottamalla vastuun täydentää muita siinä missä itse olen hyvä.

Kirjan lopussa esitellään yhteenvetona jaetun johtajuuden teesit, joita on kaikkiaan kolme: tunnista juuret, kohtaa särmät ja arvosta arkea. Nämä mainitut teesit kiteyttävät hyvin sen, että jaettu johtajuus ei synny työpaikalle kuin tyhjästä ja itsestään, vaan sen iskostaminen työyhteisöön on pitkällinen prosessi. Kaikki lähtee yksilön omien käsitysten, asenteiden ja arvojen muuttumisesta, niin että uskalletaan kyseenalaistaa vallalla olevia käytänteitä ja ajatella eri tavalla. Tästä johtuen syntyy väkisinkin jännitteitä ihmisten välille, kun erilaiset arvomaailmat kohtaavat, mutta särmän ja ristiriitojen hyväksyminen ja salliminen ovat edellytyksiä jaetun johtajuuden synnyttämiselle. Sen saavuttaminen on vaikeaa ja haastavaa sekä vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä jokaiselta, mutta on lopulta onnistuessaan sitäkin palkitsevampaa. Kohti oikeaa tiimiä tiemme käy.

 

Teemu Kukkonen

Osuuskunta Driimi

teemu@driimi.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!