Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Johtamista ja kahvia – podcast sarja

Kirjoitettu 09.05.21
Esseen kirjoittaja: Aleksi Luukkonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Johtamista ja kahvia - podcast sarja
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen, 9.03. Yrittäjyys, 9.04. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Johtamista ja kahvia – podcast sarja

Olen todella suuri podcast äijä. Erilaisia podeja tulee kuunneltua laidasta laitaan. Suosikkeja tällä hetkellä on Aki Linnanahde talkshow ja brändiändit. Myös tiimiakatemialla on huomattu podcastien suosio ja alettu tekemään muutamia eri podeja. Ainut näistä mitä itse olen aktiivisesti kuunnellut, on Johtamista ja kahvia niminen podi. Vetäjinä tässä toimivat Projektitoimisto Gravin Arttu Hietala ja Joona Takkula. Molemmat ovat nuoria nälkäisiä kolleja ja todella kunnianhimoisia. Uskaltaisin väittää, että molemmat herrasmiehet ovat myös allekirjoittaneen kavereita ehkä jopa ystäviä. Pakko myöntää, että olin aluksi hieman skeptinen sen suhteen, että tuleeko tästä podista mitään. Aiheet pyörivät johtamisen ympärillä ja isossa roolissa ovat erilaiset vieraat, jotka tuovat pöytään aina eri näkökulmia ja ennen kaikkea kokemusta johtamisesta ja sen ilmiöistä. Mietin aluksi, että liekköhän kundit saavat ketään oikeasti kovia vieraita ja varsinkin se jatkuvuus, että vielä yksi tai kaksi kovaa vierasta ei riitä. Mutta ilokseni voin todeta, että olin väärässä. Lähes joka jaksossa on ollut, joku kova tekijä omalta kentältään. Tai oikeastaan tuon lähes sanan voi vielä ottaa pois.

Huomaa myös, että jätkät oikeasti ovat valmistelleet jaksot hyvin ja ne pysyvät mielenkiintoisina loppuun asti. Myöskään jaksot eivät ole alkaneet toistamaan itseään. Todella hyvää shittiä näin kokonaisuutena.
Jaksoja on nyt ilmestynyt 14. Kun jaksojen otsikkoja katsoo, niin huomaa hyvin kuinka laaja aihe johtaminen on ja puhetta siitä riittää paljon. On itsensä johtamista, myynnin johtamista, kasvun tai muutoksen johtamista, arvopohjaista johtamista ja niin edelleen. Nostin tähän esseeseen tarkempaan käsittelyyn itselleni parhaan jakson. Käsittelyyn pääsee, podin toinen jakso, jossa vieraana oli Mika Poutala.

Itsensä johtaminen

kaikki lähtee liikkeelle siitä, että pitää tuntea itsensä. Ja nimenomaan syvällisemmällä tasolla. Omia fiiliksiä kannattaa reflektoida ja miettiä miksi reagoi asioihin, sillä tavalla, kun reagoi. Mika Poutala löysi kirjojen kautta tien itsetutkiskeluun ja reflektointiin. Viimeisen 8vuoden ajan hän on lukenut vähintään 50kirjaa vuodessa. Mainitaan nyt tässä sen verran, jos joku ei tiedä, että Mika on uransa lopettanut pikaluistelija. Mikan tapa reflektoida kirjoja on se, että hän lukee kirjoja kynä kädessä ja peilaa niitä sitten mahdollisesti omaan elämään jossain vaiheessa. Silloin hän ottaa kirjan takaisin käteen ja etsii sieltä niitä kohtia, mitkä hän on kynällä alleviivannut. Tiimiakatemialla tämä malli toteutuu siinä mielessä hyvin, että kirjasta kirjoitetaan reflektioita ja esseitä, joissa kirjan opit peilataan omaan tekemiseen ja projekteihin. Yksi ongelma voi olla se, että kirja peilataan työasioihin eikä aidosti omiin ajatuksiin. Ne ovat kuitenkin elämässä tärkeämpiä ja määrittelevät meitä ihmisinä eniten.

Poutala puhuu paljon siitä, että se ei vielä sinällään tarkoita mitään, jos lukee kirjan ja oppii asioita teoriassa. Asiat pitää viedä käytäntöön varsinkin, jos haluaa jotain muutosta. Jaksossa puhutaan myös urheilusta ja kuinka itsensä johtaminen siinä näyttäytyy. Aihe oli itselleni todella mielenkiintoinen, koska olen itsekin urheillut tosissani ja jopa pohtinut ammattijalkapallo pelaajan uraa. Mika kertoo, että karkeasti hänellä on päivästä 20tuntia aikaa johtaa itseään ja 4tuntia joku muu tässä tapauksessa valmentajat johtavat häntä. Mikakin toteaa, että tottakai enemmän tuhoa aikaan hän voi saada tämän 20tunnin aikana eli itsekuri ja itsensä johtaminen on varsinkin yksilöurheilussa todella isossa roolissa. Uskon myös, että tämä on aihe, jota kaikki eivät tiedosta eikä siitä keskustella paljoa. Itse ainakin mietin, jos joku nuori lahjakkuus ei menestykään niin peilaan sen suoraan siihen treenaamisen. Mietin, että hän ei ollut tarpeeksi kova treenaaja, mutta mitä jos ongelma onkin hänen itsensä johtamisessa. Treenit menevätkin aina hyvin, mutta sen jälkeen hän syö epäterveellisesti, juhlii ja nukkuu liian vähän. Tuossa vaiheessa ihmiset ovat usein aika nuoria ja jos näistä asioista ei ole tietoinen, voi nuoren olla vaikea suhtauta siihen.
Poutala sanoi, että hän treenasi kuin maailman huiput, mutta loppuaika ei mennyt nappiin ja siksi hän ei ollut yksi maailman huipuista.

”meidät kaikki on aivopesty”

Tällä tavalla Poutala avasi vastauksensa, kun häneltä kysyttiin, että miten hänen piti lähteä purkamaan ja muuttamaan ajatusmallejaan. Tätä hän avasi sillä, että kaikki syntyvät tiettyyn perheeseen ja ympäristöön. Vanhempien kautta lapsi oppii tietynlaista maailman kuvaa. Nämä voivat vaikuttaa pitkällekin elämässä riippuen siitä, missä vaiheessa ihminen osaa ja ymmärtää kyseenalaistaa asioita ja pohtia elämää itsenä eikä vanhempien kautta. Esimerkiksi Mikalle oli pienestä pitäen sanottu, ettei hän osaa laulaa. Minulle on muuten aina sanottu samaa. Mika halusi purkaa tämän ajatuksen ja alkoi opetella laulamaan. Eihän kuulemma vieläkään hyvä siinä ole, mutta hän haluaa haastaa ajatusmalleja, jotka hänelle on syöpynyt omaan ajatteluun jo monien vuosien ajan. Tämä kolahti myös itselleni ja aion jatkossa varmasti pohtia tätä aihetta syvemmin. Nuo omat ajatusmallit ja ”kapea” maailmankuva on asia, joita kaikkien pitäisi laajentaa. Tähän työkaluja voisi olla matkustelu, eri kulttuureihin tutustuminen, avoimuus ja ennakkoluulottomuus. Tämä Mika Poutalan jakso oli mielestäni ehkä tämän podi sarjan paras jakso ja herätti eniten tunteita.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!