Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen

Kirjoitettu 08.10.15
Esseen kirjoittaja: Camilla Heikkilä
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Syksy on mennyt älyttömällä vauhdilla ohi, ja en ole oikein ollenkaan saanut otetta omasta tiimiliiderihommastani. Aika on mennyt lähinnä VTL-hommissa, Maru-hommissa ja omien voimien keräilyssä. Ajattelin tähän väliin ottaa jonkun oikein hyvän johtamiskirjan lukuun, mikäli siitä saisi hiukan inspistä loppusyksylle johtamisen saralla. Monien suositusten jälkeen päädyin Patrick Furun Jazzia johtamiseen– kirjaan.

Johtoryhmällä meni kevät omasta mielestäni todella hyvin, ja olimme fokusoituneet tehtäviimme. Nyt syksyn alkaessa tuntuu, että kaikki on juossut pää kolmantena jalkana vähän siellä sun täällä, emmekä ole kerenneet kunnolla istahtaa alas ja tutkailemaan syksyn kulkua – ennen kuin nyt tällä viikolla. Itsellänikin on kaiken kiireen ja stressin keskellä oma motivaatio meinannut hyytyä. Tämän takia on ollut hankalaa itse edes miettiä/kehitellä mitään uutta saati sitten tuoda mitään tiimin tietoisuuteen. Niin kuin Patrick Furukin mainitsee kirjassaan niin ihmiset organisaatiossa kyllä aistivat sen, jos johtajan usko järkkyy eikä hän itse usko asiaansa. Minun olisi siis itse saatava usko ja motivaatio takaisin, sillä muuten kaikki uuden tuominen on täysin väkisinvääntämistä, jolloin kukaan muukaan tiimissä ei pysty ottamaan asioita tosissaan.

Tämän kirjan luettua ja palaveerattuani joryn kanssa, alkoi pikkuhiljaa taas tulemaan sellainen olo, että kyllä tämä syksy tässä taas käyntiin lähtee! Tosin jälleen hieman liian hitaasti, mutta kuitenkin.

 

 

Organisaatiolla on liian tarkat nuotit. Työmenetelmät ovat liian tarkkaan määriteltyjä.”

Tämä on Furun mukaan vaarana monissa organisaatoissa. Meidän tiimiyrityksessä ei tosiaan sitä vaaraa ole, että meidän menetelmät olisivat liian tarkkaan nuotitettuja. Itse näen, että meidän johdon haaste on enemmänkin se, että ne ainoat nuotit mitä meiltä löytyy, pysyisivät jollakin tavalla mukana. Olemme luoneet joitakin ihan perus menetelmiä ja perus käytänteitä ja haaste onkin niiden kiinnipitämisessä. Nytkin meidän tämän viikkoisessa jorypalaverissa havahduimme siihen, kuinka jälleenkerran olemme päästäneet tiimin kuukausi checkin luisumaan ohi. Toisaalta mietimme myös sitä, että miksi se unohtuu? Koetaanko se edes tarpeelliseksi? Se ehkä tuntuu täysin turhalta ajanhukalta tällähetkellä… Saako siitä oikeasti kukaan mitään irti? Totesimme, että se ei vieläkään toimi niin kuin sen pitäisi. Lähdimme taas kehittämään uudenlaista kuukausicheckiä, joka sisältäisi enemmän informatiivisuutta eri osa-alueilta, kokoaisi mukaan niin tiimin tilanteen kuin yksilöiden tilanteen, keräisi infoa myös projekteista ja olisi jopa kirjallinen.

 

Tavoitteet. Missä tahansa, kuka tahansa, miksi tahansa, mitä tahansa ikinä kukaan tekee milloinkaan, niin aina tarvitaan tavoitteet. Joka tuutista tulee aina se pointti, että tavoitteet ovat tärkeitä, ja niitä pitää olla jotta voi edetä. Periaatteessa olen samaa mieltä, toki se on helpompaa kohdistaa tekeminen ja edetä, mikäli on tavoitteet, mutta ei se aivan mahdotonta ole. Kuitenkin kyllä, olen sitä mieltä että tiimiyritys tarvitsee jonkinlaisia tavoitteita. Meillä se on suoraan sanottuna ollut todella kehnoa. Tavoitteita ehkä luodaan, mutta ei niihin loppujenlopuksi kukaan oikein pysty sitoutumaan. Tai oikeastaan kyse on myös aika paljolti (oikeastaan todella paljolti) johdostakin kiinni, kuinka niitä tavoitteita johdetaan, eli siinä mielessä täysin peiliin katsomisen paikka. Kuitenkin nyt päätimme joryn kanssa ottaa uuden lähestymistavan ja kokeilla jotakin uutta, ja kehittää viikoille erilaiset tavoitteet. Tämäkin on vain meidän idea ja meidän lähestymistapa, ja saamme nähdä mitä tiimi on siitä mieltä. Tottakai näissäkin on pidetty mielessä pidemmän ajan tavoitteita, mutta näin ne on pilkottu hyvin pieniin osiin.

 

Itselläni on enää parikuukautta tiimiliiderin ”pestiä” jäljellä, joten minulle tuli ehkä hiukan sellainen kunnianhimo vai miksi sitä nyt kutsutaankaan, että haluan päättää tämän hyvin. Vielä kerkeää asioita tekemään ja toteuttamaan ja oikeastaan tämä kirja antoikin sitä inspistä mitä kaipasinkin.

Paljon kirjassa oli samaa asiaa, mitä muutamassa muussa lukemassani johtajuuden kirjassa, mutta käytäntöön vieätävät/ ajatuksia herättävät seikat olivat

  1. Organisaatiolla ei saa olla liian tarkat nuotit, mutta jotakin nuotteja on oltava!
  2. Usko itseesi. Muut huomaavat jos johtaja ei usko itseensä ja asiaansa
  3. Tavoitteet uusiksi
  4. Ruumiinkielellä on valtava merkitys. Iloisuuden ja positiivisuuden lisäksi myös pelko ja apatia tarttuvat.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!