Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen

Kirjoitettu 07.09.17
Esseen kirjoittaja: Katariina Kiviniemi
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.7. Johtamisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jazzia johtamiseen

 

Mitä yhteistä on jazzyhtyeellä ja johtamisella? Ennen tämän kirjan lukemista minulla ei ollut mitään tietoa jazzista saati miten se voisi liittyä johtamiseen. En ollut juurikaan lukenut johtamisen kirjoja aiemmin,  mutta sain onneksi vinkin Patrick Furun Jazzia Johtamisesta heti syksyn alkuun, kun Globaattorin kolmas vuosi starttaa ja pitäisi saada taas aivan uusi vaihde päälle tekemiseen.

 

Haluanko olla Beethoven vai Duke?

 

Yksi maailman kuuluisimmista johtamisen asiantuntijoista John Kotter jakaa johtamisen ”managementiin” ja ”leadershipiin”.

 

Management asettaa tavoitteet suunnittelemalla ja budjetoimalla S.M.A.R.T tavoitemallin (S – selkeästi määritelty – M – mitattavissa – A – aikaan –sidottu – R – realistinen – T  – tavoittelemisen arvoinen) mukaisesti. Tätä mallia on pyöritelty akatemialla melko paljon ennenkin ja se on itsellenikin varsin tuttu. Kirja tarjoaa S.M.A.R.T :n tilalle haastajan, H.A.R.D, jonka ideana on asettaa rima tarpeeksi korkealle ja herättää ihmisissä tunnereaktio, jolloin myös suoritusten taso nousee keskinkertaisesta erinomaiseksi.

Seuraavat kysymykset auttavat asettamaan tavoitteet:

 

  1. Onko tavoite sellainen, että sen saavuttaminen on suurempi kuin esimerkiksi raha?
  2. Pystyykö tavoitteen visualisoimaan niin, että sen voi melkein kokea mielikuvituksessaan ennen kuin sen saavuttaa?
  3. Onko tavoite välttämätön organisaation eloonjäämisen kannalta?
  4. Vaatiiko tavoitteen saavuttaminen henkilöstöltä uusien taitojen ja osaamisen kehittymistä?

 

Leadership lähestyy asioita toisenlaisesta näkökulmasta kuin management. Tiukkojen tavoitteiden asettamisen sijaan leadershipissä lähdetään hakemaan suuntaa, jonka tarkoituksena on saada aikaan muutos. Leadershipissa yksi keskeisin asia on ”sumea visio”. John Kotterin mukaan visio ei saisi olla liian tarkka mutta ei myöskään liian mystinen vaan jokseenkin häilyvä kuva tulevaisuuden tilasta. Sumea visio jättää tilaa omalle tulkinnalle ja omille vastauksille valmiiden raamien asettamisen sijaan. Sumean kuvan täytyy olla kiehtova ja mielenkiintoa herättävä, joka vetoaa tunteisiin ja puhuttelee kohdetta.

 

Mutta miten otsikon nimet liittyvät johtamiseen? Managementia ja leadershipia on verrattu kirjassa säveltäjä Ludvig van Beethoveniin ja jazzlegenda Duke Ellingtoniin.

Beethovenin, kuten monien muidenkin klassismin aikakauden säveltäjien työssä vaikutti vahva rationaalinen kaavamaisuus ja järjestelmällisyys ja hän antoi kaikille orkesterin instrumenteille valmiit nuotit. Duken tyyli erosi tästä varsin paljon. Duke etsi inspiraatiota muista ihmisistä ja mietti ensin, mikä hänen loistavissa muusikoissaan on ainutlaatuista. ”Ensin osaaminen, sitten strategia”. Jotta johtaminen toimisi mahdollisimman moitteettomasti, tarvitaan sekä raameja antavaa Beethovenia, sekä vapautta ylistävää Dukea.

 

 

Toiminnan perusta Jazz yhtyeessä

 

  1. Yhteinen kieli

Yhteisessä kielessä ei ole kyse siitä, että kaikki puhuvat esimerkiksi suomea tai englantia, vaan ne ovat yhteistä termistöä ja prosesseja, jaettuja menestystarinoita ja positiivista puhetta muutoksesta. Tiimiyrityksessä on vaarallista olettaa, että kaikki ymmärtävät asiat varmasti samalla tavalla. Meidän tiimissämme olen huomannut melko paljon tällaista, mikä johtaa väärinymmärryksiin. Yhteinen kieli ei myöskään synny itsestään, vaan se kehittyy toiminnan kautta.

 

  1. Aktiivinen kuunteleminen

Yhteisestä kielestä ei ole juurikaan hyötyä, jos ihmiset eivät osaa kuunnella. Aktiivinen kuuntelu on halua ja kykyä kuunnella ja ymmärtää muita ihmisiä. Pelkkä empaattinen kuuntelu ei kuitenkaan vie kovinkaan pitkälle, vaan täsmentävät kysymykset ja yhteenvedot vievät asioita eteenpäin.  Täsmentävät kysymykset vähentävät väärinymmärryksiä ja yhteenvedossa voidaan kerrata keskeisimmät asiat, joka auttaa ihmisiä näkemään keskustelun tärkeimmät tärpit.

 

  1. Toisten tukeminen

Tuen antaminen on kahdensuuntaista toimintaa. Se on sekä tuen vastaanottamista ja sen päälle rakentamista että vastaavasti tuen antamista muille. Tuen antaminen voidaan mitata sillä, kuinka ihmiset kokevat saavansa esittämilleen ajatuksille vastakaikua. Jos joku esittää idean, tyrmätäänkö se vai tuetaanko sitä? Kirjassa puhuttiin myös ideoiden päälle rakentamisesta, josta olemme puhuneet akatemialla. Vastataanko ideoihin enemmän ”kyllä, ja..”  joka auttaa ideoinnin kanssa vai ”kyllä, mutta-”, joka suorastaan tappaa koko idean.

 

  1. Vastuun kantaminen

Vastuu on asia, joka otetaan, ei anneta. Tavoitteena olisi, että kaikki ottaisivat tasaisesti vastuuta, eikä se kasaantuisi muutamille ihmisille. Jotta ihmiset uskaltaisivat ottaa vastuuta, heille täytyy antaa lupa epäonnistua. Kun ihmisillä on todellinen lupa epäonnistua, he alkavat tehdä enemmän aloitteita, kun taas epäonnistumisen pelko vähentää vastuunoton minimiin.

 

Yksi suuri kivijalka jazzyhtyeissä on myös yhteen jäsenten osaaminen. Kaikkien jäsenten on tunnettava ja osattava tietyt standardit. Tiimiakatemialla tämä ei tietenkään täysin päde, sillä ihmisten mielenkiinnon kohteet ja osaamiset sinkoilevat miljoonaan eri suuntaan, toisin kuin jazzyhtyeessä. Akatemialla ei välttämättä olla myöskään valmiiksi ammattilaisia edes sillä ”omalla alla” vaan tämä on meidän turvallinen alusta kokeilla ja oppia uutta.

 

Tällaista kokeilua päästään jazzmaailmassa toteuttamaan niin sanotuissa ”jammailuissa”, jossa muusikot pääsevät harjoittelemaan yhteistyötä eri ihmisten kanssa yksintyöskentelyn sijaan. Jammailussa jokainen ottaa vuorollaan soolon, jota muut tukevat parhaan osaamisensa mukaan.

Tiimiakatemialla jammaillaan kiitettävästi jatkuvasti treeneissä, mutta oppiminen tapahtuu melko paljon samojen ihmisten eli tiimin keskellä. Omien treenien sijaan olisi siis hyvä lähteä tutkimaan ympäristöä ja lähteä jammailemaan toisenlaiseen ympäristöön, esimerkiksi ristipölytystreeneihin.

 

Mitä käytäntöön?

 

Miten aion itse tuoda jazzia johtamiseen tiimissämme?

 

– Duke x Beethoven; Molemmista johtamistyyleistä parhaat palat, ihmisille lupa toteuttaa itseään vapaasti kohti sumeaa visiotamme (Rommia Bahamalla ansaitusti) mutta kuitenkin tietyt pelisäännöt ja raamit muistaen

– Lupa epäonnistua sekä muille että itselle entistä selvemmäksi, näin saadaan arvokkaita kokemuksia sekä ihmiset ottamaan lisää vastuuta

– Jammailua lisää! Kaikille heitetään vuorotellen pallo, jolloin he pääsevät kokeilemaan muiden tuen saattelemana. Aion myös ristipölyttää enemmän ja kannustaa muitakin siihen.

–  Vastaa useammin ”Kyllä, ja” kuin ”Kyllä, mutta”.

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Jazzia johtamiseen”

  1. letim sanoo:

    No niin, tässäpä mainio essee, lisää tällaista niin jo alkaa asiat kiteytymään ja löytyy uusia teorioita/tarinoita, joita voi soveltaa käytäntöön. Kirjaisteet hyvinkin ansaitut!

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!