Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen

Kirjoitettu 28.11.15
Esseen kirjoittaja: Iina Tiihonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Viimeisen puolen vuoden aikana on tuntunut siltä, että en saa lukemistani kirjoista irti mitään. Lähes kaikki esseeni esseepankissa tältä ajalta ovat salasanasuojattuja, koska ne ovat väkinäisiä pintaraapaisuja siitä, mitä olen projekteissani tehnyt ja mitä kirjoista on sattunut jäämään mieleen. Aluksi ongelma oli siinä, että luin vääränlaisia kirjoja. Ne eivät liittyneet mitenkään siihen, mitä projekteja olin sillä hetkellä tekemässä. Vaikka muutin taktiikkaa ja olen nyt pyytänyt kirjasuosituksia valmentajilta ja muilta akatemialaisilta, sekä oikeasti miettinyt mikä kirja olisi paras mihinkin hetkeen, sama ongelma vain jatkuu.

Luin Patrick Furun kirjan Jazzia johtamiseen, ja ajattelin, että voisin hyödyntää siitä saamiani oppeja VTL -projektissa. Luin kirjan lähes yhdeltä istumalta, koska se oli helppoa luettavaa ja onnistui pitämään mielenkiintoni yllä melko hyvin. Kun pääsin kirjan loppuun, sama vanha tuska iski jälleen. Mitä ihmettä kirjoitan tästä? Olin kyllä lisäillyt kirjan väliin useampiakin muistilappuja ja poimintoja hyvistä kohdista. Mielestäni kirja oli oikein näppärästi paketoitu ja uudella tavalla esitelty teoria johtamisesta. Mutta kun olisi pitänyt alkaa kirjoittamaan esseetä tai kertoa mitä kirjasta jäi käteen, päässä löi absoluuttisen tyhjää.

Luin esseepankista muutaman muun kirjoittaman esseen samasta kirjasta, ja ajatukseni olivat hyvin pitkälti samoilla linjoilla niiden kanssa. Toimiva tiimi on kuin jazzyhtye ja Tiimiakatemialla toteutetaan jo jazzjohtamisen mallia, vaikka suurin osa ei sitä tiedäkään, jos ei kirjaa ole lukenut. Lähes kaikki kirjan asiat olivat jollain tavalla jo tuttuja, asioille oli vaan annettu uudet nimet ja käsitteet. En sano että kirja olisi ollut huono, vaan kyse on nyt jostain henkilökohtaisesta päänsisäisestä jumista, jonka seurauksena lukemani kirjat eivät herätä oikein mitään uusia ajatuksia. Olen kuitenkin jo lukenut liian monta kirjaa vain puoleen väliin saakka, tai jättänyt luetuista kirjoista esseen tekemättä kokonaan, joten nyt on pakko yrittää saada jotain kasaan.

Mitä on jazzjohtaminen?

Toimiva jazzyhtye koostuu ammattitaitoisista muusikoista, jotka toimivat yhteistyössä toisiaan tukien. Improvisointi, leikittely ja uudet kokeilut ovat avainasemassa, unohtamatta kuitenkaan yhteisiä pelisääntöjä. Jazzyhtyeessä jokainen ottaa vastuuta ja johtajuutta vuorollaan.

Jazzyhtyeen toiminta perustuu neljään elementtiin:

  1. Yhteinen kieli
  2. Aktiivinen kuuntelu
  3. Toisten tukeminen
  4. Vastuun kantaminen

Nämä neljä elementtiä ovat sovellettavissa mihin tahansa tiimiin, yritykseen tai yhteisöön. Jazzyhtyeessä yhteinen kieli tarkoittaa ymmärrystä nuoteista ja muusta muusiikin termistöstä. Esimerkiksi Tiimiakatemialla yhteinen kieli perustuu yhteiseen sanastoon ja jaettuihin tarinoihin onnistumisista ja kultamunauksista.

Jazzyhtyeen soittaessa, on soittajien kuunneltava toisiaan tarkasti. Koska jazz on osittain improvisointia, on jokaisen reagoitava nopeasti toisten tekemisiin ja valintoihin. Kommunikaatio voi tällöin tapahtua sanallisesti, musiikin kautta tai elekielellä. Samoin tiimissä on toisten kuunteleminen tärkeää. Liian usein kuulemme vain toisten sanat, välittämättä mitä niillä todella tarkoitetaan tai mitä on niiden taustalla. Jazzmuusikkojen tapaan, meidän tulisi kuunnella toisiamme syvemmin ja tuomitsematta.

Jazzissa ei ole kiellettyä tehdä virheitä. Jos joku soittaa soinnun joka ei välttämättä sovi kappaleeseen kovin hyvin, lähtevät muut tukemaan häntä, ja esitys voi saada täysin uuden käänteen. Yksilön tekemästä virheestä/valinnasta/suunnanmuutoksesta voi yhteispelillä syntyä jotain uutta, hienoa ja odottamatonta, ja kuulijat harvoin edes havaitsevat, että esityksessä on tapahtunut jotain siihen kuulumatonta. Jazzmusiikkiin kuuluu olennaisena osana myös soolot. Erityisesti niiden aikana jokainen ottaa vastuuta vuorollaan. Vastuuta kannetaan myös silloin kun soitetaan yhdessä. Kaikki ovat vastuussa esityksen onnistumisesta.

Tiimissä toisten tukeminen tarkoittaa muille tuen antamisen lisäksi myös kykyä vastaanottaa tukea muilta. Kirjan mukaan toisten tukemiseen liittyy myös ideoiden aktiivinen etsiminen ja toisten ideoiden päälle rakentaminen. Ei jazzissakaan aleta kesken kappaleen moittimaan ja tyrmäämään toisen ideoita, vaan niitä tuetaan ja niiden avulla luodaan uutta. Miksi siis tekisimme niin tiimissä?

Jazzjohtamisen periaatteet:

  1. Yksinkertaista

Yksinkertaistamisella viitataan kirjassa erityisesti strategian yksinkertaistamiseen. Startegian pitää liittyä selkeästi ihmisten tekemään työhön, ja ihmisten pitää nähdä oman osaamisensa kontribuoivan strategiaan.

  1. Ilmaise ymmärrettävästi

Mieti tarkkaan ketkä ovat viestisi kohderyhmä, avautuuko viesti ymmärrettävästi juuri heille?

  1. Anna raamit – älä pureksi liian valmiiksi

On olemassa useita tapoja toteuttaa asiat menestyksekkäästi. Strategiassa/tehtävässä täytyy olla tilaa ihmisten omalla panokselle. Johtajan on uskallettava päästää käsistään puolivalmis suunnitelma uskoen että osaava tiimi parantaa sitä.

  1. Usko itseesi

Jos johtaja ei usko itseensä eikä asiaansa, on vaikea saada tiimi uskomaan. Sen sijaan jos johtaja uskoo juttuunsa, oli se kuinka hullu tahansa, todennäköisesti usko tarttuu johonkin toiseen. Tämä taas vahvistaa johtajan uskoa, ja syntyy positiivinen kierre.

 

Tiivistettynä: Jazzjohtajan tärkeä taito on tunnista osaaminen ja osaajat, ja miettiä miten tätä osaamista voidaan hyödyntää ja kehittää. Sen jälkeen tiimille täytyy antaa pelisäännöt ja raamit, joiden sisällä he saavat toimia vapaasti. Avainasemassa tiimin toiminnassa on yhteistyö ja toisten tukeminen. Niin kuin toimivan jazzyhtyeen, on toimivan tiiminkin taikakaava seuraavanlainen:

Yhteiset pelisäännöt + ammattitaito + yhteistyö = toimiva jazzyhtye/tiimi

 

Ajatuksia jazzjohtamisesta vuokrariimiliiderinä

Mietiskelin kirjaa lukiessa, kuinka voisin soveltaa jazzjohtamisen periaatteita toimiessani vuokratiimiliiderinä. Periaatteethan siis olivat; yksinkertaista, ilmaise ymmärrettävästi, anna raamit ja usko itseesi. Tietämättä näistä jazzjohtamisen periaatteista, olen mielestäni toteuttanut niistä kaikkia enemmän tai vähemmän.

Varsinkin yksinkertaistamisen ja asioiden ymmärrettävästi ilmaisemisen kanssa on ollut tekemistä. Tiimiakatemian sanaston, tapojen ja teorioiden sisäistäminen on jo itsessään valtava homma. Sen lisäksi tänä vuonna uudet tiimiyrittäjät ovat joutuneet palloilemaan Tiimiakatemian ja Rajakadulla suoritettavien liiketalouden perusopintojen välillä, joka on ollut kauniisti ilmaistuna sekava kokeilu. Rajakadun elämästä itselläni ei ainakaan vielä syksyn alussa ollut minkäänlaista käsitystä, joten niissä asioissa en oikein osannut auttaa. Sen sijaan kertoessani Tiimiakatemiasta pyrin olemaan mahdollisimman selkeä ja helposti ymmärrettävä, jotta en ainakaan pahentaisi kaaosta.

Pinkkutiimin toimintaa ohjaa tietyt Tiimiakatemialla voimassa olevat raamit, joiden olemassa olosta olemme muiden vuokratiimiliiderien kanssa tiimeille kertoneet. Olemme myös kannustaneet tiimejä luomaan omat pelisääntönsä ja käytänteensä. Niiden sisällä tiimiläiset voivat tehdä vapaasti sellaisia projekteja kuin haluavat. En koe vuokratiimiliiderinä olevani tiimin johtaja, joka antaa ohjeet ylhäältäpäin. Sen sijaan tehtäväni on neuvoa omien kokemuksien kautta ja näyttää oikea suunta, mutta ehdottomasti olla pureksimatta asioita liian valmiiksi.

Itseensä uskominen ei ole ollut tässä projektissa vaikeaa. Olen uskonut omaan osaamiseeni ja kokenut olevani hyvä siinä mitä teen. Lisäksi olen uskonut myös pinkkutiimiin. Vaikka tiimiläiset eivät ole aina uskoneet itseensä tai toisiinsa, “ulkopuolisena” on ollut helppoa luottaa prosessiin. Koska olen itse käynyt oman tiimini kanssa läpi samat kipuilut ja ongelmat, usko tiimiin ei ole horjunut hetkeäkään. Pinkkutiimini Globaattori on täynnä mahtavia tyyppejä, jotka varmasti tulevat jonain päivänä pelaamaan yhteen kuin toimiva jazzyhtye.

“Kukaan ei ole niin hyvä kuin kaikki yhdessä.”

Ajatuksia jazzjohtamisesta omassa tiimissäni

Vaikka kirja oli kirjoitettu johtamisen näkökulmasta, voi sitä mielestäni tarkastella myös tiimityöskentelyn kautta. Lukiessani eräs kohta havahdutti minut siihen, että en olen tänä syksynä ollut tiimissäni kovin hyvä jazzyhtyeen jäsen. Avaan tähän nyt lyhyesti kyseisen kohdan:

Yhdessä muusikoiden työpajassa Amsterdamissa pianisti ei olisi tahtonut esittää erästä vanhaa ja kulunutta kappaletta. Hän sanoi toiveensa ääneen, mutta muut muusikot päättivät toisin, ja sillä mentiin. Esitys meni mahtavasti ja yleisö oli mielissää. Kirjan kirjoittaja itse kysyi pianistilta shown jälkeen, miltä oli tuntunut ruveta soittamaan omasta mielestä “tylsää” kappaletta. Pianisti vastasi näin:

“Ei se mitään merkitse. Voin olla pettynyt valintaan, mutta kun se on tehty, pitää miettiä, miten tästä saisi mahdollisimman hyvän. Minulla on siinä keskeinen rooli. Enkä voi pettää muita muusikoita, vaan minun on myös tuettava heitä ja heidän valintojaan.”

Tästä tuli elävästi mieleen ne lukuisat syksyn aikana käydyt tiimin treenit, joissa aiheena oli Mittavan 24h synnytys. Koska olin itse vastuussa Rakettipäivien järjestämisestä, eikä 24h:n suunnittelu tai toteutus kuulunut omaan toimenkuvaani, olivat nämä treenit turhauttavia. Liian usein vain pyörin tuskastuneena tuolilla miettien kaikkia omia juttuja mitä pitäisi hoitaa. Sen sijaan olisin voinut toimia pianistin tavoin, hyväksyä treeneissä käsiteltävän aiheen, ja antaa oman tukeni ja panokseni tiimille.

 

Tämä essee oli jo viimeistelyä vaille valmiina odottamassa esseepankkiin pääsyä, kun tuskailin Mittavan Emmalle miten esseiden kirjoittamisesta ei tule mitään ja kirjat eivät herätä uusia ajatuksia. Juttutuokion jälkeen pää oli täynnä ideoita siitä, miten tämänkin esseen olisi voinut kirjoittaa paremmin. Tämä jääköön nyt tällä erää tähän, mutta ainakin tulevia esseitä varten tiedän miten toimia jos ja kun pää jumittaa. Vanhat kunnon lukupiirit ja kirjatreenit käyttöön ja jakamaan ajatuksia muiden kanssa. Yhdessä ajatteleminen synnyttää aina jotain isompaa kun oman pään sisällä käydyt taistelut.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!