Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ajatuksia ajattelusta

Kirjoitettu 07.01.16
Esseen kirjoittaja: Aleksi Halsas
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tee Itsestäsi Mestariajattelija
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1. Oppiminen, 7. Innovointi, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Viimeaikoina ajattelulleni on tapahtunut monen moista ja jollain tavalla kirja tuntui loppua kohden mentäessä täydelliseltä tähän hetkeen itselleni. Aloitin muistivihon käyttämisen kirjaa lukiessani ja luin kirjan viimeiset 150 sivua lopulta lähes yhdeltä istumalta, tehden samalla muistiinpanoja heränneistä ajatuksista. Kirja herätti paljon uusia ajatuksia ja vahvisti, sekä selkeytti vanhoja ajatuksia. Ja vertaisin lukukokemusta, jopa Oshon lukemiseen. Paljon uusia ajatuksia, jotka jättivät miettimään, mutta rennosti esitettynä ja tarpeeksi yksinkertaistetussa muodossa minulle. Erityisesti kahden yksittäisen ja hyvin yksinkertaisen ajatuksen merkitys valkeni entisestään kirjan edetessä. ”Esitä asia niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, mutta älä yhtään yksinkertaisemmin” ja ”you have to learn in layers”. Liian tekniset teokset liian aikaisin, tekee lukemisesta todella työlästä ja heikentää oppimistuloksia valtavasti. Herätti ajattelemaan onko minun mitään järkeä lähteä lukemaan lukulistalla seuraavina olevia kirjoja: Power vs Force ja Thinking fast and slow. Molemmat ovat vähän siinä rajalla, että menevätkö liian raskaaksi luettavaksi tässä vaiheessa.

Esseen kirjoittaminen kirjan pohjalta tuntuu tällä hetkellä todella haastavalta. Pohdin nyt kuitenkin ajattelun rajallisuutta ja siitä heränneitä ajatuksia ja liitän loppuun sitten tekemiäni muistiinpanoja. Oman käsitykseni mukaan ajattelu kuluttaa voimavaroja, eli se on hyvin yang kuten tykkään sanoa. Ajattelua voisi verrata myös urheilusuoritukseen, joka itsessään on keholle todella voimakas stressitekijä, joka levon kautta johtaa kuitenkin kehittymiseen ja kasvuun. Ajattelu toimii siis meille stressitekijänä samaan tapaan, kuin treenaaminen ja sen kehittyminenkin on ymmärrykseni perusteella yllättävän samanlaista. Mieto, mutta pitkään jatkuva fyysinen stressitekijä on kehollemme lähes ylitsepääsemätön haaste, kuten Kiinalainen vesikidutuskin jo menetelmänä osoittaa, mutta toisaalta kehomme kestää melkoisia kuormituksia, kunhan sille antaa aikaa palautua suorituksesta. Myös fyysisen kehityksen kannalta verrattain lyhyt, mutta voimakas ärsyke toimii paljon paremmin, kuin pitkät mutta kevyet ärsykkeet. Tämä kaikki on toki ihan loogista jo evoluutionkin kannalta, mutta mielenkiintoisinta asiassa on se, että mieli toimii pitkälti samoin periaattein, kuin kroppamme

”Thinking is a good servant, but a bad master” – Allan Wats ja monet muut

Todella harva meistä hallitsee oman mielensä toimintaa, jos sitä edes omaksi voi sanoa. Uskon suurimman osan meistä olevan hyvin pitkälti mieliemme vankeja, minä mukaan lukien. Toimintamme on pääasiassa automaatiota ja hyvä niin, mutta olisikin tärkeää olla tietoinen siitä, mikä osa omasta toiminnasta on automaatiota ja mikä ei. Tietoinen mielemme pystyy tutkimuksien mukaan käsittelemään kerrallaan korkeintaan 7 asiaa ja on parhaimmillaan, jos sillä on vain yksi asia käsiteltävänä. Jos toimisimme täysin tietoisesta mielestämme käsin, olisi eläminen todella raskasta. Ajattele kuinka raskasta olisi kävellä 500 metrin matka kauppaan, kun täytyisi erikseen käskeä jalkoja jokaisen askeleen kohdalla: vasen, oikea, vasen, oikea… Muun muassa Osho opetti vain tarkkailemaan nykyhetkeä, se ei vaadi ajattelua. ”Become the watcher.” Tarkkaile kehosi ja mielesi liikkeitä jatkuvasti ja ole tietoinen tapahtuvasta, ainakin tämä on minun ymmärrykseni. Tämä johtaa nopeasti toki kysymykseen minuudesta ja sen luonteesta, mutta se ei tässä kohtaa ole merkityksellinen aihe, eikä minulla toisaalta olisi valmiuksia siitä kertoakaan.

Suuriosa tapahtuvasta tapahtuu siis tiedostamattoman mielemme tekosina. Mielen määrittely itsessään on haastavaa, sillä se ei selvästikään ole vain aivoissa tai edes vain kehossamme, vaikka ne välttämättömiä ajattelulle olisikin. Ympäristön ja mielen raja onkin hyvin häilyvä nykytieteenkin valossa, joka tuo henkisten ”gurujen” kuten buddhan opetukset taas täysin uuteen valoon. Voidaan kuitenkin sanoa, että tietoisen mielemme prosessointi teho on noin 400bittiä/sekunti ja tiedostamattoman mielen noin 11 200 000/sekunti. Se, että kuinka paljon 400 bittiä on, ei ole oikeastaan merkityksellistä vaan mittakaava. Tietoinen mielemme kykenee prosessoimaan vain murto-osan tiedostamattoman mielemme kapasiteetista ja toimimme pääasiassa tiedostamattoman mielen pohjalta. Vaikka ajattelun muuttaminen voi tuntua pieneltä asialta, mutta kun otetaan huomioon tiedostamattoman mielen kapasiteetti voidaan pienillä ajattelun muutoksilla saada valtavia muutoksia aikaan. Todennäköisesti se miten ajattelet pohjaa jo itsessään johonkin tiedostamattomaan prosessiin, joka rajaa ajatteluasi ja sitä kautta muuttamalla yhden ajatuksen saavutetaan melkoisia kerrannaisvaikutuksia. Tähän liittyen tulee myös mieleen Ido Portal hänen puhuessaan kroppamme ja mielemme antamista signaaleista. Usein korostetaan, sitä että kuuntele sitä miltä kehosi tuntuu, mutta Ido Portal vastaa aina: ”99% of the time your body is giving you false signals.” Vaatii paljon työtä, jotta opetat kehosi ja opit kuuntelemaan sitä, siitä mikä on sille hyväksi.

”Dont fight mind with the mind” – Osho

Kuten Osho ja niin monet muut henkiset ”gurut” ovat sanoneet, et voi voittaa taistelua mieltäsi vastaan mielelläsi. Tämä on itsessään hyvin paradoksaalista ja herättää kysymyksen onko esimerkiksi eri meditaatio tekniikoissa mitään järkeä, sillä saavutatko mitään jos saat hiljennettyä jonkin ajatuksen mielestäsi ajattelemalla jotakin muuta. Esimerkiksi hengitysharjoitukset pohjaavat kokemukseni mukaan pitkälti tähän, toisaalta mielen kerroksisuus tulee niissä nopeasti esille, kun huomaat että mielesi on täysin tyhjä, vain tajutaksesi hetken päästä että ajattelit mielen tyhjyyttä kokoajan. Mielemme on työkaluna hyvin rajallinen, mutta todella tehokas sellainen. Ymmärtämällä mieliemme rajoituksia uskon pystyvämme pikku hiljaa hyödyntämään niitä entistä paremmin. Tehtävät jotka eivät mielellemme sovellu, voimme pyrkiä sitten parhaamme mukaan ulkoistamaan apuvälineitä, kuten hakukoneita, muistikirjoja ja erilaisia sovelluksia hyödyntäen.

Tässä vielä joitakin suoria ja epäsuoria lainauksia, joita kirjasta tarttui mukaan:

-Viktor Franklin sanoin: ”Ärsykkeen ja reaktion välissä on pieni tila, jossa voimme vaikuttaa siihen, miten toimimme.” (Tämä tila on kooltaan viidestä seitsemään yksikköä. Siinä sijaitsee koko tietoinen ajattelumme.)

-“Tunteet ovat yksilön toiminnan kannalta hyödyllisiä mekanismeja, joiden tehtävänä on suojella ihmistä haitallisilta tapahtumilta, mutta toisaalta myös ohjata ihmistä myönteisten ja hyvinvointia edistävien tapahtumien luokse.” Eli evoluution kautta syntyneitä alkukantaisia mekanismeja, älä aliarvioi niitä.

-Flow on psykologi Mihaly Csikszentmihalyin tunnetuksi tekemä ilmiö. Se tarkoittaa optimaalista kokemusta. Flow on tila, josssa vallitsee täydellinen keskittyminen käsillä olevaan asiaan.

-Ihminen toimii stressittä silloin, kun hän kykenee suuntaamaan jakamattoman huomionsa käsillä olevaan asiaan.

-Tee tilaa työmuistillesi:

  1. Käytä ajattelunhallintaa: listaa kaikki hoitamattomat tehtävät, jaa ne osatoimiin ja määrittele niille toiminnan konteksti
  2. Eliminoi häiriötekijät työympäristösi: sulje toimiston ovi, laita kännykkä äänettömäle, sulje sähköposti ja pikeviestiohjelmat
  3. Jos teet pitkäaikaista keskittymistä vaativaa työtä, laita ajastin soimaan vaikka puolen tunnin tai tunnin päästä.
  4. Tee yksi asia kerrallaan.

-Aikaa ajattelulle/mietiskelylle/meditoinnille?

-Suuntaa keskittymistä virittäytymissanoilla:

  1. Kirjoita 6-12 sanaa, jotka kuvaavat mielialaa, jossa haluaisit olla. Esim. Ilo, Rauha, Itsevarmuus, Rohkeus, Luottamus
  2. Kertaa sanaluetteloa lukemalla sitä paperilta minuutin ajan.
  3. Rakenna sopivia virittäytymissanaluetteloita eri tilanteita varten. Esimerkiksi esiintymistilaisuuksiin kannattaa korostaa ulospäinsuuntautuneisuutta ja itsevarmuutta, ihmiskohtaamisissa puolestaan kuuntelemista ja ymmärtämistä
  4. Nollaa lopuksi työmuistisi tekemällä jotakin intensiivistä keskittymistä vaativaa

-Just in case oppimisesta, just in time oppimiseen. Koska hakukoneet ymsyms nopeuttaneet tiedon liikettä niin valtavasti. (ei suora lainaus)

-Nykyajan informaatiotulva edellyttää kokonaan uudenlaisia tapoja suhtautua informaatioon. Lineaarinen, alusta loppuun etenevä tapa hyödyntää informaatiota ei enää toimi – informaatiota on tarjolla liikaa. Olennaista onkin tunnistaa tarjolla olevasta informaatiosta se, mikä on itsellesi keskeistä.

-Toimiva delegointi kulttuuri:

  1. Tee tiimisi ja perheesi kanssa selkeä vastuunjako siitä, mistä kukin pitää ja missä kukin on taitava.
  2. Rakenna delegointikäytäntö, jossa tehtävät kulkevat niille ihmisille, jotka haluavat tehdä niitä eniten tai jotka ovat taitavimpia suorittamaan ne
  3. Apuna vahvuuksien selvittämisessä voit käyttää esimerkiksi kutsumuskarttaa

-Kriitiikin vähentämiseen hyödyllinen tehtävä, ennen ideointia lämmittelynä: miettikää mahdollisimman monta tapaa rikkoa kookospähkinä… Katujyrästä laasersäteeseen yms.

-Siilikonsepti:

  1. Mieti, mikä on sellainen toiminnan muoto, jossa intohimosi ja taitosi risteävät niin, että voit olla aidosti hyödyksi toisille ihmisille.
  2. Mieti, miten omista intohimoisista toiminnan muodoistasi ja siitä, missä olet taitava, voi olla aitoa hyötyä myös muille
  3. Muista, että taidot karttuvat harjoituksen kautta
  4. Kutsumuksesi on siellä, missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!