Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtajuuden 21 Kiistatonta Lainalaisuutta

Kirjoitettu 01.09.14
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 3
Kirja: Johtajuuden 21 Kiistatonta Lainalaisuutta
Kirjan kirjoittaja: John C. Maxwell
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtajuuden 21 Kiistatonta Lainalaisuutta

Kaimani John C. Maxwellin kirja Johtajuuden 21 Kiistatonta Lainalaisuutta on nimensä mukaan, kirja hyvän liiderin ominaisuuksista ja niihin kehittymisestä. Kirja on jaettu 21 toisistaan erilliseen kappaleeseen joten ajattelin käsitellä kappaleita erillisinä pohdintoina. En kuitenkaan jaksa tässä käsitellä kaikkia 21 kappaletta. Sen verran asiaa tästä kirjasta kuitenkin löytyi että täytyy varmaan palata asiaan kun on enemmän johtajuushaasteita.

Vahvuudet

Vahvuuksilla pelaaminen on kirjan mukaan tärkeää. Yrittäjänä on kuitenkin tärkeätä ymmärtää yrityksensä toiminta läpikotaisin. Jopa asiat jotka eivät ole vahvuuksiasi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että johtajana pitää olla kaikkien alojen expertti. Täytyy vain ymmärtää miten liiketoimintaan liittyvät asiat toimivat.

Kaikenlaista toimintaa voi muutta enemmän sinulle sopivampaan muotoon. Esimerkkinä lukeminen. Olen melko hidas lukemaan niin minua helpottaa kirjojen kuunteleminen. Minulla on myös huono lähimuisti, mutta olen hyvä pohtimaan asioita, siksi lukiessani lopetan aina kun ajatukset alkavat karkaamaan ja kirjoitan ajatukseni ylös. Tämä myös helpottaa kirjareflektion kirjoittamista.

John C. Maxwell väittää että kannattaa keskittyä kehittämään vahvuuksiaan valta osa ajasta ja heikkouksiin vain noin 5% ajasta. Muuten hukkaa omien lahjojensa potentiaalin. Itse teen tätä luonnostani, mutta tärkeämpi pointti tässä on se että vahvuuksia pitää aina kehittää, ei riitä että toistaa vain sitä missä on hyvä, vaan on hyvä katsoa sitä uudesta perspektiivistä. Tämä tuppaa aina silloin tällöin unohtumaan.

Kyynisyys

Kyynisyys ei ole hyvä asia johtajalle. Kyynisyys sumentaa objektiivista näkökulmaa ja luo negatiivisen ilmapiirin niin oman pään sisällä ja se huokuu ulospäin. Sinä itse päätät oman asenteesi. Mitä tahansa sanoit tai teit eilen, ei vaikuta siihen että mitä voit tehdä tänään. Asennetta voi voi muutta paremmaksi minä hetkenä hyvänsä.

Täytyy vain tarkastella itseään aina silloin tällöin ja huomata jos oma suhtautuminen on negatiivinen. Negatiivinen asenne ei auta ketään. Esimerkkinä, jos olen negatiivinen pinkkuja kohtaan ja aliarvioin heidän kykyjään, esim. siitä syystä että en itse onnistunut toteuttamaan omia visioitani pinkkuna. Silloin rankaisen pinkkuja omista epäonnistumisista. Se ei ole reilua eikä aja omaa eikä heidän etua.  Se on vain merkki kyynistymisestä. Kun huomaan negatiivisuuteni, minun ei tarvitse odottaa huomiseen, jotta voin muuttaa asennettani. Voin pyytää anteeksi asiasta samantien, tai heti muuttaa asennettani kannustavammaksi ja positiivisemmaksi.

Oma asenne on tärkeä asia mutta sanoja tärkeämpää on teot joilla osoitetaan seisovansa sanojensa takana. Tiimikohtaisesti minulla on tässä vähän kehittämisen varaa. Esimerkiksi kirjapisteiden suhteen. Minun täytyy tehdä lukusuunnitelma ja asettaa välitavoitteita, jotta pääsen kirjapistevaatimuksiin ajallani. Myös minun pitää pyytää anteeksi ihmisiltä, joille olen luvannut jotain enkä ole toteuttanut lupaustani. Tässä on kysymys siitä kuinka suuri on sisäinen hyvyytesi, ei se mikä näkyy ja kuuluu ulospäin. On helpompi seurata johtajaa, jonka sanaan voi luottaa.


 

Sitoutuminen

Sitoutuminen on hyvin tärkeä osa kehittymistä. Myös muiden silmissä arvostus nousee jos osoittaa vahvaa sitoutumista. Minulla melko usein on sellainen mentaliteetti että, jos johonkin ryhdyn, niin haluan tehdä paremmin kuin odotettu. Joskus kuitenkin tämän unohdan ja tyydyn vain tyydyttävään tulokseen. Mutta onneksi yleensä turhaudun itseeni tai minulle tulee kyseisestä paha omatunto, joka muistuttaa minua siitä etten toiminut arvojeni mukaisesti.

”On ylitettävä odotukset, vaikkei kukaan edes saisi tietää.”

Karisma

Karisma oli mielestäni yksi mielenkiintoisimpia aiheita, mitä tässä kirjassa käytiin lävitse. Minulla on aina ollut hyvin ristiriitainen käsitys sanan ”Karisma” merkityksestä. Olen jotenkin ajatellut että jos haluan olla karismaattinen, pitää minun kovalla äänellä kailottaa erinomaisuuttani. Mutta kun tarkemmin pohdin ihmistä joka puhuu vain itsestään ylistävään sävyyn kuulostaa epäluotettavalta ja ärsyttävältä, eikä missään nimessä karismaattiselta. Karisma on Maxwellin mukaan itsensä ylistyksen täysi vastakohta. Karismaattinen henkilö keskittyy muihin ihmisiin ja saa heidät tuntemaan kuin he olisivat loistavia. Karismaattinen ihminen tuo muista esille heidän vahvuudet ja hyvät puolet. Siksi karismaattinen henkilö vetää puoleensa ihmisiä. Kaverijohtamisessa myös on hyvin oleellista että muistetaan kehua toisten saavutuksia ja kannustaa hyviä ideouta eteenpäin.

Toinen asia missä minulla on paljon kehitettävää, on ihmisten nimien muistaminen, joka on tärkeä osa hyvän ensivaikutelman tekemisessä. Ensivaikutelma on todella tärkeä. Paljon helpompi saada toiselle positiivinen kuva sinusta heti alkuun ja ylläpitää sitä. Kehnon ensivaikutelman kun antaa, joutuu näkemään paljon vaivaa sen eteen että nostaa arvostusta toisen silmissä.

Karisma vaikutti minun mielestäni todella mielenkiintoiselta aiheela ja ajattelin lukea aiheesta lisää. Muutenkin johtajuuteen liittyviä kirjoja pitäisi lukea sitten kun on selkeempiä johtajuushaasteita. Johtajuuden 21 Kiistatonta Lainalaisuutta on myös kirja johon voisi joskus palata kun on sille tervetta. Ei kuitenkaan päräyttänyt millään korkeammalla tasolla joten päräyttävämpiä kirjoja etsimään.

 

Johtamisfilosofia John Blåfield

Johtamisfilosofiani peilautuu vahviten Ideaosuuskunta INTOn tiimiliiderinä toimimiseen ja siihen minkälainen Johtamisfilosofia siinä on tustalla.

 

Aktiivinen kehittyminen ja luovuus

Koskaan ei voi olla täysin valmis. Tilanteet ja lähtökohdat muuttuvat alinomaan, joten minun on oltava aktiivisesti valmis kehittymään. Haastan itseäni pohtimaan haasteita ja miettimään ratkaisuja. Etsin ratkaisulle tarpeen tiimistä ja laitan kokeilun käyntiin. Kokeilun jälkeen kysyn palautetta ja aloitan syklin uudestaan. Luen kirjallisuutta joka edesauttaa minua ajattelemaan.

Palaute nousee kaiken keskiöön ja tulen vaatimaan sitä tiimiltä kuukausitasolla. Ilman palautetta toimin johtajana kuin juoksisin umpimähkään pimieässä.

Arvostus

Minulle luonnollisena tulee arvostus. Arvostuksen kautta autan tiimiäni saamaan onnistumisen tunteita. Palkitsen tiimiläisiä hyvistä tuloksista ja rohkeista kokeiluista. Annan arvoa tärkeille asioille huomioimalla ne ja antamalla omaa aikaani niiden kehittämiselle.

Kunnianhimo

Motivaatio johtamiseen tulee kunnianhimosta. Pidän tilanteissa, joissa olen positiivisessa keskiössä joten pysrin tilanteeseen, jossa saamani palaute on positiivista. Tahdon myös että tiimini saama palaute on positiivista ja että koemme että olemme onnistuneet. Työkaluna tähän toimii tavoitteiden vaatiminen tiimiltä. Tavoitteita pitää valvoa muuten niiden luominen on turhaa.

Unelmoin suuria ja teen ensimmäiset askeleet, jota saavuttaisin unelmani ja jotta tiimini saavuttaisi unelmansa.

Kurinalaisuus perusasioissa

Toimin esimerkillisesti perusasioiden hoitamisessa. Hoidan kirjapisteet ja tiimiliiderille myönnetyt arkiset vastuutehtävät kurinalaisella tahdilla.

Kaikki johtaminen kaatuu viestintään

Varmistan että kaikki tärkeät asiat tulevat jokaisen tiimiläisen kuuluviin ja kerron mitä olen keskittynyt tiimiliiderinä, koska kaikki johtaminen kaatuu viestintään. Viestin selkeästi kun joku toimii esimerkillisesti, esim. palkitsemalla tai kiittämällä hyvästä työstä. Tartun tärkeisiin asioihin ja herätän niistä keskustelua treeneissä ja viestintäkanavissa. Keskusteluissa pyrin keskuteluissa ratkaisukeskeisyyteen ja haen selkeitä päätöksiä.

 

John Blåfield
CEO in company
Ideaosuuskunta INTO

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!