Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtamispuhe

Kirjoitettu 05.01.13
Esseen kirjoittaja: J M
Kirjapisteet: 3
Kirja: Johtamispuhe
Kirjan kirjoittaja: Pauli Juuti
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nykypäivän aikakaudella tiimityöskentely on nostanut suosiotaan yhä korkeammalle. Johtamispuheessa käsitellään kysymystä siitä kuinka johtoryhmätkin pystyisivät toimimaan tiimeissä. Kirjan ilmestymisen aikoihin vuosituhannen vaihteessa tiimityöskentely ei selvästi ollut kivunnut vaiheeseen, jota nyt eletään. Olemme siis Tiimiakatemialla edelläkävijöinä ja saamme luoda konkreettista näkökulmaa siihen, kuinka myös johtoryhmät toimivat sulavasti oikeissa tiimeissä sekä matalassa organisaatiossa. Lähden tutkiskelemaan esseelläni nimenomaan kirjan loppupuolella esiin noussutta johtajuuden muutosvaihetta, koska koen sen tällä hetkellä suurimmalta kopilta, jonka kirjasta sain. Lisäksi yritysten toiminnan kehittyminen aikakausittain herätti itselleni kysymyksiä.

Modernista modernimpi aikakausi

Kirja on siis tutkimusjohtaja Pauli Juutin teos ja näin ollen käsittelee hyvinkin nykyistä aikaa tutkimusten ja historian pohjalta. Kirjassa on käytetty paljon viitteitä tutkimusmateriaaliin. Näin ollen kirja oli niin sanotusti pyrähdys myös historian havinaan. Itse kirjan kirjoittamisesta on vierähtänyt jo tovi ja elämmekin tällä hetkellä Juutin kirjoittamaa aikakautta, jossa matalat organisaatiot sekä media ja teknologia jylläävät kovimmillaan.

Kirjassa puhutaan McDonaldisaatio – ilmiöstä, joka kuvaa hyvin tätä ”valmiiksi kehittynyttä” yhteiskuntamallia, jossa luovuus on päässyt livahtamaan käsistä. Tämä Ritzerin esittämä ilmiö kuvaa yritystä, joka toimii mahdollisimman automaattisesti. Onko tämä sitten hyvä vai huono asia, se on asia erikseen. Nykyaikaa se kuitenkin on. Avatakseni tuota ilmiötä hieman niin esimerkiksi mietittäessä McDonaldsin asiakaspalvelua uskon, että dialogi asiakkaan kanssa ei niinkään muutu asiakkaan myötä. Valmiiksi paketoidut tuotteet varmistavat sen, että muuta keskustelua ei paljon pääse syntymään ja ns. noutokassa lisää vielä silauksen tähän. Asiakaspalvelukontakti syntyy siis vain kassalla kun myyjä asettaa tuotteet tarjottimelle. Muutenhan paikka on itsepalveluruokala. Toiseksi paikan viihtyvyyteen ei juurikaan panosteta vaan yrityksen tarkoitus on olla pikaruokala, jossa korostuu kirjassakin mainittu
amerikkalainen nopea lounas ja takaisin töihin. Tuli vain mieleeni, että pysyykö ihmiset tämän tehokkuuden mukana kun ruokatauotkin on laskettu jo laissa 30 minuuttiin, jossa valitset syömisen tai tiskaamisen.

Media, teknologia ja verkostot ovat tällä aikakaudella myös päässeet kovaan nousuun ja verkostoituminen on teknologian vuoksi myös helpottunut huomattavasti. Kirjoja ja tutkimuksia on otettu yhä vähemmän huomioon esimerkiksi kouluttautumisessa ja yrityksen kasvussa, koska internet on luonut vaihtoehdon. Kuvat on kirjankin mukaan todistetusta enemmän ihmisiin vetoava väline ja näin ollen ihminen lisää tehokkuuttaan tekemällä itselleen mielikuvia mieluummin kuvien avulla kuin kirjallisuuden tai tutkimuksen. Tämä ei välttämättä ole hyvä asia, koska oppiminen saattaa pysähtyä. Olettaminen ja mielikuvien luominen ei ole sama kuin tosiasia. Johtamispuheessa mainitaan myös verkkoyrityksistä, jotka itse asiassa tänä päivänä ovat jo nykypäivää. Yrityksellä ei välttämättä ole toimipistettä ollenkaan tai vaihtoehtoisesti yritystä pyöritetään vaikka omalta kotisohvalta käsin, koska verkko mahdollistaa sen. On hämmästyttävää huomata kuinka tutkimuksissa yli kymmenen vuotta sitten on voitu määrittää lähes täysin mihin yritysmaailma on menossa.

Tiimityöskentelyä koskeva luku hämmästytti kirjassa eniten ja en olisikaan uskonut, että tätä ilmiötä on tutkittu niinkin pitkän aikaa. Kuten aiemmin mainittu, on kirjassa pohdittu kysymystä, kuinka johtoryhmät saataisiin toimimaan samanlaisissa tiimeissä kuin muu yritys. Projekteja on helppo toteuttaa tiimityöskentelynä, jossa tiimiläiset ovat samassa arvossa ja
keskitytään hoitamaan asiat yhteisen tekemisen kautta. Peilatessani tätä Innomon johtoryhmään, ainakin tähän mennessä tilanne näyttää lupaavalta. Panostamme todella johtoryhmämme toimivuuteen ja siihen, että osa-alueita hoidetaan yhdessä vastuuhenkilöistä huolimatta. Tämän vuoksi myös solut on rakennettu vastuuhenkilöiden ympärille. Viimekin vuoteen peilaten ongelmana on yhä tuoda johtoryhmä lähemmäksi koko tiimiä. On selvää, että johtoryhmällä on oltava omat tapaamiset, jossa pohdimme johtajuutta osa-alueilla, mutta tänä vuonna yritämme jakaa vastuuta enemmän nimenomaan näihin soluihin. Soluissa tapahtuu vastuualueiden kuten talouden suunnitelman toteutus ja seuranta, josta tuodaan tieto johtoryhmälle ja ehdotukset laitetaan esitysmuotoon, jotta tiimin olisi helpompi tehdä päätöksiä. Tämän pyrin itse pitämään mielessäni koko toimintakauden.

Nämä matalaorganisaatioiset yritykset ovat haluttuja ja nykypäiväisiä, ja ne taistelevat vahvasti byrokratioita vastaan. Se ei ole ihme, sillä luovuus pääsee parhaiten valloilleen ja mitä lähempänä johtoryhmäkin toimii ”alaisiaan”, on luova menestyminen varmasti taatumpaa.

Johtamisen synty

Nykypäivän modernimpi johtajuus kamppailee juuri tämän luovan johtamisen ja strategisen johtajuuden välillä. Strategisen johtajuuden sivujuonteena on kirjan syntynyt tulos- ja tavoitejohtaminen, jolloin ihmiskeskeisyys oli näkymätöntä. Keskityttiin hyvään tulokseen ja palkittiin työntekijöitä usein rahallisesti tästä. Inhimillinen kiittäminen puuttuu tuolloin kuvasta ja suorittamisesta tulee konemaista. Näitä yrityksiä toimii vielä tänäkin päivänä rutkasti, mutta nykyaikana on alettu panostamaan myös laatujohtamiseen. Kirja kuvaa laatujohtajuutta ovelasti tulosjohtamisen kritiikiksi ja tämä onkin totta, sillä uusi ajatus siitä, että hyvästä laadusta hyötyy niin asiakas kuin yritys itse, innoitti yrityksiä ihmiskeskeisempään johtamiseen. Tämän tien päätteeksi nykypäivänä ihmisten johtaminen on suuressa arvossa ja tasapainoa sen ja asioiden johtamisen välillä etsitään mm.
menestyneiden yritysten tarinoista. Johtajuuden opettaminen esimerkiksi seminaarien muodossa on yleistynyt ja nykypäivän maailmassa tämä on ilmeisen hyvä tapa opetella johtajuutta kirjallisuuden ohella.

Käytäntöön viemistä

Kuten huomata saattaa, kirja oli hyvin tutkimuspainotteista ja sisälsi paljon itselleni tuntematonta sanastoa, johon piti välillä paneutua oikein tosissaan. Puolivälissä kirjasta kuitenkin alkoi saada otetta ja viitteet tutkimuksiin ja kirjallisuuteen alkoivat tulla tottumukseksi tekstin ohessa. Juuri luettuani Lundbergin kirjan aiheesta kirjoittaminen, täytyy sanoa, että tämä kirja on raskasta luettavaa lukijalleen. Vaikea kieli ja näkökannaton teksti vaikeuttivat seuraamista entisestään.

Kirja oli kuitenkin uusi kokemus muiden rinnalla ja kuten kirjassakin mainittiin, nykypäivän ihminen oppii tarinoiden ja kuvien muodossa enemmän. Tämä pätee minuunkin. Koppeja kuitenkin syntyi esimerkiksi siitä, mistä johtajuuden kehitys on peräisin ja kuinka se on tullut tähän pisteeseen. Kirja myös antoi haasteen saada Innomossa johtoryhmän toiminta mahdollisimman lähelle tiimiä. Kirjan viimeinen teesi on myös ajatusta herättävä. Onko meidän lapsillemme jättämä ympäristö organisaatioineen ja johtamistapoineen tunneköyhä ja esteettisesti yksiviivainen? Voiko ihminen, toivo ja elämä läpäistä ihmisen itse itselleen rakentaman rationaalisuuden rautahäkin? Onko modernin varjo murrettavissa?

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!