Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Juu ei

Kirjoitettu 16.05.21
Esseen kirjoittaja: Ida-Lotta Aksovaara
Kirjapisteet: 2
Kirja: Juu ei
Kirjan kirjoittaja: Saku Tuominen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Priorisointi. Tässä tuntuu olevan minulla vielä petrattavaa. No lähdin lukemaan tätä kirjaa hyvin elämän toivossa.

 

Koin akatemialle tullessani olevan tosi hukassa. En tiennyt mitä haluan tai oikeastaan mitään muutakaan. Ensimmäinen vuosi meni siinä rauhallisesti isompien vierellä liplattaen ja salaisia haaveita kuiskutellen. Ehkä vielä enemmän hukassa tai ainakin 1000 kertaa isomman paineen alla aloin miettimään, että missä minä voisin olla hyvä ja salainen harrastukseni piirtäminen paljastui kaikille. Se on tilanne missä olen kaikista haavottuvaisin ja se tuli koettuakin. Nyt lopettelen toista vuotta ja tunnun edelleen vielä vähän hakevan paikkaani, mutta tämä on siihen juuri oikea paikka.

 

Olenko kieltäytyjä rooli? Sanon aika helposti uusille asioille tai muutoksille ensimmäiseksi ei ja olenkin opetellut paljon sitä, että sanon näissä tilanteissa mielummin kyllä ja hyppään tilaisuuksiin mukaan sillä ne voivat olla ne kaikista parhaimmat tai kauheimmat muistot. Epämukavuus alueelta poistumine varsinkin projekteissa tekee hyvää niin itselle kuin projektillekkin, sillä mitä jos ei oltaisi ikinä Vanilla Vintagessa poistuttu mukavuus alueelta ei olisi omaa mallistoa tai edes ompelijaa.

 

Priorisointi to-do listalla ei toimi minulla täytyy olla selvä suunnitelma mitä lähdetään tekemään ja mistä aloitetaan. Tämä helpottaa myös paljon niin aikataulussa pysymistä kuin stressitason nousua. Asiat ei kuitenkaan saa olla liian helppoja -> oppimine kärsii tai liian vaikeita -> oppimine kärsii lisää. Tehtävien on siis oltava juuri sopivassa suhteessa raskaan ja kevyen välillä ja samoin iso/ tärkeä ja pienen/ merkityksetön tehtävän välillä. Eli parhaat tehtävät ovat kevyitä eikä tuota tuskaa vaikkakin luomisen tuska on välillä ihan hyväksi.

 

”Jos jokin asia ei tunnu isolta ja kevyeltä, vaan jatkuvasti pieneltä ja raskaalta se todennäköisesti tarkoittaa, ettei se ole sinua varten” Tähän lauseeseen voisi kiteyttää koko kirjan. Elämän ja työn täytyy olla merkityksellistä, jotta elämästä voi nauttia täysin. Tärkeintä on kuitenkin se ettei jää harmittelemaan asioita jota ei tullut tehtyä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!