Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Karismakoodi

Kirjoitettu 21.05.14
Esseen kirjoittaja: Tiia Lappalainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Karismakoodi- Seitsemän tietä säteilevään persoonallisuuteen
Kirjan kirjoittaja: Eva Kihlström
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Suomen koulujärjestelmä on yksi maailman arvostetuimmista. Meitä opetetaan muun muassa käyttämään tietokonetta, hyödyntämään eri medioita ja sietämään jatkuvaa tietoähkyä. Mutta kuinka usein koulussa opetellaan kommunikoimaan paremmin?

Olen oppinut elämäni aikana paljon nippelitietoa ja teorioita. En kuitenkaan tiedä kunnolla, kuinka tuoda teoriaa muille muokaten yhdessä siitä uutta teoriaa käytäntöön.

Tiimiakatemialla olen ymmärtänyt kommunikoinnin tärkeyden. Tiimityöskentelyssä kommunikointitaidot korostuvat ja olenkin saanut viimeisen puolen vuoden aikana palautetta siitä kuinka puheeni ja elekieleni ovat ristiriidassa toisinaan. Puheeni ja kehoni kieli kertovat eri tarinaa, eikä puhekumppanini tiedä miten lukea minua. Minä puolestani ihmettelen, miksi toinen ei ymmärrä pointtiani millään. Juuri tästä syystä minulle suositeltiin Eva Kihlströmin kirjaa Karismakoodi. Kirja kertoo julkisuudessa karismaattisena pidettyjen henkilöiden avulla esimerkkejä kuinka parantaa karismaattisuuttaan ja ilmaisutaitoa.

Haluan olla selkeämpi kommunikoija ja säteilevä esiintyjä. Tiimiliiderinä haluan puhua samaa kieltä tiimin kanssa. Karismakoodissa olikin monia oivaltavia seikkoja ja vien kirjasta käytäntöön yhden kokeilun.

Tiedostamattomat signaalit

Kommunikoidessamme sanoilla on toki merkityksensä, mutta myös se miten sanomme jotain vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten muut meidät käsittävät. Kokonaisvaikutelmaa on muovaamassa lukuisat signaalit.  Aivoilla on kyky käsittää salamannopeasti erittäin suuri määrä informaatiota meidän tietämättämme. Minun ja monen muun onneksi savolaisen torikauppiaan puheenlahjat eivät itsessään tee ihmisestä karismaattista.

Välitämme itse ja näemme muissa koko ajan lukuisia sanattomia signaaleja, joita alitajuntamme tiedostaa. Alitajunta sieppaa pieniä, hienoja yksityiskohtia, jotka voivat ratkaista sen, millaiseksi tulkitsemme jonkun henkilön.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kasvojenilme vaikutti ihmisten asenteeseen jotakuinkin kahdeksan kertaa enemmän kuin sanat. Eipä siis ihme, että jännittäessäni minut koetaan usein aggressiiviseksi, sillä puhun asiallisesti, mutta kasvojenilmeeni on tuima ja käteni ovat ristissä.

Olenkin tietoisesti alkanut miettimään miten kuuntelen toista ihmistä ja miten otan palautetta vastaan. Pyrin välttämään ristimästä jalkojani ja käsiäni. Sen lisäksi pyrin katsomaan ja kuuntelemaan toista avoimen näköisesti.

 

Kolme kuoleman syntiä

Löysin kirjasta kolme ”kuoleman syntiä”, joihin syyllistyn. Nämä synnit estävät minua kehittymään karismaattisemmaksi kommunikoijaksi.

1. Älä alista kehoa

Kirjan mukaan monien länsimaalaisten elämä on niin yksipuolisen älykeskeistä, että he laiminlyövät ruumiinsa edes pohtimatta asiaa. Vallitseva asenne on, että ”kehoni pitää totella minua”.

Tiimiyrittäjän vastuun ja velvollisuuksien painaessa niskaan jättää helposti oman jaksamisen ja järjen narikkaan. Osa ei kuuntele kehon signaaleja ja uupuvat, toiset minä mukaan lukien käyttää ruokaa lohduttaakseen mielen.

”Emme lepää, kun olemme väsyneitä vaan otamme kupillisen kahvia ja suklaapatukan.”

Keväällä olen tiedostanut ettei niin voi jatkaa. Olen menettänyt kyvyn olla läsnä omassa ruumiissani.  Se, että mieli jaksaa,mutta kroppa prakaa välittyy myös muihin.

Ei siis auta kuin aloittaa kapuaminen kaivosta ja remontoida elämäntapoja. Ensimmäinen askel on ottaa pieni tauko Jyväskylästä ja suunnata Ilmajoelle työntekoon. Aloitamme Anun kanssa toistemme ruoskimisen urheilun saralla. Luotan siihen, että pitää käydä kaukana, jotta osaa rutinoitua arkeen kotona.

Olen tajunnut vasta nyt  etten tiimiliiderinä ole yli-ihminen. Esimerkillä johtaminen tarkoittaa myös balanssia oman hyvinvoinnin ja työn välillä. Mitä paremmin voin fyysisesti sitä enemmän annan myös muille.

Kirjassa sanottiin osuvasti: ”Aseta terveet rajat. Ilman palautumista hohde sammuu. Pidä huolta itsestäsi. Pidä säännöllisiä taukoja ja hoida terveyttäsi.”

2. Stressi on synneistä suurin

Olen vähentänyt stressaamista viime syksystä.  En ole päästänyt siltikään irti länsimaisen kulttuurin muoti-ilmiöstä, joka rohkaisee meitä elämään elämää, jossa tehdään montaa asiaa samanaikaisesti.

Saatan helposti tehdä töitä, syödä, puhua puhelimeen ja keskustella netissä samanaikaisesti. Tällöin huomioni hajoaa enkä keskity mihinkään kunnolla. En ole läsnä kunnolla ja koen itseni hirveän kiireiseksi. Syntyy negatiivinen oravanpyörä.

”Usein emme edes tiedä, mitä kohti riennämme, kun pidämme itseämme kaiken aikaa työllistettyinä, joskus koska pelkäämme hiljaisuutta.”

3. Turhien tunteitten tartuttaminen

Tunnetilat tarttuvat helposti toiseen. Tunteiden tarttuminen niin hyvässä kuin pahassa vaikuttaa suuresti Tiimiakatemialla treenitilanteisiin ja projektityöskentelyyn. Jos yhtä vituttaa niin helposti vituttaa tunnin päästä suurinta osaa paikallaolijoista.

Minua inspiroi psylogian tohtori Daniel Golemanin tutkimustulos, jonka mukaan kaikkein menestyksekkäimpiä johtajia ovat sellaiset, joilla on runsaasti emotionaalista älyä. Se tarkoittaa muun muassa, että osaa motivoida muita, että tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja pystyy käsittelemään omia kielteisiä tunteitaan rakentavasti. Golemanin kokemusten mukaan johtaminen ei koskaan voi olla hyvää, jos johtajalla ei ole empatiaa ja eläytymiskykyä.

Olen työstänyt positiivisen psykologian parissa kevään ja edistynyt siinä. En tuo niin helposti omaa turhautumista esille ja olen tarkkailemalla oppinut ymmärtämään toisia ihmisiä. Huomaan kuitenkin väsyneenä ja stressaantuneena helposti viestittäväni negatiivisia tunteita.

Karismakoodissa mainittiin, että perusnegatiivisuuden suhdeluvun 70-30 on mahdollista muuttaa säännöllisellä harjoittelulla  niin,  että 70% negatiivia ajatuksia vähenee 50%:n ja suhdeluku on 50-50. Hymy, joka ilmentää positiivisuutta on nopein tie kontaktiin toisen kanssa.

”Hymy on lyhin etäisyys kahden ihmisen välillä ”– Viktor Borge


Se mitä tunnet ohjaa toimintaasi. Peräti 90% päivittäisistä valinnoistamme tehdään tunnepohjaisin perustein. Sitten käytämme logistiikkaa päätösten oikeuttamiseksi” Näin kirjoittaa käyttäytymistieteilijä David J. Lieberman. Siksi meidän on herätettävä tunteita, kun haluamme vakuuttaa jonkun.

 

Hyvä minä!

Suorituskeskeisenä ihmisenä minun on vaikea myöntää onnistuneeni jossakin. Haluan aina kehittyä ja saada kehittävää palautetta. Kirjassa oli osuva harjoite, jolla voin treenata omaa arvostustani.  Arvostus näkyy tasapainosempana elämänä ja itseni asettamista hyvässä mielessä edelle.

Harjoitteen on luonut henkilökohtainen valmentaja Mia Törnblom. Hän kertoo kirjassaan Sjävkänsla nu (Itsetunto nyt!) että toiminta on muutosta. Hän opettaa kaikkia valmennettaviaan kirjoittamaan joka päivä muutaman minuutin ajan ”Minä olen hyvä- kirjaa”.

Harjoitteessa on kolme otsikkoa:hyvää, kiitos ja apua.  Keskityn hyvää- osioon, jota hän pitää kaikista tärkeimpänä ja kenties vaikeimpana.  Tämän kokeilun myötä kirjoitan joka päivä vähintään kolme asiaa, mikä minussa on ollut hyvää. Kiitos osion tavoitteen on opettaa arvostamaan sitä, mitä meillä on.

En pelkkiä suorituksia, vaan sellaisia mitä olen tehnyt.

Tiian päivän kolme onnistumista:

  1. En jäänyt aamulla sänkyyn, vaikka teki mieli.
  2. Menen hyvillä mielin lukemaan kirjaa tämän esseen jälkeen.
  3. Sain hienon sissimarkkinointi idean Yli- Lauroselaan, jonka toteutamme ensi viikolla.

 

Tiia ”Awesome” Lappalainen

Osuuskunta Mittava Innovations

tiia@mittava.fi

 

 

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!