Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kaverijohtaja

Kirjoitettu 13.12.13
Esseen kirjoittaja: Maiju Kuitunen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kaverijohtamisen visuaalinen innostukirja
Kirjan kirjoittaja: Heikki Toivanen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Itselläni ei ollut juurikaan kummoista kuvaa Tiimiakatemiasta ja sen toimintatavoista ennen kuin sinne sitten päästä tupsahdin. Sain kokea ja tutustua uusiin asioihin, joita en ole ollut ennen kokenut, kuten kaverijohtamiseen. Kaverijohtaminen oli minulle aivan uusi asia, enkä ollut kuullut siitä ennen Tiimiakatemiaa.

Yhden Tiimiakatemian valmentajan Heikki Toivasen julkaisemassa Kaverijohtamisen Visuaalinen Innostuskirjassa käsitellään kaverijohtajuutta runsailla ja hyödyllisillä teorioilla höystettynä. Kirja sisältää paljon hyödyllisiä työkaluja, joista aion ottaa paremmin selvää ja viedä käytäntöön.

Aluksi minun oli vaikea selittää mitä kaverijohtaminen oikein on, jos joku on sitä minulta sattunut kysymään. Siksi minusta onkin näin jälkeen päin mietittynä hyvä, että meillä oli jo heti pinkkuvuonna kaverijohtamisen pakolliset oreantaatio kerrat. Näillä kahdella kerralla pääsimme miettimään mitä tämä kaverijohtaminen oikein on ja miten se näkyy meidän arjessa.

Johtaminen ja varsinkin kaverijohtaminen on nyt ollut minun  suurennuslasini alla, sillä minut on valittu toimimaan osana osuuskuntamme Mittavan johtoryhmää, viestintäpäällikkönä. Haluan toimia mahdollisimman parhaalla tavalla johtajana omalla sarallani ja toivon, että toiminnallani tuen muiden johtoryhmäläisten toimintaa.

Kaverijohtajuus merkitsee minulle tasavertaisuutta, jaettua vastuuta, innostamista ja monia muita asioita. Pidän kaverijohtajuuden mallia itselleni soveliaampana vaihtoehtona kuin perinteistä johtamismallia.

Yksi ehdoton koppi kirjasta löytyi Tuli-osuudesta. “Johda tiimiäsi kohti mielekkyyttä: sydämellä, tuloksellisesti ja nuotittomasti. Sovella MIHAR-filosofiaa: mallinna tie, inspiroi jaettu visio, haasta prosessi, anna toisten toimia ja rohkaise sydäntä.” (Toivanen 2013, 58).

MIHAR-filosofia sai minut kiinnostumaan sen verta, että pyrin tuomaan sen Mittavan toimintaan mukaan yhdessä Toivasen mainitseman vuosikellon kanssa. Vuosikellossa aika jaetaan kolmeen osaan: syksyyn, kevääseen ja kesään. Keskelle kelloa pistetään ylös vuoden visio, mihin tiiminä tähtäämme. Aikaosioihin merkkaamme ylös esimerkiksi post it-lapuilla toimia ja tavoitteita jotka tukevat meitä kohti visiota. (Toivanen 2013, 59).

Kaverijohtajuus tuo mukanaan mahtavia asioita, mutta myös paljon vastuuta. Alla on Toivasen listaus kaverijohtajuuden periaatteista.

  • Ole herkkä johdettavien tunnetiloille ja toimi niiden mukaisesti. Kaverijohtajana olet ihminen.
  • Ole johtajana aina läsnä ja tavoitettavissa, kuuntele aidosti.
  • Vain teoilla on merkitystä kaverijohtamisessa.
  • Kaverijohtamisen perustehtävä on oppivan organisaation johtaminen ja perustaito on saada muut ponnistelemaan kohti yhteistä päämäärää.
  • Et voi johtaa muita, jos et osaa johtaa itseäsi.
  • Kaverijohtamisessa on tärkeää rakentaa kaikille tiimiyrityksessä pelipaikat ja keskittyä tiimiläisten vahvuuksiin. Tiiminrakentamisen taidot ovat ehdoton edellytys tiimiliiderin onnistumiselle.
  • Kaikki kaatuu johtamiseen ja johtaminen viestinnän puuttumiseen.
  • Kaverijohtajuus ei ole koskaan palkinto, sillä se on ansaittava joka päivä.
  • Kaverijohtajan tehtävä on luoda tiimiyritykseen hyvä yhteishenki ja positiivinen ajattelu yhdessä valmentajan kanssa.
  • Kaverijohtajuus on aina esimerkkinä olemista. Mihin kiinnität huomion, siihen muutkin kiinnittävät.

(Toivanen 2013, 10).

Hieno juttu kaverijohtamisessa on mielestäni se, että kaverijohtajana en istu ylhäisellä pallilla vaan olen samalla tasolla muiden tiimiläisten kanssa. Olen mukana tiimin arjessa, saan kuunnella höpinöitä ja voin vaikuttaa omalla esimerkillä tiimin toimintaan. Voin ottaa nyt samantien käyttöön oppini tänä syksynä käydystä Junior team coach- ohjelmasta. Olen oppinut siellä paljon asioita, jotka koen hyödylliseksi kaverijohtamisessa, kuten eri työkalujen (rakettimalli, oppimussopimus..) tärkeyden toiminnassamme.

Mahtava juttu on myös se, että vastuu on jakautunut. Meidän johtoryhmä esimerkiksi pyrkii tukemaan toisiaan tehtävissämme ja meillä on jokaisella omat solumme, jossa jaamme tehtäviä ja vastuuta ja näin myös tiimiläiset pääsevät vaikuttamaan asioihin. Tämä voi mielestäni myös vaikuttaa siihen, että kaverijohtajina tunnumme helpommin lähestyttäviltä.

Tein kirjassa esiintyvän linkin testin miellejärjestelmästäni Ten Viesti Oy:n nettisivuilla ja sain seuraavat tulokset. 50%visuaalinen, 30% kinesteettinen ja 20% auditiivinen. T’ämä tarkoittaa sitä, että koen tärkeäksi näköaistilla havaittavat visuaaliset havainnot. Myös tuntoaistiin pohjautuvilla havainnoilla on tärkeä osa havaintomaailmassani. En voi kuin olla samaa mieltä näistä kahdesta asiasta. Nyt ensimmäistä kertaa luin kirjan sähköisessä muodossa ja koin sen hankalaksi siltä osin, että en päässyt käsin koskettamaan kirjaa ja selailemaan sen sivuja. Minun pitää myös nähdä asioita, jotta voin ottaa niistä kaiken hyödyn irti. Näiden tietojen pohjalta minun täytyy sanoa, että minu kannattaa välttää ainakin äänikirjoja. (Toivanen 2013, 11)

Tästä päästäänkin siihen, että kuten Heikki Toivanen ja Maija Kotamäki kannustaa visuaalisuuteen, niin se tulee olemaan lempi hommiani johtamisen saralla. Pidän kun esseissä, projetkiesittelyissä, kuukausi-checkeissä ja monissa muissa paikoissa käytetään visuaalisuutta hyväksi. Pyrin myös itse visuaalisuuten omissa toimissani, sillä itse opin muun muassa kuvien avulla paljon. Visuaalisuus on myös asia, jota tulen ajamaan omalla johtoryhmä kaudellani ja toivon, että saamme juurrutettua sen tiimiimme pysyvästi.

Kuten myös kolikolla, niin myös kaverijohtajuudella on omat kääntöpuolensa. Voin jo kuvitella, että itselläni vaikeuksia tulee olemaan esimerkillä toimimisen saralla, vaikka se onkin myös yksi hienouksista. Minulla on vielä paljon opeteltavaa asioiden esille tuomisessa ja oman maltin pitämisessä omia mielipiteitä kertoessa. Onnekseni olen jo aloittanut itseni kehittämisen tällä saralla muun muassa johtamispäiväkirjan avulla.

Minua välillä myös mietityttää, että olenko esimerkillinen toimija. Sitoudun treeneihimme, mutten ristipölytä paljoa. Kirjapisteet tulevat kasaan yleensä ajallaan, mutta en jaa juurikaan saamiani tietoja. Teen rahaa tiimille, mutta sitäkin voisi tehdä paljon enemmän. Olen ajoissa sovituissa tilanteissa, mutta voisin valmistautua vielä paremmin. Osallistun dialogiin, mutta olen vieläkin kovin hiljainen.

Yksi todella vaativa asia, joka tulee viemään voimiani  jory kaudella on saada tiimiläiset ymmärtämään jonkin asian merkitys ja tärkeys ja sitten vielä saada heidät sitoutumaan siihen. Tästä voin antaa esimerkkinä meidän tiimin oppimissopimukset. Mielestäni meidän tiimi käy oppimissopimukset ala-arvoisesti lävitse, eikä niitä löydy sähköisenä mistään yhdestä paikasta. Olen nyt yrittänyt saada tiimiläisemme päivittämään oppimussopimuksensa ja lisämään ne Google Driveen, josta jokainen voi käydä niitä lukemassa kun on tarvis. Tämä tehtävä on osoittautunut todella haastavaksi ja olen saanut vasta noin puolien oppimissopimukset kasaan.

Teetin kaverijohtamisen testin tiimillemme. Kaikki eivät testiin osallistuneet, mutta testistä saa kuitenkin jonkilaista suuntaa. Tuloksesta päätellen osaamme johtaa itseämme suhteellisen hyvin. Täytyy kuitenkin sanoa, että omasta mielestäni tiimitasolla johtaminen ei ole niin hyvällä tasolla kuin yksilötasolla. Dialogi näyttäisi tuloksen perusteella olevan aika negatiivista. Osa meistä teki viime treeneissä myös huomion, että tartumme helpommin negatiivisiin asioihin kuin positiivisiin. Sparrausta ja kannustusta toivoisin itse lisää tiimimme. Innostumme helposti, mutta seuranta jää uupumaan.

Viime treeneissä tulimme siihen lopputulokseen, että keskitymme nyt vuoden vaihteen jälkeen yritystoiminnan kehittämiseen. Liiketoiminta on ollut nyt todella laiskaa ja kokeilematonta. Uusia kokeiluja ja vakaampaa rahavirtaa kaivataan. Olemme olleet suurimmaksi osaksi sitä mieltä, että eillä on hyvä tiimihenki. Teemme tiiminä asioita ja osaamme pitää hauskaa. Toivon myös, että tämä jatkuu tulevaisuudessakin.

Kuitenkin yhteenvetona voin todeta, että kaverijohtaminen on todella mielenkiintoinen ja paljoa antava tapa johtaa. Myös Heikki Toivasen kirja antaa aika laajan kuvan kaverijohtajuudesta ja sen ominaisuuksista ja suosittelenkin hänen kirjaansa niille, jotka haluavat tietää asiasta enemmän. On myös mahtavaa olla osa tulevaisuutta, kaverijohtajana ja oma matkani tällä saralla on jo hiljalleen alkamassa ja toivon, että matkastani tulee antoisa.

 

Kaverijohtaja, Maiju
maiju@mittava.fi
Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!