Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kaiken mitä tiedän bisneksestä opin pelaamalla monopolia

Kirjoitettu 08.12.13
Esseen kirjoittaja: Atte-Markus Virkkunen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kaiken mitä tiedän bisneksestä opin pelaamalla monopolia
Kirjan kirjoittaja: alan axelrod
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Axelrod reflektoi tässä kirjassa monopolin sääntöjä bisneksen tekemiseen. Monopoli on täynnä erilaisia sääntöjä joita täytyy seurata pelissä, vaikka siinä onkin vain yksinkertainen tavoite: voittaja on se, joka on viimeisenä jäljellä. Rahaa tulee pääsääntöisesti kiinteistöjä vuokraamalla, joskus myös sattuman kautta. Menoeriä taas aiheuttavat muiden kiinteistöille pysähtyminen, verot ja muut yllättävät setit, kuten sattumaan osuminen. Kaikki ovat kuitenkin varmaan joskus pelanneet monopolia ja tietävät pelin perusidean, joten siitä höpöttelyn voipi jättää vähemmälle.

Sääntöjen noudattaminen on pakollista monopolissa ja bisneksessä, varsinkin jos siitä haluaa tehdä pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Huijaamalla muita pelaajia saattaa voittaa muutaman pelin, mutta jossain vaiheessa huomaakin yllättäen, ettei kukaan enää halua pelata huijarin kanssa. Sääntöjen noudattamisessa on myös toinen hyvä puoli: ne auttavat luomaan selkeän suunnan sille, miten peliä pelataan.

Meidän tiimissä on yritetty sählätä sääntöjä kohdalleen jo koko syksy, pääsemättä vielä ainakaan selkeisiin malleihin. Vaikka ollaankin tehty päätöksiä säännöistä yhdessä, niissä pysyminen on ollut helkutin haastavaa varmaan muillakin kuin minulla, koska ne ovat olleet liian ”ympäripyöreitä” ja vähän sinne päin heitettyjä, että on ollut edes jotain säännönpoikasia. Oli sääntökeskustelun puheenaiheena sitten kassajärjestelmän mallit tai tiimisopimus, niiden kanssa yhteisymmärrykseen pääseminen on ollut vaikiaa. Yhteiset pelisäännöthän pitää saada kumminkin aikaiseksi, että voidaan pelata meidän omaa peliä. Onneksi nyt alkaa jo vähän näkymään valoa tunnelin päässä,  kun kaikkia vähän vituttaa nysvätä samoja puheenaiheita uudelleen ja uudelleen.

Itse eksyn matkalla kohti maalia helposti jos minulla ei ole selkeitä sääntöjä homman tekemiselle. Säännöttömyys myös ”lamauttaa”, koska niiden kautta tulee selkeä toimimisen malli, jollaisen avulla pääsen liikkeelle. Tarvitsen sääntöjä toimiakseni tehokkaasti. Akatemian kautta saatu vapaus oli aluksi ihan jees ja sillee, mutta sitten se lysähti harteille melko rankasti kun tajusin, että tässähän täytyy olla oikeasti jotain selkeää sääntöijä tekemiselle, muuten tekeminen vähenee pirusti. Sääntöjen tekemiselle siis iso plussa vastedes.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!