Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen – anna osaajien loistaa!

Kirjoitettu 31.05.15
Esseen kirjoittaja: Essi Järviö
Kirjapisteet: 2
Kirja: Jazzia johtamiseen- anna osaajien loistaa
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jazzyhtyeessä jokaisella soittajalla on oma erikoisosaamisalueensa, oma instrumentti. Jokaisella on myös taito käyttää osaamistaan, eli instrumenttiaan, omalla persoonallisella tyylillään, sooloilla ja säestää. Jutun juju on siinä, että jazzyhtyeen toiminta perustuu yhteistyöhön. Yhtyeen kaikki soittajat soittavat samaa kappaletta. He kuuntelevat toisiaan, antavat toisilleen tilaa ja hoitavat oman tonttinsa, tuoden jokainen improvisoimalla musiikkiin uusia sävyjä ja ulottuvuuksia. Jos joku soittaa väärän soinnun, sitä toistetaan niin kauan, että kuulija luulee sen kuuluvan kappaleeseen. Näin soittajat tukevat toisiaan ja jokainen käyttää omaa osaamistaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, siis että soitettava kappale kuulostaisi mahdollisimman hyvältä.

Learning Circus -koulutusohjelmassa käytimme projektinhallintatyökaluna srcum-menetelmää. Mielestäni emme hallinneet sitä kovinkaan hyvin. Toki jälkikäteen on helppo miettiä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. En haluakaan tässä syyllistää ketään tai kerrata epäonnistumisia, sillä tämä oli melkein kaikille ensimmäinen kerta, kun edes kuulimme scrumista. Tietääkseni kukaan ei siis ollut käyttänyt sitä aikaisemmin. Pohdin vain ison projektin ja projektiryhmän hallitsemisesta itse saamiani oppeja sen pohjalta, millainen fiilis on jäänyt päällimmäiseksi mieleen.

Scrumissa varsinaista projektijohtajan roolia ei ole kellään. Toiminta perustuu yksilöiden itsensä johtamiseen ja sillä aikaan saatavaan joustavuuteen. Tästä huolimatta löysin Jazzia johtamiseen –kirjan jazzjohtajuuden mallista hyviä pointteja, joihin olisi ollut syytä paneutua koulutusohjelman alussa tai heti, kun ongelmia ilmaantui.

Jazzjohtajuuden malli – perustana osaaminen

Samalla tavalla kuin edellä mainitsemani jazzyhtyeen toiminta, jazzjohtajuuden malli perustuu yksilöiden osaamiseen ja joustavuuteen. Jokainen täydentää kokoonpanoa ja sen toimintaa omalla osaamisellaan. Kukaan ei voi ottaa toisen roolia, tai ainakaan hoitaa sitä samalla tavalla kuin tämä itse hoitaisi. Rumpali ei varmasti osaisi soittaa samanlaista pianosooloa, kuin pianisti itse. Eikä pianisti taas osaisi tukea kokonaisuutta kontrabassolla yhtä vahvasti kuin basisti. Näin jokaisen tiimin jäsenenkin tulisi saada käyttää omaa vahvinta osaamistaan projektin viemiseksi eteenpäin ja nauttia onnistumisista.

Learning Circus –projektin alussa yksi ongelmista (sen lisäksi, että kukaan ei oikein hallinnut scrumia), oli mielestäni se, että tehtäviä ja vastuualueita ei jaettu tarpeeksi tarkasti. Muistan, kun Hiekkaharjun kartanossa istuimme dialogiympyrässä ja jaoimme post-it –lappuja, joille olimme aikaisemmin kirjoittaneet tehtävät. Mielestäni emme kartoittaneet kunnolla yksilöiden huippuosaamisalueita ja jakaneet hommia sen perusteella, vaan enemmänkin sen mukaan, mitä kukin haluaa oppia. Ehkä porukka myös halusi valita tehtävistä ne jotka tuntuivat mukavimmilta. Toki on Tiimiakatemian arvojen mukaista mennä omalle epämukavuusalueelle ja oppia tekemällä, mutta valitettavasti näin isossa ja koko talolle merkittävässä projektissa rautainen osaaminen jokaisella osa-alueella olisi ehkä ollut parempi vaihtoehto.

Mielestäni jokaisen olisi ensin pitänyt miettiä, miten minä voin tuoda tähän projektiin maksimaalisen hyödyn, ja millä osa-alueella oma osaamiseni tulee parhaiten esille ja hyötykäyttöön. Seuraavaksi olisi pitänyt tuoda nämä asiat projektitiimille ja pohtia roolijakoa yhdessä, jokaisen oman huippuosaamisen perusteella.

Jazzjohtajuuden mallin neljä peruspilaria

 

Lähde: http://jazziajohtamiseen.fi/kirja/

Yllä olevasta kuvasta näkyy kaikki neljä jazzjohtajuuden mallin neljä peruspilaria. Jokainen on riippuvainen kolmesta muusta ja myös yksinään tärkeä osa kokonaisuutta.

  1. Yhteinen kieli

Yhteinen kieli ei synny tyhjästä. Se muotoutuu jokaiselle organisaatiolle ja tiimille omanlaisekseen ajan kuluessa. Kun mietin aikaa taaksepäin, tuntuu, että yhteinen kieli LC-projektiryhmälle oli kulutusohjelman päättyessä vasta muotoutumassa.

Johdetussa organisaatiossa johtajalla on tietynlainen valta vaikuttaa yhteiseen kieleen ja vedä sitä haluamansa suuntaan. Toki jokainen organisaation jäsen vaikuttaa siihen omalta osaltaan, aivan kuten jazzyhtyeessä.

Minusta tuntuu näin jälkikäteen, että jokainen meistä olisi voinut panostaa LC-porukan yhteisen kielen muotoutumiseen nopeammin. Siihen olisi auttanut se, että jokainen äänekkäämpi olisi aktiivisesti kuunnellut muita ja antanut tilaa hiljaisemmillekin osallistua. Hiljaisemmat osallistujat olisivat taas voineet panostaa omaan osallistumiseensa ja viedä keskustelua omalta osaltaan eteenpäin.

  1. Aktiivinen kuuntelu

Aktiivinen kuuntelu on mielestäni ehkä tärkein osa koko ympyrässä, sillä sen puuttuminen vaikuttaa niin voimakkaasti jokaiseen kolmeen muuhun osaan.

Aktiivinen kuuntelu auttaa ymmärtämään muita ihmisiä. Se ei ole vain sen kuuntelemista, mitä toinen sanoo. Se on ilmeiden, eleiden ja äänenpainojen havainnoimista ja niiden yhdistämistä henkilön sanomaan ja koko ympäröivään tilanteeseen. Se on koko tiimin reaktioiden rekisteröimistä ja tilanteen viemistä eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla. Kuuntelun työkaluja ovat kysymykset. Tarkentavilla kysymyksillä jokainen voi epäselvässä tilanteessa tarkentaa toisen viestiä, että ymmärtää sen oikein. Yksinkertaista, mutta varsinkin uudessa ja oudossa porukassa haastavaa.

LC-porukassa aktiivinen kuuntelu parani jokaisella kontaktikerralla. Jos olisimme nähneet koko porukalla useammin ja jokainen olisi panostanut ja keskittynyt täysillä palavereihin, olisimme aktiivisen kuuntelun avulla päässeet yhteisen kielenkin muotoutumisessa ihan eri tasolle kuin nyt pääsimme. Tässä tulee myös omalla kohdalla taas scrumin kannalta tärkeä itsensä johtaminen esille. Jos jokainen olisi suunnitellut kalenterinsa LC:n ympärille ja tullut palavereihin keskittyneenä, olisi aktiivinen kuuntelukin ollut helpompaa, kun mielessä ei olisi pyörinyt samaan aikaa muuta. Kun porukka olisi näin ollut enemmän perillä toistensa tekemisistä ja haasteista, olisi jokainen varmasti saanut enemmän tukea muilta omiin haasteisiin ja osannut antaa enemmän tukea muille.

  1. Toisten tukeminen

Jos tiimistä puuttuu aktiivinen kuuntelu, on tiimiltä tuen saaminen vaikeaa. Jos jokainen keskittyy omaan juttuunsa eikä kuuntele, mitä muilla olisi sanottavaa tai annettavaa, tai pohdi, olisiko itsellä annettavaa muille, on mahdotonta antaa tai saada tukea. Tiimissä jokaisen tulisi siis aktiivisen kuuntelun pohjalta rohkaista muita yrittämään ja tuomaan omia ideoita esille. Kenenkään ei pitäisi päästä hallitsemaan tilannetta liikaa, vaan kaikille tulisi antaa arvoa ja pyrkiä saamaan koko porukan parhaat ideat hyödynnettyä. Kun jokainen tuntee itsensä arvostetuksi ja huomaa saavansa tukea, uskalletaan myös rohkeammin kertoa omia ideoita ja ajatuksia, ja sitä kautta jokainen tuntee itsensä vahvemmin osaksi tiimiä. Tämä näkyy suoraan parempana sitoutumisena tiimiin ja projektiin.

Kolme toisten tukemisen perusajatusta ovat seuraavat:

  1. Älä tyrmää. Jokainen idea on arvokas ja huomioon otettava. Ideoita voi kehittää eteenpäin ja huonoltakin kuulostava idea voi osoittautua tärkeäksi ratkaisuksi myöhemmin vastaan tulevan ongelmaan. LC-porukassa ideoita ei tyrmätty. Jokainen sai esittää oman ideansa tai jatkokehitysehdotuksensa toisen ideaan. Ilmapiiri oli tämän suhteen avoin.

 

  1. Anna tukea. Jos huomaat, että joku tarvitsee apuasi, auta. Joskus tyyppi ei itsekään tiedä, kenen, tai millaista apua oikeastaan tarvitsee. Kun jokainen saa tarvitsemansa tuen, projekti etenee nopeammin ja tulos on laadukkaampaa. LC-tiimissä tätä olisi voinut kehittää paljon pidemmälle. Haasteena olivat kuitenkin liian harvat palaverit ja ehkä myös hiukan epäselvät vastuualueet. Joka tapauksessa ”jokainen hoitaa oman hommansa” –ajattelu näkyi tiimissä ja luultavasti sitä kautta myös lopputuloksessa.

 

  1. Ota tuki vastaan ja rakenna sen päälle. Kun palaute ja tiimin tuki otetaan vastaan, ja ymmärretään, että jollain voi olla vielä parempi idea tai työkalu tähän, päästään tekemisessä jälleen uudelle tasolle. Koko tiimin yhteinen osaamispääoma ylittää jokaisen oman heittämällä. Yhdessä tiedetään enemmän kuin yksin. LC-tiimin kesken niukasti annettu tuki varmasti auttoi kuitenkin jokaista eteenpäin. Palaute otettiin vastaan ja siitä otettiin opiksi. Valitettavasti sitä annettiin liian vähän ja ongelmakeskeisesti.

 

  1. Vastuun kantaminen

 Vastuuta kannattaa jakaa tiimille vain, jos se on sitoutunut. Yhteinen, kaikille tärkeä päämäärä saa tiimin sitoutumaan. LC-projektissa päämäärän kirkastaminen porukalle olisi voinut olla paikallaan säännöllisin väliajoin. Tuntui, ettei visio ollut ihan selkeä kaikille ainakaan koko aikaa. Muuttujia tuli niin paljon ja usein, ettei siinä melkein itsekään pysynyt perässä.

Esseen alussa puhuin osaamisesta ja siitä, miten jokaisen olisi pitänyt päästä toteuttamaan omaa vahvinta osaamistaan Learning Circus –projektissa. Uskon, että kun jokainen olisi tuntenut olevansa niin sanotusti korvaamaton projektin onnistumisen kannalta, ja myös ymmärtänyt, miten korvaamaton jokainen projektiryhmän jäsen vastuualueineen on, olisi porukka ollut sitoutuneempi kantamaan vastuuta projektista. Kirjoitin jo toisella kontaktikerralla muistiinpanoihini, että porukassa näkyy ”joo joo” –meininki. Mielestäni se näkyi lähes koko projektin ajan, kunnes huomattiin, että on enää muutama viikko jäljellä saada homma valmiiksi. Voi tietysti olla, etten vain nähnyt tehtyä työtä, koska siitä ei viestitty, enkä itse kuunnellut tiimiä aktiivisesti.

Käytäntöön

Ensi syksynä minusta tulee Bisneran henkisen kasvun opas, yksilön kehityksen seuraaja, jokaisen oma, sekä tiimin yhteisen päämäärän kirkastaja. Tähän tehtävään tarvitsen kipeästi aktiivisen kuuntelun taitoa, sekä työkaluja toisten tukemiseen. Learning Circuksen ja jazzjohtajuuden kaavan opit kantavat siis toivottavasti pitkälle syksyyn ja saan niiden avulla tiimistäni enemmän irti ja tekemisen uudelle tasolle Jaken ja Petrin avustuksella, ja olemalla heille apuna.

 

Essi Järviö

Osuuskunta Bisnera

0400 382 577

essi@bisnera.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!