Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Jokaisella on juttunsa

Kirjoitettu 03.09.19
Esseen kirjoittaja: Riku Pulkkinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Jokaisella on juttunsa
Kirjan kirjoittaja: Heikki Peltola
Kategoriat: 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Muutoksen tuottaminen vaatii kolme asiaa: Ensiksi on saatava tiukka ote asioista, toiseksi on tiedettävä mitä tehdä niille ja kolmantena tehtävä ne.

 

Mestariminä:n elvytysohjelma

  1. kiteytä, mistä kiikastaa?
  2. Katveet, kaiva esiin mitä et näe
  3. Päätä mistä luovut ja miten etenet
  4. Oivalla mikä olet ja mikä on ”minun juttuni”
  5. hahmota hankkeet, joissa olet mukana
  6. Ymmärrä yhteytesi, keitä ovat sinun tukijoukkosi, sekä keitä ovat asiakkaasi?
  7. hahmota mestariniminä, mikä haluat olla ja mitä et?

Elvytysohjelma on hyvä käydä läpi siinä tilanteeseen, kun olet puurtanut jotain yhtä asiaa tarpeeksi pitkään ja koet että et enää mitään uutta tästä saa. Pitää uskaltaa mennä vastavirtaan ja päättää kohtalostaan itse, elämästä tulee toki vaikeampaa, mutta antoisampaa koska silloin olet vapaa tekemään mitä haluat ja voit saavuttaa omat haaveesi. Peltola rohkaiseekin lukijaa täyttämään kirjallisen sopimuksen itsensä kanssa, jossa eroaa ”Keskinkertaisten Kerhosta”, joka on yhteiskunnan kasvattamassa oravanpyörässä ja löytämään oman Juttunsa ja kehittymään ”Mestariminäksi”.

”Oman Jutun” löytämiseksi, Peltola kirjassaan neuvoo lukijaa listaamaan asioita. Mitä osaat ja mitä et? Mitä haluaisit oppia, mitä sinun tulee oppia? Mikä saa sinut innostumaan, mikä taas tylsistymään? Mitkä ovat tärkeimmät arvosi, mistä et luopuisi mistään hinnasta? Mitä rakastat? Mitä elämässäsi on liikaa/liian vähän? Mitä tavoittelet? Miksi työtäsi tarvitaan? Kenelle teet sitä? Mistä tiedät, että olet onnistunut? Ketkä ovat tukihenkilöitäsi?

Tärkeää on tunnistaa ongelmakohdat, ja tehtävälle niille välitön muutos. Omiin tekemisiin on helppo vaikuttaa, mutta harvoin kaikki on vain sinusta kiinni varsinkin, kun tiimistä puhutaan. Toisten ihmisten asenteisiin ja tavoitteisiin vaikuttaminen on todella vaikeaa. Tämän takia työ onkin ajateltava uudelleen. Olisi hyvä tarkastella omia motiivejaan ja arvojaan työtä kohtaan, ja miettiä tyydyttääkö nykyinen työ tarpeesi. Jos näin on kannattaa harkita työpaikanvaihtoa ja jos se ei auta kannattaa tarkistaa oma asenteesi ja miettiä mitä todella haluaisin olla. Mieti missä näet itsesi esimerkiksi 5-vuoden päästä?

 

Mikä on parasta Tiimiakatemiassa

Kirja puhuttelee enemmän heitä, jotka ovat työelämässä ja eivät ole tyytyväisiä työhönsä, mutta kaikki asiat ovat ihan hyvin verrattavissa Tiimiakatemiaan, koska se on työn ja opiskelun risteytys. Olisi hyvä pysähtyä aina aikaväliajoin projektien parissa ja oikeasti miettiä mikä tällä hetkellä ärsyttää ja mikä tuntuu hyvältä. Kirjassa esiteltiin perinteinen plussat ja miinukset tekniikka, jossa kirjoitetaan juuri tämän hetkisen tilanteen positiiviset, sekä negatiiviset asiat ylös, on helpompi analysoida omaa tilannetta, sekä selkeyttää omia tunteitaan. Tämä perinteinen ja yksinkertainen tapa kunnollisesti ajatuksen kanssa tehtynä auttaa poistamaan epätietoisuutta ja ahdistusta sekä kertoo mitä pitäisi muuttaa tilanteen parantamiseksi.

Tiimiakatemiassa paras puoli on, että saa tehdä asioita joustavasti, saa tehdä mitä haluaa ja menestystä ei mittaa se saatko tentistä 2 vai 5, sekä Tiimiakatemialla löytyy osaajia monesta alasta ja heiltä saa aina tukea sen tarpeen syntyessä.

 

Mistä pidän Tiimiakatemiassa vähiten?

Tiimien koko on yksi asia mistä en tykkää Tiimiakatemiassa, mitään faktaahan minulla asiasta ei ole mutta mielestäni 5-7 henkilöä olisi hyvä tiimin koko. Tuntuu, että tämän kokoisella tiimillä yksilöt tuntisivat enemmän vastuuta tiimiä kohtaan ja tiimiläiset saisivat paremmin sparrattua toisiaan ja kehitys olisi helpompi seurata muissa jäsenissä, sekä mikäli syntyy tarve lisäavulle, olisi helppo tiimiakatemian sisällä hankkia aliurakointia muilta tiimeiltä eikä asioiden ulkoistaminen tuntuisi niin pahalta.

 

Mitkä ovat haasteeni ja mitä tarvitsen niiden voittamiseksi?

Ensin on kirjattava ylös ongelmakohdat, jotka vaikeuttavat ”Tiimiakatemian arkeani”. Tämän jälkeen mietitään mitä taitoja tulisi kehittää arjen helpottamiseksi. Kirjaamalla ongelmakohdat ylös voin verrata omia taitojani niihin taitoihin, joita tarvitsen.

Omat ongelmakohdat ovat minulla, motivaation ylläpitäminen ja keskittyminen liikaa muiden tiimiläisten tekemisiin ja sen vaikuttaminen omaan tekemiseen. Nämä ongelmakohdat kulkevat aika käsikkäin toisissaan ja niiden ratkaisemiseksi tarvittava taito olisi keskittyä enemmän omaan tekemiseen ja lopettaa narina. Toki vastuuta pitää silti tiimin asioista tuntea, mutta ei ole väärin keskittyä enemmän myös omaan tekemiseen.

 

Mikä on oma innostukseni?

Kirjassa Peltola käyttää 10 pisteen arvoasteikkoa, jonka avulla voin pisteyttää omaa innostusta työtä kohtaan tai minun tapauksessani tiimiakatemiaa kohtaan. Pisteytyksessä huonoin arvo on -5, joka tarkoittaa täyttä onnettomuutta, 0 on neutraali, ei kovin kiinnostunutta asennetta ja paras piste on 5, joka kuvastaa omistautuneista ja intohimoista asennetta.

Jos mietin omaa innostustani akatemian aloitettua ja vertaan sitä kevään loppuun niin aloittaessa Tiimiakatemian innostukseni oli 3. Odotin innolla tulevaa matkaani ja odotukseni olivat tosi korkealla, ehkä vähän liiankin. Syksyn edetessä kädet olivat täynnä töitä ja innostukseni lähti hieman laskemaan vapaa-ajan kuollessa lähes täysin. Olin Projektissa, johon motivaatio alkoi laskemaan todella paljon ja en tuntenut tekeväni mitään tärkeää, mutta en halunnut siinä tilanteessa vielä perääntyä siitä koska tuntui, että olisin pettänyt tiimin sekä projektiryhmän ja olihan sitä jotain tehtävä. Kevään alkaessa innostukseni oli tasolla 1. Kaikesta oli tullut perus puurtamista sekä rutiininomaista ja ei innostanut, mutta aikaa ei ollut ottaa mitään muutakaan projektia mukaan. Kevään loppuessa innostukseni oli tasolla -1 ja mietin jo, että onkohan tämä minun juttu? Innostusta laski paljon saamattomuus monelta henkilöltä ja kukaan ei ottanut vastuuta mistään, vaikka ei tekemistä ollut. Nyt kesällä innostukseni on noususuunnassa ja olen todella iloinen, että pääsen syksyllä taas akatemian alettua aloittamaan tyhjältä pöydältä ja kokeneempana tiedän mitä teen ja mitä en.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!