Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen

Kirjoitettu 06.10.19
Esseen kirjoittaja: Samuli Ala-Kasari
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.7. Johtamisen klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

JAZZIA JOHTAMISEEN

 

Voiko jazzilla todella olla tekemistä johtamisen kanssa. Ensimmäinen reaktioni kirjaa aloittaessa oli, että todellako kirjan kirjoittajat olivat tutkineet jazzia vuosien ajan, jota pystyivät vertaamaan johtamiseen. Kirja kuitenkin yllätti todella positiivisesti itseni.

Nykyaikaiset organisaatiot ovat monimutkaisempia kuin ennen. Tullut uusia standardeja ja määräyksiä, jolloin johtajalla ei enää aikaa johtaa. Tarvitsemme selkeän strategian, yhteiset tavoitteet ja vapauden/rohkeuden toimia. Organisaation sisällä yhteistyö on kaiken a ja o. Tällä onkin positiivisia vaikutuksia tiimin sekä yksilöiden tuloksiin.

Strategian täytyy olla tarpeeksi yksinkertainen ja ymmärrettävä. Ihmisten on helpompi sitoutua johonkin minkä ne ymmärtävät. Strategian ja tavoitteiden tulee herättää ihmisissä positiivia ajatuksia. Ihmisille ei tule asettaa liian tiukkoja raameja toiminnalleen. Johtajan tulee antaa ihmisille vapauden ratkoa asioita itsenäisesti ja innovatiivisesti, jolloin he ovat huomattavasti motivoituneimpia ja tuntevat olonsa luotettaviksi. Kuitenkin jokainen yksilö tarvitsee osaamista ollakseen osa toimintaa. Osaamisen kerryttäminen vaatii tuhansia tunteja harjoittelua/työtä. Yksilöiden osaamisella ei saada kuitenkaan merkittäviä voittoja vaan siihen tarvitaan yhteistyöosaamista.

Duke Ellingtonin määrittelevä osaamisperusteinen johtamisstrategia nousi itselleni esille. Ennen strategian määrittelemistä Ellington määritteli tiimiläistensä osaamiset, jonka perusteella muovattiin strategia. Ellingtonin visio johtamisessaan olikin miten osaamista tulisi jalostaa entistä paremmaksi, jotta saavutettaisiin merkittävä kilpailuetu. Tällä johtamistavalla Ellingtonin alaiset uskoivat, että he kuulostaisivat tämän alaisuudessaan parhailta versioilta itsestään.

Meidänkin tiimissä on monenlaista osaajaa. Olemme kuin jazz-yhtye, mutta saavuttaaksemme parhaan mahdollisen lopputuloksen osaamiset on tunnistettava. Kun osaamiset on tunnistettu, jokaiselle löytyy tätä kautta oikea paikka. Gravissa meidän tulisi pystyä kuitenkin myös tekemään yhteistyötä paremmin osaamisiemme kanssa. Tähän yhteistyön harjoittamiseen olisi erittäin tärkeää löytää tiimin yhteinen iso projekti, jossa pääsisimme hyödyntämään mahdollisimman montaa osaamisen osa-aluetta ja jakamaan jo olevaa osaamista. Jazz-yhtyeiden yhteistyö on pitkän harjoittelun ja yhdessäolon tuotos. Jazzjohtaminen sisältää neljä peruselementtiä, joiden tulee olla kunnossa, jotta yhteistyö sujuisi kuin jazzi.

  • Yhteinen kieli
  • Aktiivinen kuuntelu
  • Toisten tukeminen
  • Vastuun kantaminen

Yhteinen kieli

Kieli vaikuttaa enemmän kuin ajattelemme sen vaikuttavan. Yhteinen kieli rakentuu yhteisillä koetuilla tarinoilla. Kieli on sekä puhetta, että eleitä. Sanallisella yhteisellä kielellä mahdollistetaan nopeakin ymmärrys ja toiminta toisista. Kehonkielellä ilmaistuja eleitä voi olla esimerkiksi iloisuus. Se onkin asia, mitä itse haluan omalla iloisuudellani monelle välittää. Jotta toiminta Gravin sisällä olisi vaivatonta on kaikki ristiriidat poistettava. Vaikka teemmekin erilaisia projekteja, tulisi niistä opittuja asioita ja termejä jakamaan myös muille, jotta kaikki ymmärtäisivät mistä puhutaan. Esimerkiksi itse olen nyt enemmän tutkinut nettisivujen maailmaa. Vielä reilu pari viikkoa sitten hädintuskin tiesin mikä on wordpress, divi tai muu vastaava. Nyt muiden jo osaavampien keskustelua kuunnellessa pystyn ymmärtämään ja sisäistämään asian, jolloin keskusteluissamme ei ole ristiriitoja.

Aktiivinen kuuntelu

Kuuntelu on itselleni aina ollut hyvä taito. Kuitenkin kuuntelu ilman ajatusta tai suuntaa ei johda kovin pitkälle. Kuuntelun tulisikin olla aktiivista ja aitoa. Aktiivinen kuuntelu vaatii kunnioitusta toista kohtaan, empatiaa ja kärsivällisyyttä. Yhteisestä kielestä ei ole hyötyä, jos kukaan ei kuuntele. Aktiivinen kuuntelu on mielentila, jossa ollaan valppaita ja oikeasti kuunnellaan. Tällä tapaa potentiaalista luoda jotain uutta. Kuuntelua voi syventää lisäkysymyksillä. Itse haluan oppia vieläkin paremmaksi kuuntelijaksi. Usein huomaan treeneissä itseni olevan aika paljon äänessä. Uskon, että tämä johtuu vahvoista mielipiteistäni sekä halusta vaikuttaa ja tehdä tulosta. Kuitenkin valmiiden toimintatapojen esittämisen sijaan itseni tulisi antaa enemmän tilaa muille.

Toisten tukeminen

Toisten tukeminen on tuen antamista, sen vastaanottamista sekä uusien ideoiden rakentamista jo toisten ideoiden päälle. Tukeminen vaatii ymmärrystä aktiivisesta kuuntelusta. Pelkästään kuuntelu ei riitä vaan on osattava rakentaa ideoita muiden ideoiden päälle ja kannustettava niissä. Koskaan kenenkään ideaa ei tulisi täysin tyrmätä. Ideoiden tyrmääminen usein tappaa innovoinnin ja ideoiden kertomisen. Huonoakin ideaa on hyvä tukea, usein itse idean luoja havahtuu idean toimimattomuuteen kokeillessaan sitä. Kuitenkin huonokin idea voi poikia joskus menestystä. Porukalla miettiessämme ja jalostaessamme hullujakin ideoita ne toimivat suuremmalla todennäköisyydellä ja aina mahdollistavat sitä kautta uusien ideoiden syntymisen. Kuten jazz-yhtyeessä jonkun epäonnistuessa tai sooloillessaan jotain ihan omaa muut kanssasoittajat pyrkivät tukemaan tätä, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvän kuuloinen. Tämä vaatiikin osaamista ja kuuntelemisen taitoa.

Olemme rakentamassa tällä hetkellä Gravissa perustaa kuntoon. Ensimmäisen sprintin lähestyessä loppuaan osa meistä ei pääse kaikkiin sprintin tavoitteisiin. Meidän tulisikin paremmin tukea toisiamme, jotta pääsemme yhdessä tavoitteisiin. Tarvitsemme lisää avoimuutta ja luottamusta toisiimme, jotta pystymme puhumaan vaikeistakin asioista ja sitä kautta tukemaan toisiamme.

 

Vastuun kantaminen

Jokaisella tulisi olla mahdollisuus soittaa oma soolonsa. Tämä vaatii luottamusta ja vastuun jakautumista. Kenenkään ei tulisi olla liian dominoiva tai selitettävä tapahtumia pelkästään yksilöiden kautta. Jokaisella tiimin jäsenellä tulisikin olla rohkeus hypätä puikkoihin tarpeen tullen ja uskallettava epäonnistua. Kun jokainen tiimiläinen ottaa vastuuta luottamus lujittuu. Uskallus ottaa vastuuta tulee siitä, että uskaltaa epäonnistua. Ketään ei tule lytätä epäonnistumisen jälkeen.

Tarvitsemme Graviin lisää rohkeutta sekä vastuunkantajia. Kuitenkin, jotta tähän pisteeseen päästään meidän tarvitsee tuntea toisemme vieläkin paremmin ja sitä kautta luottaa toisiimme. Tämän johdosta motivaatio yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kasvaa, jolloin jokainen uskaltaa ottaa vastuuta ja soittamaan oman soolonsa.

 

Kokonaisuutena jazzjohtaminen on prosessi. Johtamisen peruselementit vahvistuvat, kun prosessin annetaan jatkua. Kun yhteinen kieli vahvistuu toiminnan kautta ihmisille tulee erilainen herkkyys ja ymmärrys kuulla asioita. Tämän ansiosta tuen antaminen on helpompaa, sillä ymmärretään mistä puhutaan. Kun tukemisen laatu paranee luottamus tiimissä kasvaa, jolloin uskalletaan ottaa yhdessä enemmän vastuuta. Lujittuneen luottamuksen ansiosta yhteinen kieli kehittyy ja prosessin osa-alueet kehittyvät ja muutkin peruselementit parantuvat tämän myötä. Peruselementit ovatkin tärkeitä toimiessaan yhdessä, joka johtaa parempiin tuloksiin yhteistyön avulla.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!