Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtamisen haasteet tulevaisuudessa

Kirjoitettu 12.12.16
Esseen kirjoittaja: Jenni Väisänen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Työyhteisö ja sen johtaminen vuonna 2020. Millainen on tulevaisuuden työyhteisö ja millaisilla käytänteillä sitä johdetaan?
Kirjan kirjoittaja: Juha Asp
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet, 9.04. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Työyhteisöjen muotoutumiseen sekä niiden päivittäiseen toimintaan tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan moni päätään jo nostanut tekijä. Juha Asp kertoo näistä tekijöistä Pro Gradu – tutkielmassaan ”Työyhteisö ja sen johtaminen vuonna 2020. Millainen on tulevaisuuden työyhteisö ja millaisilla käytänteillä sitä johdetaan?”. Aspin mukaan globalisaatio, teknologian kehitys, demografioiden muutos, urapolkujen muutos, työnhaastavuuden lisääntyminen sekä työn tekemisen muutos ovat trendejä, jotka tulevat muuttamaan työyhteisöjä merkittävästi. Nämä trendit luovat myös aivan omat haasteensa johtajille. Kuvaan aluksi lyhyesti etenkin minuun kolahtaneita trendejä Aspin tutkielman pohjalta. Lopuksi pohdin trendejä johtajaäitini kanssa käymän keskustelun pohjalta.

Teknologioiden kehitys johtaa siihen, että työtä tehdään yhä enemmissä määrin virtuaalisissa työtiloissa. Teknologioiden kehitys tulee muuttamaan työyhteisön vuorovaikutussuhteita ja kommunikaatiota perustavanlaatuisesti, ja on sitä perustavanlaatuisesti jo muuttanutkin. Urapolkujen muutos tulee puolestaan näkymään työurien lyhentymisinä nykyisin totutusta. Työntekijät haluavat ennemmin haasteita ja vaihtelua, kuin pitkän uran yhdessä organisaatiossa. Tämän seurauksena organisaatioiden täytyy löytää luovempia tapoja turvata ja pitää huippuosaajat palveluksessaan.

Työväestön demografiat tulevat muuttumaan, kun uusi sukupolvi astuu työelämään edellisen eläköityessä. Uusi sukupolvi tuo mukanaan erilaiset toimintatavat, arvot ja käytännöt ja työnantajien täytyy käytännössä sopeutua näihin. Tämä edellyttää puolestaan uudenlaisten motivointi- ja palkitsemistapojen kehittämistä, sillä uutta sukupolvea ajavat eteenpäin haasteet, mahdollisuudet sekä oppiminen. Sukupolvien väliset erot arvoissa nousevat esille siinä, miten työhön suhtaudutaan, miten työ ja vapaa-aika tasapainotetaan sekä organisaatioon sitoutumisessa ja lojaalisuudessa. Uusilla sukupolvilla on myös voimakas itsemääräämispyrkimys ja työnantajan tarpeista on kiinnostuttu yhä vähemmän ja vähemmän.

Tulevaisuudessa osaaminen tulee olemaan keskeinen perusta kilpailuedulle. Ne organisaatiot, jotka pystyvät houkuttelemaan, säilyttämään ja kehittämään lahjakkaimpia ja osaavimpia tekijöitä, tulevat menestymään parhaimmin. Ne organisaatiot, jotka pystyvät tarjoamaan huippuluokan koulutusmahdollisuuksia, osaamisen, tiedon ja taitojen kehittämistä, tulevat olemaan vahvempia taistelussa uuden sukupolven työntekijöiden rekrytoinneista.

Tulevaisuuden johtajien tulee osata vastata näihin työyhteisön muutoksiin. Pohdin tätä teemaa yhdessä äitini kanssa (äidit on muuten fiksuja), joka on toiminut esimiestehtävissä jo useamman vuoden ja analyyttisenä ihmisenä lukenut paljon johtamisen kirjallisuutta ja opiskellut johtajuutta aikuisiällä ammattikorkeakoulussa. Hän nosti esille ensimmäisenä faktan, jonka mukaan johtaminen tulee olemaan yhä enemmissä määrin ihmisten johtajuutta eikä asioiden johtaminen enää riitä. Tämän suunnan voi huomata myös edellä esitetyistä työyhteisön muutostrendeistä.

Yksilöjohtamisen korostuminen näkyy jo tällä hetkellä: työyhteisöä ei voi johtaa enää niin kuin laumaa. Jokainen työntekijä on todella nähtävä omana yksilönään ja jokaiseen tutustumiseen on käytettävä paljon aikaa. Tämä on toisaalta haasteellista, sillä työnteko tapahtuu yhä enemmissä määrin virtuaaliympäristöissä, jolloin oikeita kontakteja työntekijöihin on koko ajan entistä vähemmän.

Pätkätyösuhteiden yleistyessä toiveita ja vaatimuksia tulee koko ajan enemmän ja enemmän työntekijöiden suunnalta, koska työntekijät vaihtuvat koko ajan tiheämmin. Muuttuviin toiveisiin ja vaatimuksiin on pyrittävä vastaamaan, mutta vastaaminen on haasteellista, ja tässäkin kyse on pitkälti muutoksen johtamisesta. Työntekijöiden osalta tulevat moninaisemmat vaatimukset korostavat myös motivoinnin haasteellisuutta.

Johtaja-äitini näkee rekrytoinnin yhtenä tulevaisuuden johtajuuden haasteena: on tärkeää löytää oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. Hyviä, lojaaleja ja sitoutuvia tekijöitä on hänen mukaansa nykypäivänä erittäin haasteellista, lähestulkoon mahdotonta löytää. Koeajan päätyttyä työntekijästä voi paljastua aivan uudenlaisia piirteitä, jotka eivät yleensä ole niitä toivottuja. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja sitouttaminen työyhteisöön tulee tulevaisuudessa korostumaan hänen mukaansa. Tähän tulee kulumaan myös entistä enemmän resursseja, sillä samassa työpaikassa ei viihdytä enää niin pitkään, mitä ennen.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!