Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Juridiikkaa alkavan yrittäjän elämässä

Kirjoitettu 03.01.21
Esseen kirjoittaja: Hanna Lehtomaa
Kirjapisteet: 3
Kirja: Lakiopas - juridiikan perusteet
Kirjan kirjoittaja: Kalevi Suojanen, Atte Korte, Hanna Savolainen, Pekka Vanhanen
Kategoriat: 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.5. Projektien johtaminen, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Juridilliset asiat ovat usein niistä tietämättömälle haastavia ymmärtää ja ottaa huomioon. Harvoin tulee lähdettyä etsimään perinpohjaisesti tietoa esimerkiksi sopimuksiin liittyen, ennen kuin vastaan tulee haaste, johon tarvitaan faktoja avuksi. Alkavallekin yrittäjälle, jonka liiketoiminta on vielä hyvin pientä, on kuitenkin todella tärkeää tehdä esimerkiksi riittävät sopimukset. Pienessä pussissa pienempienkin summien häviöt tuntuvat suurilta. Juridiikan asiat vaativat oman perehtymisensä ja oppia karttuu pikkuhiljaa, kun etenee omalla uralla ja työelämässä.

2,5 vuoden aikana tiimiyrityksessä toimiessa juridilliset asiat ovat eniten nousseet esiin sopimuksien myötä. On huomattu, että sopimuksia ei kannata tehdä hutiloiden. Muutaman asiakkaan kohdalla vastapuoli varasi huolella aikaa sopimuksien läpikatsomiseen ja sopimukseen liittyviä kohtia pohdittiin myös yhdessä. Mietimme yhdessä, että kuinka esimerkiksi toimimme, jos toinen sopimuksen osapuolista ei toimi aikataulussa. Caset, joissa vastapuoli toimi tämän tyyppisesti, perehtyi kanssamme sopimukseen, herätti paljon luottamusta ja herätteli avointa henkeä ja avoimuutta asiakkaan kanssa. Tehdyn sopimuksen pohjalta pystyi luottavaisin ja varmoin mielin lähtemään kiinni työhön. Lakiasioita tietämättömänä on helppo ajatella, että ei niillä laeilla ole niin väliä ja harvoin mitään sattuu ja tuskinpa omalle kohdalle. Ajattelumalli on todella vaarallinen, koska sudenkuoppia voi tulla mistä vain asiasta minkä vain tahon kanssa.

Suulliset sopimukset olen kokenut aina haastaviksi, koska koen, että riitatilanteessa olisi niin haastavaa todentaa, että kuka puhuu totuuden ja sovitun mukaisesti. Vaikka ei haluaisi riitaa haastaakaan niin ei vaadita kuin vain pieni kuulo- tai muistivirhe, että ollaan erimielisyyden äärellä. Toisaalta, myöskin kirjalliset sopimukset ovat yleensä vain toisen osapuolen laatimia heidän näkökulmastaan ja samalla tavalla tässäkin helposti jää huomioimatta sen toisen osapuolen oikeudet. Alkava yrittäjä jää tällaisessa helposti alakynteen, mutta esimerkiksi kuluttajansuojalaki on tehty suojaamaan kuluttajan asemassa toimivan oikeuksia.

Kuluttajansuojalaissa todetaan, että jos sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi. Tämä laki on hyvä tiedostaa silloin, kun sopimuksen ehtoja tehdään yhdessä asiakkaan/yhteistyökumppanin kanssa. Oma ajatus kannattaa olla matkassa ehtoja yhdessä miettiessä. Ei kannata luottaa sokeasti kaikkeen, mitä vastapuoli ehdottaa, ettei tule niin sanottuja porsaanreikiä joita sopimuksen laatija voisi riitatilanteessä hyödyntää. Kuluttajansuojalaki ei suojaa enää yhtä vahvasti, kun sopimuksen ehtoja on yhdessä mietitty. Hyvin molemmat osapuolet huomioiva sopimus henkii luottamusta yhteistyön alkamiselle.

Sopimuksien tekemisestä säädetään oikeustoimilaissa. Kalevi Suojasen, Hanna Savolaisen, Atte Korteen ja Pekka Vanhasen kirjassa Lakiopas, juridiikan perusteet oikeustoimilaki avataan yksinkertaisesti ja selkeästi eivätkä lakipykälät ole loppujen lopuksi niin hankalia, kun niitä pääsee miettimään käytännön kautta.

Yrittäjänä toimiminen houkuttelee itseäni kovasti. Olen luonteeltani spontaani, pidän työnteosta ja siitä, että voin innovoida ja kokeilla. Haluan kehittää asioita, ja mieluiten työskentelisin edistäen omaa juttua enkä työskennellen toisten pussiin. Yrittäjänä työskentely ei ole ollut vielä ajankohtaista, mutta olen ollut paljon mukana suurissa tapahtumissa ja niiden parissa työskentelisin oikein mielelläni tulevaisuudessakin. Siellä olen päässyt kehittämään vahvasti omaa osaamista ja päässyt mukaan vaikuttamaan lopputulokseen. Tapahtumissa olen ollut vapaaehtoisena tai ihan palkallisena sekä olen järjestänyt oman projektiryhmän kanssa oman tapahtuman. Näitä tapahtumia ei vielä lasketa omaksi elinkeinon harjoittamiseksi.

Elinkeino –käsitteellä tarkoitetaan itsenäistä ja hyvän tavan mukaista kauppa-, tehdas-, käsityö tai muu vastaava yritystoiminta. Yleensä elinkeinossa puhutaan jatkuvasta toiminnasta, ei kertatapahtumista mitä esimerkiksi satunnaiset tapahtumat olisivat. Elinkeinotoiminta on aina niin sanotusti itselle työskentelyä, työntekijänä toisen palveluksessa toimiminen ei ole elinkeinotoimintaa.

Olen tehnyt opiskelujen ohessa teippauksia kevytyrittäjänä, eli laskuttanut työstä laskutuspalveluiden kautta. Teippaukset ovat olleet satunaisia, ei jatkuvaa toimintaa eli sitä ei ole laskettu varsinaiseksi elinkeinotoiminnaksi. Voidaan puhua pienimuotoisesta elinkeinotoiminnasta tai yleisemmin ammatinharjoittajasta, ei elinkeinoharjoittajasta. Pienimuotoista elinkeinotoimintaa voi harjoittaa kotoa, ilman ulkopuolista työvoimaa ja perustamatta yritystä. Jotta työskentelyni teippauksien parissa olisi elinkeinon harjoittamista, on toiminnan oltava täysivaltaista ja on kyettävä hallitsemaan omaa omaisuuttaan eli käytännön näkökulmasta katsottuna ei voi olla konkurssissa. Pitää perustaa varsinainen yritys ja tehdä ilmoitus muun muassa Patentti- ja rekisterihallitukseen, verottajalle sekä kaupparekisteriin.

Mikäli lähtisin laajentamaan teippaustoimintaani tai tapahtumatuotantoa omaksi elinekeinotoiminnakseni kasvaisi vastuu tekemisestä valtavasti mutta samaa tahtia kasvaa vapaus tehdä ja toimia kuten itse toivoo, pääsee toteuttamaan sitä omaa juttua. Riippuen siitä, lähtisinkö perustamaan yritystä yksin vai jonkun kanssa, tulee katsoa oikea yritysmuoto. Tällä hetkellä ajattelen, että toimisin yrityksessä yksin, mahdollisesti joku tekisi ostopalveluna myyntiä ja markkinointia. Yritys olisi yksityisyritys. Yksityisyrityksessä on mukana yksi ainoa ihminen, joka on itse kokonaisuudessaan vastuussa koko toiminnasta. Omalla kohdallani yksityisyritys olisi helppo vaihtoehto, koska kirjanpito pysyy yksinkertaisena, palkannosto tapahtuu niin sanottuina yksityisottoina eikä osinkojennostona tai palkkoina eikä päätöksiin tarvita suuria hallituksen kokoontumisia. Mikäli toiminta kasvaisi ja asiakaskunta kasvaisi pohjanmaan laajuiseksi ja olisi mahdollista tehdä esimerkiksi useita toimipisteitä Pohjanmaalle yrityksestä tulisi osakeyhtiö. Osakeyhtiössä oma, henkilökohtainen riski pienenee ja laajentaminen on järkevöityy esimerkiksi työntekijöiden palkkaamisen näkökulmasta.

Yritystä perustaessa huomioitavia asioita on todella paljon. Juridilliset asiat astuvat isompaan rooliin varsinkin silloin, kuin yritykseen aletaan palkkamaan henkilöitä töihin ja ollaan vastuussa muun muassa heidän hyvinvoinnistaan työpaikalla ja että asiat esimerkiksi palkanmaksuun ja eläkkeisiin liittyen ovat kunnossa. Olen itse ajatellut aikoinaan, että yrittäjyys ei ole kohdallani sopiva vaihtoehto koska siihen liittyy niin paljon juurikin juridillisia vastuita ja huomioita, talousosaaminen ja se ydinliiketoiminta ja tietenkin se itse työ, jolla kassaa saadaan liikkeelle. Asiat tulevat kuitenkin pikkuhiljaa, on todellä epätodennäköistä että yritys lähtisi siitä liikkeelle, että heti palkataan useita henkilöitä töihin ja on itse vastuussa talouspuolesta, markkinoinnista ja muusta liiketoiminnasta. Asiat lähtevät liikkeelle pikkuhiljaa ketjumaisesti, myöskin juridilliset asiat. Ensin selvitetään yhtiömuoto, miten yritys perustetaan ja sen jälkeen kirjanpitäjä ja jo tässä vaiheessa onkin opittu paljon ja oppiminen jatkuu, kun yritys etenee.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!