Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä

Kirjoitettu 11.12.15
Esseen kirjoittaja: Teo Tarri
Kirjapisteet: 2
Kirja: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä
Kirjan kirjoittaja: Hakkarainen, Lonka & Lipponen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jotta oppijavoi oppia syvällisesti, hänen on käytävä läpi oppimissyklin kaikki vaiheet. Ensinnäkin oppijan täytyy päästä tekemään asioita käytännössä. Tämän jälkeen tehtyätyötä on reflektoitava, jolloin päästään syventymään siihen, mitä on opittu. Seuraavaksi on otettava mukaan teoreettinentarkastelu, joka suhteuttaa käsiteltävät aiheet teoreettisiin näkemyksiin.

 

Näiden vaiheiden jälkeen oppijan pitää päästä soveltamaan oppimaansa käytäntöön, jolloin hän pystyy tekemään muutoksia omassa tekemisessään. Oppimissykliä voidaan kuvata myös Nonakan jaTakeuchin kehittämällä tietoteorialla.Tietoteorialla kuvataan, kuinkatieto muuttuu hiljaisestatacit-tiedosta eksplisiittiseksi eli näkyväksi tiedoksi ja siitä taas takaisin hiljaiseksi tiedoksi. Tietoteoria koostuu neljästä eri vaiheesta, jotka ovat sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistely ja sisäistäminen. Oppiminen kiertää kaaviossa ympyrää, jolloin tieto muttaa aina tapauksesta riippuen muotoaan.

Sosialisaatiossa hiljaista tietoa hankitaan ilman sanallista kommunikointia. Yleensä tämä tarkoittaa kokemusten kautta oppimista. Siinä kerätään tietoa tekemällä ja seuraamalla muiden tekemistä. Osa tiedosta siirtyy myös sanallisesti, mutta suurin osa oppimisesta tapahtuu kokemusperäisesti.

 

Sosialisaatiossa hiljainen tieto on sisäistämämme ajattelumallit ja taidot, joita olemme oppineet. Tietoa kerätään ja jaetaan keskustelemalla ja seuraamalla muiden käyttäytymistä. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa kokemuksen kautta oppimista. Ulkoistamisessa hiljainen tieto muuntuu eksplisiittiseksi eli näkyväksi tiedoksi. Tämä on tiedon luomisen perusta. Tieto esitetään erilaisina näkyvinämalleina. Tieto on ainaesittäjänsä omia reflektoituja näkemyksiä käsiteltävästä asiasta.

Yhdistämisen vaiheessa oppija lähtee käytännössä tekemään asioita ulkoistamisessa kiteytettyjen mallien perusteella. Sisäistämisessä tieto muuttuu taas eksplisiittisestä tiedosta hiljaiseksi tiedoksi. Sisäistäessä saavutettu uusi hiljainen tieto, joka on muuttunut uusiksi ajatusmalleiksi ja tekniseksi osaamiseksi.

Tiedonluomisen vertauskuvan näkökulmasta oppiminen on yhteisöllistä ponnistelua jonkin aihepiirin ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi jossakin innovatiivisessa tietoyhteisössä. Tällaisten yhteisöjen toiminta on organisoitu jaettujen yhteisten kohteiden ympärille, joiden kehittämiseen toiminta tähtää. Samalla tiedonluomisessa tapahtuu vuorovaikutusta yksilöllisten ja yhteisöllisten prosessien välillä. Tämä vuorovaikutus tapahtuu siten, että yhteisöt luovat hedelmällisen maaperän ideoiden tuottamiselle ja yksilön kehittymiselle.

 

Tiedonrakentaminen viittaa kollektiiviseen työhön, jonka kohteena on jonkin oppimisyhteisön tuottamien ajatusten ja ideoiden kehittäminen. Tiedonrakentamisen teorian ajatuksena on oppimisyhteisön toiminnan organisoiminen. Toiminta organisoidaan luovan yhteisön mukaiseksi, jonka toiminnan kohteena on uusien ajatusten ja ideoiden tietoinen luominen. Tiedonrakentamiselle on tavanomaista, että yksilö säätelee toimintaansa ymmärryksensäsyvyyden mukaan.

Nykyisin ihmiset käyvät läpi suuria ammattiin ja asiantuntijuuteen liittyviä muutoksia. Heidän elämäänsä luonnehtivat siirtymiset työpaikasta ja osaamisalueesta toiseen. Tämän vuoksi koulujenon muokattava opetusjärjestelmiään niin, että menetelmätja käytännöt vastaavat tietoyhteiskunnan asettamia haasteita. Nykyisten oppijoiden on pystyttävä ratkaisemaan avoimia ja monimutkaisia ongelmia yhteistoiminnassa muiden yhteisön jäsenten kanssa. Jaettu asiantuntijuus tulee yhä kasvavissa määrin olemaan osaamisen ja työn perustana.

Osaaminen ja asiantuntijuus tulevat olemaan modernissa yhteiskunnassa useiden yksilöiden ja tiimien yhdessä luotuja. Näitä voidaan käyttää yhteisöllisenä osaamisena yhteiskunnan hyödyksi.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!