Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Karismakoodi

Kirjoitettu 18.09.15
Esseen kirjoittaja: Kimmo Pulkka
Kirjapisteet: 4
Kirja: Karismakoodi, Menestyjän käsikirja
Kirjan kirjoittaja: Eva Kihlström, Rita Fagerström
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Huhuh kirjotin näistä enite muistiinpanoja koskaa ja nyt tuntuu, etten osaa jäsennellä tätä yhtää mut yritetää.

Eli kirjat kerto siitä, miten kasvattaa omaa karismaa ja säteilyä muiden silmissä. Karisma tekee ihmisestä vakuuttavamman ja luotettavamman, jolloin elämä kai niinkun vähän helpottuu. Karismaa voi tosiaan harjotella eri tavoilla ja listaan tähän nyt kaikkia asioita, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja miksi.

Kehonkieli

Oma keho on kaikista paras visuaalinen väline. Hakkaa powarit ja kalvot aika helposti.

Rauhallisuus on tässä tosi tärkeetä. Kaikki sellanen nopee ja nykivä liikehdintä pois. Ylipäätää sellanen turha näpräily, mikä ei liity siihen sun juttuun mitenkään niin pois. Kaikki tollanen viestii epävarmuudesta ja jännityksestä. Lisäksi se, että näpräilee jotain, vie pois keskittymistäsi yleisöstä, mikä laskee sun pointseja yleisön silmissä. Niin joo siis kirjotan tän sillee et ajattelen et ois esiintymässä tai jotain. Kaikki jutut toimii myös ihan vaikka asiakaskäynneillä.

Ryhti on asia, mihin ihmiset kiinnittää huomiota ihan alitajuntaisestikin. Ryhti vaikuttaa siihen, miten ylväänä sut nähdään. Tää on kyl mulla työn alla. Että siis ryhti paranis. Hyvä ryhti on sellanen suora, yllätys. Hyvän ryhdin alun saa sillein, että vetää keuhkot ihan täyteen ilmaa, rentouttaa olkapäät ja laskee ilman keuhkoista pois pitäen saman asennon kokoajan. Sit vaan hengittelee.

Kehosta yleisö näkee tosi nopeesti sen, että ootko sä aito ja rehellinen vai et. Tärkeintä tässä on olla oma itsensä ja käyttäytyä niinkuin puhuu. Jos sanoo ettei jännitä ja sit tärisee ja vapisee niin sehän on vale heti alkuun. Paitsi jos osaa heittää sen hauskasti läppänä. Mutta noi sisäiset ja ulkoiset signaalit pitää mennä yksyhtee. Jos heittäydyt puheessas oikee kunnolla nii tee se myös kehollas. Ei pelkästään äänihuulilla.

”Jokainen pitää aina kahta puhetta – toista joka näkyy ja toista joka kuuluu”

Kasvot

Kasvoissa on todella tärkeä kiinnittää huomiota etenkin suuhun ja kulmakarvoihin. Omiin siis. Kirjan mukaan sellainen hyvä perusilme on tällainen:

  1. Suu hieman auki, koska se viestii kiinnostuksesta ja vaarattomuudesta
  2. Suupielet hennosti ylöspäin, koska iloisuus
  3. Kulmakarvojen nosto siten, että otsaan tulee vähä ryppyä, koska tämä viestii kiinnostuksesta. Lisäksi silmät tulevat tällöin katsetta hakeviksi.
  4. Leukaa vähän ylös, että kaula näkyy, mikä viestii rauhanomaisuudesta.

Kasvoilla on iso merkitys, sillä ilme viestii kahdeksan kertaa tehokkaammin, kuin sanat. Kasvoilla on todella helppo näyttää tunteitaan ja lisätä täten myös puheeseen tunnetta. Kun näin tekee, niin katsoja pääsee samantien lähemmäksi sinua, koska ymmärtää sinua paremmin. Jos olet naama mutruna ja kerrot kuinka iloinen olet, niin katsojan on vaikea tietää, oletko iloinen vai apea.

Hymyillessä kannattaa keskittyä silmäkulmiin, sillä aidossa hymyssä silmäkulmiin tulee pieniä ryppyjä. Hymyile siis silmilläsi ^-^

Ääni

”Ääni on kuin timantti – päästä sen jokainen kanta säihkymään, jotta se on vaikuttava.”

Tässä se number one juttu on, että keskittyy siihen miten sanoo asiat. Se on itseasiassa paljon tärkeempää kuin mitä sanoo. Jos vain sanoo, niin ei hyvä. Esimerkkinä kirjassa oli pappi, joka vain lukee raamatun katkelmia vain lukemalla ne. Hän ei siis eläytynyt mitenkään. Tällöin sanat eivät kuulosta tosilta edes itselle, niin miten silloin voisi vakuttaa ketään muita?

Jos puhuisit sokealle, niin mille kuulostaisit? Tollein ymmärtää, miten tärkee äänensävy on. Kirjan mukaan äänensävy on viisi kertaa tehokkaampaa kuin sanat. Nimenomaan se miten sanot asiat. Puheeseen saa tosi paljon poltetta, kun käyttää tunnerikkaita sanoja oikealla äänensävyllä. Äänen narina ja monotonisuus ei oo hirveen hyvä juttu.

Loppuun vielä, että tauot puheessa on hyväksi. Hiljaisuudella saa ihmiset keskittymään ja kuuntelemaan todella tarkasti sen, mitä aiot seuraavaksi sanoa. Taukojen pitäminen edustaa itsevarmuutta ja korkeaa statusta. Kolme sekuntia on hyvän mittainen tauko. Helposti lavalla saattaa jatkaa liian nopeasti, niin kannattaa laskea tuhatyksi, tuhatkaksi, tuhatkolme.

Polte

Polte kertoo paljon siitä, oletko aito ja rehellinen. Sen huomaa kun puhuu sydämestä. Siksi aina kun puhu itsellesi intohimoisesta asiasta, pistä kaikki peliin. Puhu intohimolla ja halua intohimollasi aidosti muille hyvää. Tällöin sinua pidetään innostavana ja rehellisenä.

Nosta intohimollasi muita. Älä itseäsi, sillä se kutistaa muita. Kun nostat muita, nouset myös itse.

Läsnäolo

Läsnäololla saa vastapuolen tuntemaan olonsa mukavaksi ja merkitykselliseksi. Siis tietyllä tasolla läsnäolo nostaa vastapuolta ja siten myös itseäsi.

Katsekontakti on eka lähtökohta. Kulmakarvat ylös ja katse katsetta hakevaksi. Kehonsuunta yleisöä kohti. Näe yleisö aidosti. Tähän helppoja kikkoja on heittää jotain settiä siitä kaupungista, jossa ollaan tai puhua sen maan kieltä jne.

Kannattaa myös paljastaa itsestään jotain heikkouksia, jolloin pääset taas lähemmäs yleisöä. Lasket itseäsi tietoisesti hieman alas, mutta juuri siitä yleisö pitää. Meitä rakastetaan puutteidemme vuoksi.

Erityisen tärkeää on miettiä, mitä yleisö haluaa kuulla. Ei kannata puhua omista lemppari jutuista ja ajatella, että kyllä noitakin kiinnostaa.

Ajattele yleisö! Ei minä, vaan te! TE TE TE

Sanojen merkitys

Sanoja ollaan nyt vähätelty, mutta on nekin tärkeitä. Sanavalinnat voi vaikuttaa todella paljon, koska toisiin sanoihin liittyy enemmän tunnetta kuin toisiin. Esim. Autoilija törmäsi pyöräilijään vs Autoilija osui pyöräilijään. Osui on huomattavasti neutraalimpi ja miedompi sana.

Omaa pääpointtia kannattaa toistaa useasti. Siis no vaikka sana rauha. Ei silleen et rauha rauha rauha vaan että ”Me haluamme rauhaa. Rauhaa joka yhdistää. Rauhaa joka rakentaa. Rauhaa, jolta ponnistaa.”. Juuuh. Pääpointtia voi myös vahvistaa äänenpainoilla tai tauoilla kivasti.

Keskustelut ja esitykset kannattaa aloittaa aina myönteisesti, koska koko loppu setti suodattuu alussa saadun tunteen pohjalta. Vähä niinkuin puheen ensivaikutelman perusteella.

Puhu kuvin

Metaforat on aika tykkei. Niillä saa luotua itsestään avarakatseisen vaikutelman. Siis että kertoo jonkun vanhan jutun ihan uudella tavalla. Tai että vertaa sitä johonkin tuttuun asiaan, niin luo itsestään tosi selkeän ja ymmärrettävän. Esim. ”Pidetään tästä maasta huolta niinkuin äiti lapsestaan.”.

Tarinat = nice

Myönteiset tarinat = nice x2

Myönteiset tarinat, joissa oikeasti sisältöä ja punainen lanka = nice x3

Vähän keskustelu tipsejä

Toista toisen sanoja tai siis sitä pääpointtia keskustelussa ja nyökkäile. Se viestii sitä, että kyl kyl oikeessa oot ja sit toisen on kivempi puhua siinä. Kantsii myös matkia hennosti liikkeitä ja yleistä olemusta. No oli kyl aika vähä tipsejä. Siis toi läsnäolo käy tähän täysin.

Jipot

Kuvittele itsesi jokski positiiviseks, esim koriksi kukkia —> helpompi olla

Palaa intensiivisiin muistoihin ja vahvoihin tunnehetkiin —> eloisampi olemus

Jos suu kuivuu, pure kielen kärkeä

Se minkä tunnetilan haluat yleisölle, luo se eka itelles

Vastaväitteet/argumentit 3kpl järjestyksessä:

-2. paras, 3. paras, paras

Silloin-nyt-sitten impropuhe. Tyylii siis joku synttäripuhe: ”Silloin tavattiin sen kanssa siellä ja….nykyisin ei niin paljoa enää siellä…mutta ehkä me vielä eläkepäivillä siellä… 5/5

Oon oppinut Tiimiakatemialla tykkäämään esiintymisestä tosi paljon. Harjottelen aina mun esityksiä paljon. Sanotaan, että käsikirjotan viiden minuutin settiä kaksi tuntia ja harjottelen vähintään tunnin. Oon jotenkin ajatellut, että se ois vähän sellasta että luls toi harjottelee noin paljon n0l0. Kirjan luettua vasta ymmärsin sen, että esiintyminen on ihan samanlainen taito kun kaikki muutkin. Ei siinä voi olla hyvä ilman harjoittelua ja valmistautumista. Tiimiakatemialla mun esityksien ja puheiden salaisuus on kaikessa yksinkertaisuudessaan harjoittelu. Tähän lainaukseen kiteytyy aika hyvin se, miks mun puheet vaikuttaa silti kaikesta harjoittelusta huolimatta vähän improilta.

”Monikaan asia ei vaadi niin tarkkoja valmisteluja kuin improvisoitu puhe”

-Winston Churchill

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!