Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jazzia johtamiseen – anna osaajien loistaa

Kirjoitettu 08.12.15
Esseen kirjoittaja: Harri Mustonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Jazzia johtamiseen
Kirjan kirjoittaja: Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Patrick Furun kirja Jazzia johtamiseen kertoo lukijalle mitä yhteistä jazzyhtyeellä ja johtamisella on. Miksi ihmeessä jazzyhtyettä tulisi verrata johtamiseen? Koska teos tarjoaa käytännöllisen mallin, jota noudattaen tiimin toiminnan saa hyvälle tasolle. Eli miten tiimi saadaan toimimaan yhdessä, tiimiläiset kuuntelemaan ja auttamaan toisiaan, sekä ihmiset kantamaan vastuuta työstään.

Tammikuussa mulla starttaa tosiaan tiimiliiderin pesti ja lukusuunnitelma on ollut hyvin johtajuutta tukeva näin loppuvuodesta. Innostusta riittää tehtävään, joten aloin valmistautumaan siihen jo hyvissä ajoin hyvä kirjallisuus tietenkin tukenani. Tällä hetkellä porukalla on tekemistä enemmänkin kuin tarpeeksi, joten paluu akatemialle tammikuussa tulee varmasti tuntumaan tahmealta.  Pyrinkin ennakoimaan tulevaa kysymyksellä; Miten parannan Aiton tammikuun sisäistä työelämää?

Jazzjohtajuuden malli

Jazzjohtajuuden malli perustuu neljään peruselementtiin, jonka pohjana on osaaminen.

  1. Yhteinen kieli
  2. Aktiivinen kuuntelu
  3. Toisten tukeminen
  4. Vastuunkantaminen

Mallin perus edellytyksenä on osaaminen. Kuitenkin Suomen entisen lentopallopäävalmentaja Mauro Berruton mukaan kaikki on kiinni siitä, kuinka suurella sydämellä pelaajat ovat mukana. Ilman intohimoa ei synny tuloksia. Meilläkin tiimiyrityksessämme on erilaisia ihmisiä ja erilaista osaamista, siksi tiimi on aina paljon vahvempi, kuin joukko yksilöitä. Erilaisuudesta tulee tehdä vahvuus.

Tiimiakatemialla etenkin pinkuille kerrotaan usein kuinka he vähättelevät osaamistaan. Mielestäni se johtuu enemmänkin siitä, että useat eivät uskalla lähteä vielä mukaan täydellä sydämellä. Ei siis löydy tarpeeksi rohkeutta. Ihmiset yliarvioivat usein oman osaamisensa. Tämä näkyy esimerkiksi tutkimuksissa, joissa ihmiset yliarvioivat huomattavasti omat kuskin taitonsa. Kannattaa siis kehittää omaa ajattelumaailmaa, mikäli luulee osaavansa aina asiat hyvin. Taitavimmatkin jazzmuusikot voivat aina oppia uutta, se on hyvä muistaa. Niin kuin Sokrates sanoi; ”Viisas on se, joka tietää, ettei tiedä kaikkea.”

Yhteinen kieli

Yhteisen kielen luominen on erittäin tärkeää kaikille organisaatioille. Miksi? Se luo pohjan kommunikoinnille ja nopealle päätöksenteolle. Jokaisella ammattikunnalla on oma sanastonsa, mikä tulee ymmärtää, sen tehtävänä on tehdä työstä tehokkaampaa. Monissa projekteissakin on tullut huomattua miten tärkeää yhteinen kieli on. Voit itse vaikuttaa siihen paljon kuuntelemalla ja kysymällä, mutta silti ihmiset näkevät monet ”itsestäänselvät” asiat aivan toisin.

Teknologian takia viestintä on tullut yhä vaikeammaksi. Olen konservatiivinen siinä, että haluan puhua ja hoitaa asiat kasvotusten. Sähköisessä viestinnässä ihminen muodostaa mielipiteensä lähes ainoastaan sanallisesta kielestä. Elekieltä ja tunteita kun on paljon vaikeampaa tuoda sähköisesti esille. Sen olen huomannut itsekin haasteena osuuskunnan pyörittämisessä, ihmiset kuvittelevat helposti puhuvansa samasta asiasta, mutta todellisuus on usein toinen.  Ajattelinkin keväällä tehdä jossain kohtaa tiimilleni Yhteisen kielen happotestin (Testi jossa kaikki laittavat silmänsä kiinni ja osoittavat pohjoiseen. Kun silmät avataan moni osoittaa varmasti aivan eri suuntiin.) Testin tehtävänä on siis herätellä ihmisiä, siitä että monen muunkin asian kohdalla tulos olisi sama.

Tämän kirjan kautta mietin ensimmäistä kertaa Tiimiakatemian yhteistä kieltä. Sain oivalluksen, että se on rakennettu organisaatiota varten, jotta työskentelymme olisi tehokkaampaa. Tiimiakatemia on hyvin erilainen oppimisympäristö, joten yhteisen kielen ylläpitäminen on meillä hyvin tärkeää, sillä se auttaa uusia tiimiyrittäjiä pääsemään nopeammin kiinni talon tapoihin.

Aktiivinen kuuntelu

Todellinen aktiivinen kuuntelija on empaattinen ja kärsivällinen. Se yksin ei kuitenkaan riitä, vaan herkkyyden ja kuuntelun tulisi johtaa toimintaan. Kysymysten esittäminen ja yhteenvedot ovat johtajan se osa mikä johtaa toimintaan. Usein johtajat luulevat kuuntelevansa tarpeeksi, mutta tutkitusti ovatkin äänessä suurimman osan ajasta alaistensa seurassa. Olen usein äänessä treeneissä ja olenkin tänä syksynä alkanut harjoitella myös enemmän kuuntelijan roolia. Hyvä, että harjoitusta on jo tullut, mutta TL:n tulee keskittyä yhä enemmän kysymiseen ja yhteenvetojen tekemiseen.  Aktiivinen kuunteleminen luo luottamusta tiimiin, mitä mekin tarvitsemme vielä lisää. Lisäksi kehityn ymmärtämään muiden näkökulmia ja tehtävä onkin rohkaista avoimeen keskusteluun ja erilaisiin mielipiteisiin.

Kirja kertookin, kuinka kuunteleminen on selvästi aliarvostettu kommunikaatiotaito. Meilläkin kommunikaatiokanavia on todella monia. Toimistolla puhuminen, treenit, puhelinsoitto, facebook, whatsapp jne. Siksi kuuntelemisen taitoa tulee todella kehittää, hakemalla tukea kysymisen taidosta ja yhteenvedoista. Ymmärsihän kaikki siis kuinka tärkeää aktiivisen kuuntelun taito on tiimiyrittäjälle?

Toisten tukeminen

Toisten tukeminen on paljon helpompaa kun edellinen kohta on hyvin hallussa. Kun kyselet asioista ja kuuntelet pystyt tukemaan tiimiläisiäsi paljon paremmin. On myös erittäin tärkeää, ettei ideoita tyrmätä, se vaikuttaa heti todella vahvasti sisäiseen työelämään. Puhuin aikaisemmin siitä kuinka pinkkuja kehotetaan keskittymään muuhun kuin osaamisen ”puutteeseen”. Miksi siihen kehotetaan? Tiimin kommunikointitavat ovat tärkeämpiä, kuin se mistä kommunikoidaan tai mitä osataan. MIT:n professorin Alex Petlandin mukaan toimivat tiimin kommunikointitavat ovat avain tiimin menestykseen. Ne tiimit, jotka oppivat tukemaan hullujakin ideoita ja missä ne yhdessä jalostetaan, synnyttävät luottamusta.

Vastuunkantaminen

Rohkeus syntyy siitä, kun on lupa epäonnistua. Jos virheistä ja niiden karttamisesta puhutaan koko ajan, vastuunotto laskee. Kun rohkeus lisääntyy, lisääntyy sen kautta myös vastuunottaminen.  Ja kun vastuunottaminen tiimissä lisääntyy, kasvaa luottamus.

Meidänkin tiimissämme on tänä syksynä puhuttu paljon sitä, että vastuunkanto tulisi olla tasapuolisempaa. Mistä se johtuu? Luulisin, että siihen vaikuttaa edelleen luottamuksen vajaus tai pelko epäonnistumisesta. Itsekin sain palautetta, että otan liian usein marttyyrimäisesti asioita kontolleni, kun kukaan muu ei sano heti, että ottaa asiasta päävastuun. Tiedänkin, että TL kaudella tähän tulee kiinnittää huomiota. Jokaisellahan on mahdollisuus olla luomassa Aiton tarinaa, joten yritän jakaa vastuuta tasavertaisesti kaikille. Sekä tuon kaikkien tietoisuuteen sen, että epäonnistuminen on okei, kunhan tekee parhaansa. Eli rohkaisen kohti haasteita positiivisella meiningillä.

Tietysti jos tämäkään ei auta, täytyy asiasta keskustella lisää. Haluatko olla täydellä sydämellä mukana Aiton toiminnassa? Sillä en ole itse nähnyt muuta toimivaa vaihtoehtoa matkalla.

TL kaudelleni kuumimmat vinkit kirjasta;

  • Keskity viestinnän laatuun ja tee tiimille yhteisen kielen happotesti
  • Johda toimintaan kysymysten ja yhteenvetojen avulla
  • Toisten tukeminen on paljon helpompaa, kun harrastaa aktiivista kuuntelua
  • Rohkeus syntyy, kun on lupa epäonnistua. à Kun rohkeus lisääntyy, lisääntyy vastuunkantaminen. à Kun vastuunkantaminen lisääntyy, luottamus kasvaa.
  • Kaikkien täytyy kuitenkin olla mukana täydellä sydämellä
Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!