Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen

Kirjoitettu 07.08.15
Esseen kirjoittaja: Ernesto Pylväläinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Jos haluat, että rakennetaan laiva, älä opeta laivan mittasuhteita, älä opeta millaisia puita tarvitaan, vaan sytytä kaipuu merelle.”

 

Visio

Tiimiakatemian tiimillä ei ole yhtä ja oikeaa päämäärää mitä tiimillä tavoitellaan. Emme ole kauppa, jonka tulosta mitataan myynnissä. Olemme joukko ihmisiä, jotka tulivat akatemialle oppimaan liiketaloutta käytännön tekemisellä. Muutos akatemian opiskelutapaan on suuri. Enää ei käsketä mitä tehdä, vaan täytyy itse johtaa itseään, jotta edistyy. Tämä on ollut ”asioiden johtamisessa” ehkä suurin haaste tähän asti. Kun porukalla ei ole tietoa mitä haluaa tehdä, eikä olla vielä sitouduttu akatemiaan, niin on lähes mahdotonta miettiä haluamallemme toiminnalle visiota tai strategiaa. Sitoutumattomana on aika yhden tekevää, millainen visio ja strategia ovat, sillä ne yhteisön asiat eivät ole niin tärkeitä asioita elämässä. Vasta siinä vaiheessa kun sitoudutaan, niin nämä asiat saavat merkityksensä. Sen jälkeen siltä asialta, johon ollaan sitouduttu, (tässä esimerkissä akatemia), aletaan haluamaan jotain takaisin. Toiminnan visio ja strategia kertoo hyvin paljon siitä, onko nämä sitoutujan haluamat asiat mahdollista saavuttaa tässä yhteisössä. Saadaanko siis sitoutumiselle haluttua vastinetta.

Toinen vuosi on alkamassa ja uskon, että sitoutumispäätös on nyt tehty. Synnytimme keväällä visiomme ”Rohkeiden kokeiluiden kautta verkostoiden luominen”, jota lähdemme nyt toteuttamaan. Sen pitäisi vastata hyvin sitä, mitä haluamme tällä hetkellä yhdessä akatemialta. Visiomme on hyvällä tavalla myös ”sumea”. Se ei ole liian realistinen, joten se jättää tilaa huippusuorituksille. Yksi haaste visiossamme kuitenkin on. Siitä täytyy kehittää mielikuva, joka inspiroi ja herättää positiivisen tunteen. Nyt se kyllä kuvaa haluamaamme toimintaa hyvin. Mutta syntyykö tuota visiota katsoessaan mielikuvaa itsestään monista kokeiluista paljon oppinutta ja verkostoitunutta yrittäjää? Tässä on ensimmäinen asia, jota täytyy ruveta maalaamaan muiden tiimiläisteni mieleen, positiivista mielikuvaa vision saavuttamisesta. Visiota täytyy myös toistaa riittävän useasti, jotta tämä positiivinen mielikuva pysyy mielessä.

Haasteena ja jatkotoimenpiteenä on siis, visiosta positiivisen mielikuvan maalaaminen ja sen jatkuva mielessä pitäminen. (Toki tätä voidaan käyttää myös tavotteita asettaessa, markkinoinnissa jne.)

 

 

Tiimityön voima

Mihin tiimityön voima perustuu? Siihen, että ryhmässä pystytään paljon suurempiin tuloksiin, kuin yksin. Luovia ideoita pystytään jalostamaan eri ihmisten pääomien perusteella. Samalla opitaan muilta. Oma henkilö kohtainen kehittyminen mahdollistuu tehokkaammin myös palautteen saannin ansiosta. Tiimin voima ei kuitenkaan synny vain yhteistyöllä 1+1+1=3, vaan ennemminkin a+b+c=d. Siinä ei ole siis mitään tiettyä logiikkaa, sillä on monia elementtejä, jotka vaikuttavat tiimin voimaan.

 

Yhteinen kieli

Yhteinen kieli määrittelee hyvin paljon sitä, millainen työkulttuuri yrityksessä on. Se perustuu kahdesta osasta, konkreettisista ja psykologisista asioista. Konkreettisina asioina ovat tiimin yhteinen termistö ja yhteiset prosessit. Nämä asiat muodostuvat ajan kanssa. Yhteiset prosessit, ovat kuin yrityksessä olevat rakenteet. Kuka tekee mitä, miten tehdään jne. Kyse on siis tiimin kehityksessä muodostuneista tavoista, kuinka toimitaan erilaisissa tilanteissa. Asia, jolla yhteisten prosessien muodostumista voidaan nopeuttaa, on vastuualueiden jakaminen ja ylipäätään TEKEMINEN.

Psykologinen asiat yhteisessä kielessä ovat menneisyydessä onnistuneiden asioiden muisteleminen ja vahva positiivinen usko tulevaisuuteen. Hyvänä mittarina toimii se, että kun yrityksessä puhutaan positiiviseen sävyyn muutoksista, toiminta on keskittynyt oikeisiin asioihin.

Mitä tästä elementistä pitää ensisijaisesti vahvistaa Aitossa tällä hetkellä? Eritoten tätä psykologista puolta. Emme juurikaan juhli onnistumisiamme, joten miten ne voisivat pysyäkkään mielessä. Onnistumisia täytyy siis ruveta nostamaan esille ja niistä tulee olla ylpeitä. Ylipäätänsä onnistumisia täytyy saada jokaiselle ja antaa niistä arvostusta. Niiden kautta itsevarmuus nousee ja tulevat haasteet kohdataan positiivisella uskolla omaan ja tiimimme tekemiseen. Ensimmäinen askel onnistumisien juhlimiseen on se, että tavoitteellisia asioita täytyy alkaa mittaamaan. Meillä pitää olla mittarit, yksilö/tiimitasolla, jotta tiedämme edistyvämme asioissa. Tavoitteet tulee pilkkoa osa-tavotteisiin ja niitä saavuttaessa, niistä pitää juhlia ja jakaa arvostusta!

Haasteena ja jatkotoimenpiteenä on siis selkeä mittaaminen kohti tavotteita ja tavotteita saavuttaessa niistä juhliminen.

 

 

Aktiivinen kuuntelu

Toinen elementti on aktiivinen kuuntelu. Tässä korostuu aidosti toisten ihmisten mielipiteistä välittäminen ja niiden ymmärtäminen. Se on neljävaiheinen prosessi;

  1. Aito halu ymmärtää toisen mielipide.
  2. Keskustelussa aktiivinen läsnäolo. Sanallisten ja sanattomien viestien lukeminen.
  3. Yritys ymmärtää toisen henkilön näkökulma.
  4. Täsmentävät kysymykset tarvittaessa, jotta ymmärrät mielipiteen paremmin.

 

Tässä elementissä itselläni on eniten parannettavaa kohdassa 3. Oli yhdet viimeisistä treeneistä, kun sain palautetta, että sanon useasi ”Joo, mutta…” Se on tuomitsemista. Tästä tulisi siirtyä ”Kyllä, ja…” meininkiin. Elikkä kriittisyyden sijaan pyrkisin jalostamaan muiden mielipiteitä. Esimerkiksi vaikka niillä täsmentävillä kysymyksillä.

Täytyy myös muistaa, että on monia eri tapoja tehdä menestyksellisesti asiat ja muille tulee antaa vastuuta ja luottoa toteuttaa omia näkemyksiään.

Jatkotoimenpiteenä siis; Aktiivinen läsnäoleva kuuntelu, selvästi tärkeiden mielipiteiden kirjoittaminen ylös, mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja niiden toteutus. Myös omassa kielenkäytössä kriittisyydestä jalostamiseen siirtyminen.

 

Toisten tukeminen

Luottamus on toisten tukemisen ensimmäinen porras.

Luottamus. Tärkeä ja vaikea asia muodostaa tiimin sisälle. Kun tiimiläisiin pystytään luomaan luottamussuhde niin ”minä”-ajattelu alkaa muuttua ”me”-ajatteluun. Aletaan antaa tukea muille vapaaehtoisesti, sekä myös osataan pyytää tarvittaessa apua. Koska jokainen joka sitoutuu johonkin yhteisöön, haluaa näyttäytyä hyvässä valossa siinä yhteisössä, joten tukea muille annetaan mielellään. Ja kolikon kääntöpuolena, kuuluessaan yhteisöön odotetaan myös tukea muilta tarvittaessa.

Toisena portaana voidaan ajatella halukkuus yhteisön kehittämiseen. Tässä vaiheessa yhteisön merkitys on jo niin vahva tiimiläiselle että etsitään aktiivisesti uusia ideoita ja toimintatapoja joilla voidaan kehittää yhteisön toimintaa. Yhteisöä halutaan aidosti kehittää ja sen takia kaikkien mielipiteitä kuunnellaan aktiivisesti, jotta päädytään parhaimpaan mahdolliseen tulokseen.

Kolmantena portaana yhteisön toiminta on jo sillä tasolla, että yhteiset prosessit ovat rakentuneet. Dialogissa pystytään jalostamaan ideoita nopeasti ja luottamus tiimin sisällä on niin suuri, että jokaiselle annetaan vastuuta toteuttaa asioita omien näkemyksien perusteella, sillä tiedetään että hän haluaa kuitenkin yhteisön parasta.

Tällä hetkellä Aitossa sijoittaisin porukkaa portaille 1 ja 2. Luottamuksessa on vielä rakennettavaa, mutta vastaan on tullut myös hienoja tilanteita, joissa porukka haluaa aidosti kehittää yhteisöä. Eritoten näissä tilanteissa jatkossa täytyy mun tiimiliiderinä toteuttaa edellistä elementtiä; Aktiivista kuuntelua. Nämä ovat yhteisön kehittymisen kannalta erittäin tärkeitä asioita, jotka pitää kuulla ja päästää kehitysehdotuksen tekijä toteuttamaan tätä ideaa. Kaikista pahin virhe on tyrmätä idea. Ennemmin yrittää vaikka jalostaa sitä joillain tavalla. Kehitysidean / toimenpiteen ollessa hyvä tästä tulee antaa luonnollisesti arvostusta.

Miten saadaan ihmiset toimimaan näin? Hyväksymällä myös epäonnistumiset. Työkulttuurin tulee olla sellainen, että epäonnistumiset sallitaan ja niitä pidetään arvokkaina kokemuksina. Myös tässä asiassa mun täytyy näyttää liiderinä esimerkkiä.

Haasteena ja jatkotoimenpiteenä; Aktiivinen kuuntelu, kun joku haluaa kehittää tiimiä / yhteisöä. Tästä arvostuksen antaminen. Myös epäonnistuessa arvostuksen antaminen yrittämisestä.

 

Oppien ja koppien lisäksi nappasin kirjasta myös hyvän fasilitoinnin työkalun!

 

 

Ernesto Pylväläinen

Eki@outlook.com

Ideaosuuskunta Aito

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!