Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Juhani Tamminen Teamwork & Forest and back

Kirjoitettu 24.09.13
Esseen kirjoittaja: Anders Bertlin
Kirjapisteet: 2
Kirja: Teamwork
Kirjan kirjoittaja: Juhani Tamminen
Kategoriat: 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Teamwork
Juhani Tamminen

Olen aina pitänyt Juhani ”Aurinkokuningas” Tammista hienona persoonana, ja tämä kirja vielä lisäsi  arvostustani tätä miestä kohtaan! Haluan ehdottomasti peilata tätä kirjaa Forest and back -retkeen sekä ylipäänsä tiimiyrittämiseen. Minä ja Juhani Tamminen olemme monessa asiassa samaa mieltä, mutta mielipide-eroja löytyy myös. Jääkiekon valmentamisessa ja tiimiyrittämisessä on paljon samoja piirteitä. Kaikki tehdään yhdessä joukkueena, ja sen eteen me kaikki työskentelemme. Kuinka vahva meidän uusi tiimimme Rohkelikot sitten on? Kuinka hyvin tulemme yhdessä selviämään niin metsäretken kuin yrittämisen haasteista? Miten joukkueen vahvuus määritellään?
Mielestäni Juhani Tamminen vastasi tähän kysymykseen äärimmäisen hienolla tavalla, joka oli minulle uusi näkökulma:

”Urheilussa ja liike-elämässä kysymys on yhdestä ja samasta asiasta. 2000-luvun peliä ei voita se joukkue, jolla on yksilötasolla taitavimmat, osaavimmat tai kovapalkkaisimmat pelaajat. Pelin, sarjan, yksittäisen kaupan tai koko vuoden bisnekset voittaa pitkässä juoksussa joukkue. Se on aina vahvempi kuin tekijöidensä osaamisen summa.”

Metsäretkellä oli mukana yksilöitä jotka eivät olleet nukkuneet teltassa kymmeneen vuoteen, suunnistustaito aivan nolla sekä erilaisia taustoja ja persoonia omaavia henkilöitä, mutta siitä huolimatta oltiin vahvoja joukkueena!

Yksi asia on kutenkin nostettava heti pöydälle. Olen eri mieltä Juhanin kanssa siitä, kun hän kirjan alussa toteaa ”en tunne oppilaitosta, jossa opetettaisiin joukkuepelitaitoja”. Sellainen ”oppilaitos” on jo löytynyt yli kahdenkymmenvuoden ajan ja sen nimi on: TIIMIAKATEMIA.
Ensimmäisestä päivästä lähtien puhuttiin siitä, että me kaikki olemme yhtä tiimiä. Metsäretki vain vahvisti tätä, kun erilaisten tehtävien muodossa ei korostunut yksilöiden taito vaan joukkueen taito.

Monessa asiassa Juhani korostaa samoja arvoja mitä Tiimiakatemia pitää sisällään, tässä yksi hieno esimerkki:

”Puhuessani pään käytöstä ja ajatuksien kehittämisestä suosittelen näitä keinoja:

-lue kirjoja aina kuin se on mahdollista

-tee niistä muistiinpanoja ja mieti hetki lukemisen jälkeen, mikä lukemasi anti on pelkistettynä tämänhetkiseen elämääsi

-tavatessasi uusia ihmisiä pysähdy illalla ennen nukkamaanmenoa minuutiksi ja mieti, mitä kyseiseltä ihmiseltä opit ja mikä jäi päällimmäisenä mieleen

Aivan samoja arvoja kuin meillä. Päivänä jolloin aloitin Tiimiakatemialla minulla oli ehkä vähän väärä kuva mitä akatemialla tehdään. Luulin että sinne mennään aamulla suoraan tekemään bisnestä ja myymään osaamista. Osittain tämä on myös totta. Olin kokonaan unohtanut, että joka päivä pitäisi kehittää itseään, tehdä joka päivästä mestariteos. Se tehdään analysoimalla tekoja, laajentamalla näkökenttää sekä oppimalla uusia asioita joka päivä. En ole siis lukenut kirjaa pitkään aikaan, mutta jo tämän ensimmäisen kirjan jälkeen syntyi uusia ideoita sekä uusia näkökulmia joita en ole miettinyt.  Mietittävää tuli kirjaa lukiessa paljon,  mutta yksi kehittämisen piirteistä joka jäi päällisin puolin mieleen oli se, että jos myöhästyi Juhani Tammisen joukkueen yhteisestä aikataulusta 5 min joutui maksamaan 100 euroa. Tamminen antoi tähän erittäin hyvän kommentin sanomalla:

”Se on kaikessa yksinkertaisuudessa sitä, että hän viestittää liian vähän kunnoitusta joukkuetovereitaan kohtaan”

Tämä antoi näkökulmaa, haluanko antaa sellaisen kuvan itsestäni? En todellakaan, joten ole ajoissa!

Metsäretki näytti millainen meidän todellinen joukkue on. Opin tuntemaan millainen ihminen on nimensä takana. Nimi selässähän ei itsessään kerro mitään. Vasta kun opit tuntemaan sisäisen ihmisen, hänen vahvuutensa sekä heikkoutensa, tiedät kuka tämä ihminen on. Vasta sen jälkeen voit miettiä, mihin roolin kukin sopii joukkueessa. Mitä paikkaa hän haluaa pelata, mitä paikkaa hän ei todellakaan halua pelata? Onko hän enemmän hyökkääjä vai puolustaja? Tällaiset ääriolosuhteet todella näyttävät mitä kukin on miehiä! Joukkueen vahvuus on aina sen eri persoonallisuuksissa.

Hauska oli myös huomata mitä kysymyksiä Juhani Tamminen kysyy itseltään kauden jälkeen. Aika lähellä samoja kysymyksiä mitä me kysyimme itseltämme ”Forest and back” tapahtuman jälkeen:

-Mikä meni (tai menikö mikään) pieleen?

-Mikä on yhteenvetoni?

-Olinko riittävän hyvin valmistautunut?

Tämä on upea tapa kehittää itseään. Ei varmasti kenenkään kohdalla metsäretki mennyt täydellisesti. Itse ainakin nukuin huonosti, en tarpeeksi luottanut toisiin joukkuepelaajiin enkä  onnistunut 100% tehtävissä. Mutta siitä voi oppia! Kysymys on vaan siitä miten tehdä huomisesta päivästä paremman päivän kuin tästä.

Nyt vasta jälkeenpäin tajuaa ”Forest and back” tapahtuman tarkoituksen. Ei voi pyörittää bisnestä toisten ihmisten kanssa joita et tunne. Jotta joukkue menestyisi se vaatii että tiedät kenen kanssa olet tekemisissä. Se vaatii että voit luottaa jokaiseen 110% että he antavat jokaisessa vaihdossa parastaan.

Tämä retki ei vaan kehitä joukkuepeliä se kehittää myös itseään. Mikä oli minun panokseni? Millaisena ihmiset näkevät minut, taistelijana vai pelkurina? Tämä retki sekä kirja saivat ainakin minut miettimään että teenkö jokaisesta päivästä menestystarinan vai menenkö siitä mistä aita on matalin.

Otanko mallia Tammisesta:

”Opi motivoimaan, opi inspiroimaan ja ennen kaikkia opi hallitsemaan muutosta, joka aina on myös mahdollisuus”.

Lopuksi haluan sanoa että tämä kirja todellakin inspiroi minua lukemaan lisää Tammisen kirjoja sekä kirjoja ylipäätään. Ei Tammisen elämä ole aina ollut helppoa, eikä meidän kenenkään elämä ole aina helppoa. Sille me emme voi mitään, mutta sille voidaan miten suhtaudutaan asioihin ja millainen asenne meillä on. ”Kaikki lähtee ajattelusta. Hyvää tai huonoa, tumma vai vaalea, mustaa tai valkoista? Positiivista vai negatiivista”.

Pidin kirjasta erittäin paljon ja haluan lopettaa hyvällä fiiliksellä ja viimeiseen Tammisen lauseeseen:

”Voittaja ei koskaan luovuta — luovuttajat eivät koskaan voita.”

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!