Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtamisen Taito

Kirjoitettu 13.05.13
Esseen kirjoittaja: Elias Markkula
Kirjapisteet: 3
Kirja: Johtamisen Taito
Kirjan kirjoittaja: Arto Hiltunen
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sattuipa hyvin. Rupesin lukemaan Arto Hiltusen, S-ryhmän entisen pääjohtajan, Johtamisen taitoa. Kirjassaan Hiltunen kertoo johtamisoppinsa ja kertoo omia kokemuksiaan johtotehtävissä. Kirjan oppeja pääsenkin heti viemään käytäntöön, sillä näin kevään lopuksi, on Milliossa alkanut pinnan alla kyteneet ongelmat nousta pintaan. Millio valitsi joryn vuoden vaihteessa. Reflelktoin tässä esseessä ensimmäistä puolta vuottani tiimiliiderinä ja pohdin kirjan oppien avulla, miten tästä kriisistä noustaan.

 

Aloitin tiimiliderinä käytännössä nollapohjalta. Pistimme johtoryhmän kanssa kovat tavoitteet tälle vuodelle. Esittäessämme tavoitteita tiimille kaikki vaikutti olevan hyvin. Olimme luoneet tavoitteet joulukuun pohjalta, jolloin teimme kovan tuloksen. Tavoitteet olivat kuitenkin temmattu tuulesta, eikä tiimi pystynyt sitoutumaan niihin. Tämä johti suurelta osalta tiimiä lamaantumiseen. Tekemiselle ei koettu tarkoitusta. Nyt ymmärrän jo hiukan paremmin johtamisen merkityksen ja sen miten tuolloin olisi voinut toimia toisin. Tavoitteet olisi tullut käydä koko tiimin kesken tarkemmin. Nyt kävi niin, että ne tuntuivat ylhäältä päin tuoduilta ja se aiheutti ihmisissä voimakkaan tunnereaktion. Monet asiat tuntuvat järjellä ajatellen yksinkertaisilta, mutta ihminen reagoi harvoin vain loogisesti. Hiltunen kertoo kirjassaan, kuinka tunnereaktiota on vaikea hallita tietoisella ajattelulla. Se on ollut johtamisessa minulle yksi haastavimpia alueita. Kuinka ottaa huomioon kahdenkymmenen henkilön tunteet? Kuinka tuoda asioita esille, samalla johtaen ja samalla pyrkien olla aiheuttamatta ahdistusta? On vaikeaa aina muistaa, että kaikki eivät viesti asioista samalla tavalla kuin itse. Toiset sanovat asiat suoraan ja haluavat suoraa palautetta. Toiset sanovat haluavansa suoraa ja rehellistä palautetta, mutta todellisuudessa loukkaantuvatkin sitä saatuaan. Vieläkin haastavampaa tästä on tehnyt haluni pitää tiimi kasassa ja yhtenäisenä.

 

Ehkä on ollut virhe yrittää pitää tiimiä väkisin kasassa. Ei tämä tiimiakatemian toimintamalli välttämättä sovi kaikille. Kaikki eivät kestä painetta ja vastuuta. Ehkä olisi pitänyt jo aikaisemmin asettaa yhdessä tiimin kesken ja hyvin perustellen, korkeampia tavoitteita ja vaatia ihmisiltä isompaa panosta. Toinen asia, jota Hiltunen kirjassaan painottaa on palautteen antaminen. Johtaja ohjaa postiivisella palautteellaan muita hänen johtamaansa suuntaaan. Positiivista palautetta pitäisi antaa aina, kun siihen on aihetta. Tuntuu, että tiimiakatemialla on unohtunut positiivisen palautteen ja tsemppaamisen kulttuuri. Tämä heijastuu Milliossakin. Muutos parempaan ei kuitenkaan, valittamalla parane, vaan on oltava itse tuo muutos. Miksi kehuja on niin vaikea antaa? Ollaanko me kateellisia kaverin saavutuksista? Mitä se on meiltä pois, jos kaveri onnistuu? Milliossa ainakin ruvetaan onnistumisia nostamaan reilusti jalustalle.

 

Korjaava palaute on sekin haastavaa. Palautetta annettaessa on oltava selvillä tavoitetaso. Meidän tapaukessa esimerkiksi asiakastapaamiset tai kirjapisteet. Mittaaminen ja mittarit ovat siis tärkeitä työkaluja johtamisessa. Hiltusen mukaan korjaavan palautteen antaminen on yksi tärkeimpiä johtajan tehtäviä. Itsellä on ollut liian paljon vaikeuksia antaa kriittistä palautetta. Aluksi muilta vaatiminen ja muita tuloksiin patistaminen tuntuivat epämiellyttäviltä asioilta. Nyt olen kuitenkin huomannut sen välttämättömyyden. Korjaavaa palautetta on annettava tarvittaessa. Sen antamatta jättäminen on signaali, että aliarvoinen suoritus on hyväksyttyä. Tässä minun on otettava tiukempi ote jatkossa.

 

Seuraavassa kirjan ohjeita korjaavan palautteen antamiseen:

  • anna hyvä palaute ensin
  • ole empaattinen
  • perustele (kritiikki ilman korjausehdotusta on pelkkää kiukuttelua)
  • anna korjaava palaute kahdenkesken
  • vältä kiihtynyttä mielentilaa, korjaavaa palautetta antaessa
  • palaute annettava mahdollisimman nopeasti havainnon jälkeen
  • muista kehua, kun palautteen antamisen jälkeen näkyy kehitystä

 

Olemme pyrkineet luomaan Milliolle tavoitteita tulevaisuutta silmällä pitäen. Tämä ei kuitenkaan ole onnistunut ongelmitta. Raha on arka puheenaihe ja viime treenit päättyivätkin tunteiden purkautumiseen. Raha aiheuttaa ahdistusta, kun ei olla varmoja omista haluista, eikä vastuuntuntoa ja luottamusta omia tiimiläisiä kohtaan. Monella on lisäksi omia henkilökohtaisia juttuja, mitkä heijastuvat tiimissä. Kun ei luoteta vielä toisiimme, myös viestiminen ja suoraan puhuminen tökkii. Tästä on seurannut vääriä olettamuksia ja selän takana puhumista. Kaiken lisäksi firman talous on ollut pakkasen puolella lähes koko kevään. Näillä puheilla olikin hyvä, että Hiltunen oli koonnut kirjaansa kriisijohtamista käsittelevän kappaleen. Meillä Milliossa on useita kriisin tunnusmerkkejä nähtävissä. Olemme taloudellisesti heikoilla tällä hetkellä. Motivaatio ja sitoutuminen on heikkoa suurella osalla porukkaa. Tunteet ovat pinnassa ja aikaakin on niukasti. On tärkeää että saadaan ilmaa puhdistettua ennen kesää, jottei tulisi mitään ikäviä yllätyksiä. Moni ilmaisi epävarmuutensa jatkamisesta tiimissä.

 

Hiltusen neuvoja johtajalle kriisitilanteessa:

 

  • On tärkeää muodostaa jäsennelty käsitys yksikön tilasta. Meillä tämä tarkoittaa ongelmien ilmituomista. Niitä on useita, mutta tärkeintä onkin poimia niistä olennaisimmat. Ja ennenkaikkea sellaiset joihin voidaan vaikuttaa tiiminä.

 

  • Käytä ulkopuolista apua. On tärkeää että meillä on valmentajia, joilla on tavallaan ulkopuolinen silmä. Heiltä olen pyrkinyt kysymään neuvoja ja uusia näkökulmia. On vaikea hahmottaa tiimin kokonaiskuvaa kun on itse niin kiinteä osa sitä. Valmentajien näkemyksiin pitää tietenkin suhtautua tietyllä varauksella, koska ei heilläkään välttämättä ole tiimin tilasta oikeaa tietoa.

 

  • Älä usko organisaation antamaa informaatiota kritiikittä. Paljon kuulee asioita mitkä Milliossa mättävät, mutta pitää muistaa pitää pää kylmänä ja kyseenalaistaa asioita. Henkilökohtaisesti minua ärsyttää negatiivinen palaute tiimintilasta, jota ei pystytä tai haluta perustella tai antaa mitään vinkkejä, mitä asialle voisi tehdä. Sitten loukkaannutaan kun vaadin perusteluja.

 

  • Hanki vahvaluontoinen luottomies. Johtoryhmässä tapahtui muutoksia ja olen siitä iloinen, että Aleksi on ottanut roolia asiakaspäällikkönä.

 

  • Anna mahdollisimman suoraa informaatiota yksikön tilasta. Suora puhe. Sitä ei voi liikaa painottaa. Meillä se alkaa pikkuhiljaa toimia. Vielä toivoisin johtoryhmälle suorempaa palautetta. Tuntuu että tiimi odottaa jorylta paljon, mutta jory ei tiedä tarkkaan mitä.

 

  • Ryhdy toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti. Tulos syntyy vain tekemisen seurauksena. On turha odottaa, että ongelmat ratkeavat itsestään ajan kanssa. Täytyy muistaa, että viive aloittamisesta, näkyviin tuloksiin, ottaa aikansa. Johtamisessa tuota viivettä tulisi lyhentää. Pidimme oman asiakasviikon jokunen aika sitten. Tulokset alkavat näkyä vasta nyt parin kuukauden viiveellä. Nyt pitää muistaa pitää tekeminen ja aktiivisuus jatkossakin kovana, koska tulokset näkyvät myös toiseen suuntaan. Jos nyt ei käydä asiakkaissa, niin parin kuukauden päästä ei tule tuloja.

 

  • On pidettävä pää kylmänä ja pysyttävä puheväleissä tiimiläisten kanssa. On vain uskottava ja painettava eteenpäin. Epäonnistuminen on totta, vasta kuin lakkaa yrittämästä.

 

Nyt loppukevään haasteena oon saada usko ja halu nostettua tiimissä korkealle. Meidän on myös saatava kesä ja ensi syksy ihmisten mieliin, jotta ei tapahtuisi lamaantumista. Millio starttaakin syksyyn täysillä. Henkilökohtainen tavoitteeni on varmistaa Milliolle syksyn asiakasviikkojen voitto.

 

Elias Markkula

elias@millio.fi

Osuuskunta Millio

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!