Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtajuuden ristiriidat

Kirjoitettu 24.05.18
Esseen kirjoittaja: Emilia Niemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Johtajuuden ristiriidat
Kirjan kirjoittaja: Alf Rehn
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtajuus on kaukana yksinkertaisesta, selkeästä tai suoraviivaisesta toiminnasta. Johtajuus on sekä hauskaa, että haastavaa. Johtajuus on pieniä asioita.

Johtajan työ on hektistä. Johtaja on valmis pistämään itsensä likoon pienissäkin asioissa. Kun kriisi tulee johtaja ei voi empiä ja miettiä mitä nyt tehdään. Johtajan täytyy olla aina askeleen edellä ja varasuunnitelma taskussa.

Monesti johtajuus voi jäädä kuitenkin käyttämättä. Miksi? Sallimme lepsuilun emmekä puutu asioihin. Asiat tulevat niin nopeasti puskan takaa eikä johtajuuden tilaisuuksia käytetä hyväksi. Miten monta kertaa meille annetaan pallo muttemme heitä? Aina johtajalla ei ole mahdollisuutta suunnitella asioita etukäteen. Johtajalla voi olla pelko siitä, että ettei voi onnistua täydellisesti tai idea osoittautuu huonoksi. Kuitenkin on hyvä muistaa, että päätökset eivät onnistu, jos pelkää olla johtaja. Nopeasti toimiva johtaja on nopeasti kehittyvä johtaja. Jos johtaja ei ota vastuuta roolistaan, saattaa käydä niin, että joku muu nousee johtajaksi.  Miten usein sinä reagoit, kun joku antaa tilaisuuden johtaa?

Mielestäni johtajuuden alkumetreillä on vaikeaa, ottaa koppia johtamisesta. Sinulla on vain hatara kuva, mitä johtajuus ehkä on. Olet saattanut lukea kirjoja tai artikkeleita asiaan liittyen tai kuullut tarinoita menestyviltä johtajilta. Nämä eivät kuitenkaan kerro sinulle, miten tulisi johtaa. Uskon, että jokaisella on se oma tapansa johtaa, eikä johtajuutta voi kukaan opettaa sinulle, ellet kokeile. Olen itse ollut Waiston asiakaspäällikkönä ensimmäisen vuoden. Alussa se todellakin oli hataraa ja melkoista rämpimistä. Voisin sanoa, että näin lukukauden jälkeen alkaa vasta lamppu syttyä mitä ja miten sitä johtajuutta voisi tehdä. Olimme Waiston joryn kanssa kaikki samassa tilanteessa syksyllä. Miten meidän tulisi johtaa? Monesti johtajuus jäi käyttämättä ja tiimimme oli hukassa. Olisi täytynyt tajuta, että kaikenlainen toiminta on plussan puolella, ja eikä niistä ole haittaa vaikka ei täydellisiä suunnitelmia olekaan. Jokaista johtamisen askelta mietimme viimeiseen asti täydelliseksi, vaikka olisimme tarvinneet nopeita ratkaisuja ja päätöksiä. Myös se, että alussa johtajien ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea vaan tärkeämpää on vain kuunnella.

On olemassa johtajia, joilla ego on hyvin vahva. Heille tärkeämpää on se, miltä johtaminen näyttää ei niinkään kuinka hän johtaa tai mitä alaiset ovat johtajasta mieltä. Yleensä heikot johtajat yrittävät keksiä jotain räjäyttävää. Oikea johtaja kuitenkin tietää, että hyvä johtaminen on tärkeämpää kuin oma ego.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Johtajan ei kannata aloittaa mahtipontisesti vaan tärkeää on vain katsella ja kuunnella vierestä, jotta kaikilla on tilaa tottua uuteen tilaisuuteen. Myöskään luottamus ei synny hetkessä vaan se vaatii aikaa. Hitaus vaatii rohkeutta ja kärsivällisiä hermoja. Monet johtajat eivät jaksa odottaa vaan luovat poikkoilevaa toimintaa ilman kunnon merkitystä. Tärkeämpää on ymmärtää miksi jotain tehdään ja jos ei tiedä, odotetaan. On muistettava, jos johtaja ei ole kärsivällinen ei kukaan muukaan ole.

Ihmisten johtaminen on tunteiden tunnistamista, empatiaa, hyvää fiilistä ja aitoa välittämistä.  Empatia on kyky mitä johtaja tarvitsee, sillä haluamme johtajien olevan aitoja ihmisiä, jotka omaavat tunteita. Empatia on kyky eläytyä työntekijän saappaisiin. Se on sosiaalinen kyky, joka auttaa kommunikoinnissa ja kaikessa mitä johtaja tekee.

Johtajuuden tunneäly voidaan jakaa kolmeen osaan;

  1. Kykyyn tunnistaa
  2. Kykyyn tulkita
  3. Kykyyn toimia näiden tunteiden kanssa

Kaikki alkaa tunnistamisesta. Ole läsnä ja kiinnostunut.  Johtajan on oltava hereillä, mitä talossa tapahtuu. Johtaja tunnistaa, jos työntekijä Matti on allapäin, mitä hän yleensä ei ole. Johtaja on kiinnostunut, miksi Matti on allapäin. Kyky tulkita on johtajalle haastavampaa. Johtajalle yksi tärkein keino tähän onkin empatiakyky. Ennen tuomitsemista johtajan täytyy tulkita, miksi Matti on allapäin ja asettua henkilön saappaisiin. Miksi hän tuntee näin?

Kolmantena johtajan täytyy omata kyky toimia näiden tunteiden kanssa. Mitä tehdä kun Matti on allapäin, koska hänen isoäitinsä on kuollut? Sillä on suuri merkitys, miten johtaja vastaa tähän tai on vastaamatta. Hän joko parantaa suhdetta alaisiinsa tai kylmentää niitä.

Mielestäni johtajien on nähtävä alaisensa ihmisinä ja luottaa heihin. Jos annat luottamusta, aika varmasti saat sitä myös takaisin. Sitoutunut työntekijä on yritykselle kuin lottovoitto.

Tunnetyö vaatii itsensä laittamista likoon. Menestyvä johtaja on tunteellinen, mutta ei pehmo. Monesti ajatellaan, että johtaja on se keski-ikäinen miespuolinen iso kiho pöydän toisella puolella, joka käskyttää muita. Adjektiivi tunteellinen on asia mikä ei todellakaan tule mieleen edellä olevasta kuvauksesta. Uskon, että tämä juurtaa ajatukset aika syvälle vanhan ajan johtamiseen, josta tunteet olivat kaukana. Nykyään kuitenkin yrityksissä on vähemmän hierarkiaa roolien välillä ja johtajan saattaa jopa nähdä oikeissa töissäkin. Mielestäni johtajuus on menossa parempaan suuntaan. Yhä enemmän tarvitaan lojaaleja työntekijöitä, ja kukapa viihtyisi työpaikalla, jossa pomo on ihan syvältä? Ei kukaan. Johtajuus on palvelutehtävä ja hänen tärkein tehtävänsä onkin palvella alaisiaan eikä toisinpäin. Johtajuus on siitä hienoa, että kukaan ei voi olla seppä syntyessään. Luultavasti jokainen johtaja on käynyt näitä yllämainittuja ongelmakohtia läpi ennen menestystään.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!