Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kaverijohtajuus

Kirjoitettu 12.12.15
Esseen kirjoittaja: Matleena Laaksonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja
Kirjan kirjoittaja: Heikki Toivanen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luin Heikki Toivasen Kaverijohtamisen visuaalisen innostuskirjan hänen Newcastlen International Team Learning Eventissä pitämänsä loistavan workshopin innoittamana. Tehdäkseni tunnustuksen tähän väliin, koin sen olevan todella noloa, että Heikki tuli pitämään kirjoittamaansa kirjaan perustuvaa workshoppia tapahtumaan, jota olin itse mukana järjestämässä, enkä ollut itse vielä edes lukenut kirjaa. Siksipä ajattelin tehdä heti korjausliikkeen ja luin kirjan, joka oli kieltämättä todella hyvä ja ajankohtainen. Se loi taas uutta ymmärrystä oman tiimin matkaan ja siihen, ettei kaiken kuulukaan mennä aina smoothisti. Vastoinkäymisiä ja mutkia tulee matkaan, mutta kaikesta selvitään kyllä mikäli luottamus ja sitoutuminen tiimiin on kaikilla kunnossa.

Se kuinka tärkeää on oikeasti panosta tiimiin, yhteiseen visioon ja yhteiseen suuntaan alkaa valottumaan kunnolla ehkä vasta nyt toisen vuoden syksynä. Nyt ylimääräinen pöly ja pinkkuvuoden häsellys on loppunut ja ne oikeasti inessä olevat ihmiset ovat nyt tässä jotka haluavat olla mukana meidän yhteisellä matkalla kohti maailmanympärysmatkaa. Kaikilla kuitenkin on hyvin erilaiset toiveet ja kiinnostuksen kohteet tulevaisuuden suhteen, mutta jostakin pitäisi silti löytää se yhteinen aika ja tekeminen. Eikä se todellakaan ole helppoa ilman hyvää johtamista teamleaderilta ja kaikilta muilta itsensäjohtamisen muodossa, tai ilman yhteisiä käytänteitä ja tavoitteita.

Tiimien toimintaa ja kehityskulkua on tutkittu jo pitkään kokemuksen kautta. On jotenkin outoa miten melko samat kehityskaaret koskevat niin monia tiimejä, vaikka täysin eri ihmiset muodostavat ne vuosi toisensa jälkeen. Toivanen on kokenut olevan tärkeää, että tiimiläiset ovat keskenään enemmän kuin tuttavia ja vähemmän kuin läheisiä ystäviä. Tämä on mielestäni hieman kaksi piippuinen toteamus. Itse olen saanut jo tiimin sisällä läheisiä ystäviä ja yhteistyö heidän kanssaan on kerta kaikkiaan vielä helpompaa kuin hyvien tuttujen. Voin avoimesti rakkaudella sanoa ystäville mitä mieltä olen hänen toiminnastaan projektien parissa, ilman että täytyy pelätä välien rikkoutumista, tämän henkilön jo valmiiksi tuntiessa minut ja tapani puhua suoraan. Myös luottamus on aivan eri luokkaa kuin normi tuttujen kanssa. Kääntöpuoli kuitenkin on se fakta, että voiko homma mennä liikaa henkilökohtaisuuksiin, mitä tapahtuu jos kaveri töppääkin työjutuissa pahasti, onko myös hyvä ystävyys silloin siinä, en osaa sanoa. Tiimiakatemialla on kuitenkin yleistä, että ihmiset ystävystyvät paremmin keskenään ja viettävät myös paljon vapaa-aikaa yhdessä. Tämä on minusta aivan luonnollista, sillä olemme kaikki niin samanhenkisiä ihmisiä. Joten uskallan väittää, ettei siitä ole mitään haittaa, vaikka ystävystyisikin paremmin omien tiimiläistensä kanssa.

 

Kaverijohtajuus on Tiimiakatemilla todella suuressa roolissa, sillä kaikki tiimiläiset ovat vertaisia keskenään, mutta silti pitää olla johtajuutta, ilman pomottamista. Tämä combo on mielestäni erittäin haastavaa hallita. Itse olin ensimmäisen vuoden talouspäällikkönä sekä nyt toisena vuonna olen ottanut asiakaspäällikön roolin vastaan. Koin, että talouspäällikön roolissa oli tärkeää hoitaa taloushommat kuntoon, joka oli hyvin konkreettista suorittamista sekä toimia eräänlaisena rahallisten tavoitteiden asettajana ja pyrkiä auttaman kaikkia saavuttamaan nämä tavoitteet. Asiakaspäällikön roolin hallitseminen omasta näkökulmasta on paljon enemmän henkinen työ. Konkreettista työtä voi olla asiakaslistojen luominen sekä päivittäminen, mutta enimmäkseen se on minusta myynti spiritin luomista sekä sparraamista aktiiviseen liikkumiseen asiakkaiden suuntaan. Kuitenkin asiakaspäällikön rooli on enemmän henkistä johtamista sekä liikkeen aikaan saamista osuuskunnassa. Kaikki lähtee esimerkillä johtamisesta sekä itsensä johtamisesta niiden tulee olla kunnossa ennen kuin voi alkaa vaatimaan muilta jotain. En koe olevani oikeutettu esimerkiksi asettamaan osuuskunnassamme viiden asiakaskäynnin tavoitetta viikkoon, mikäli en itsekään saa niitä tehdyksi. Kuitenkaan minunkaan ei tarvitse olla tässä vaiheessa täydellinen suorittaja, joka onnistuu aina, koska satun olemaan asiakaspäällikkö. Tässäkin tulee haastava balanssi, jonka aikaansaamisessa menee aikaa.

Koska meillä ei ole hierarkiaa omassa yrityksessämme, minun sanomisiani ei välttämättä aina oteta niin tosissaan, sillä olen yksi meistä enkä mikään valmiiksi vahva auktoriteetti jota on kuulunut aina kuunnella ja ”totella”. Kaverijohtamisessa päteekin ainoastaan teot, eivät ainoastaan pelkät sanat. Kaverijohtajan tehtävänä on olla läsnä ja luottamus on ansaittava päivittäin. Positiivisen ilmapiirin luominen sekä keskittymisen tuloksiin on oltava toiminnan keskiössä.

Mutta miten toimitaan, kun epäonnistutaan? Tähän ei välttämättä Kaverijohtamisen kirja anna vastausta ja tämä on ollut kyllä välillä ongelma osuuskunnallamme. Meillä tuppaa käymään niin, että kun yhteisiin tavoitteisiin ei päästä siitä ei sen jälkeen puhuta eikä epäonnistumisesta seuraa yhtään mitään. Onnistumisia on pyritty palkitsemaan, mutta mikäli et sitoudu tähtäämään yhtä kovasti tavoitteisiin kuin kaverit niin sanottua ”rangaistusta” tai seurausta ei välttämättä ole. Normaalissa yritystoiminnassa siitä, että työtehtäviään ei tee seuraa yleensä varoitus ja sen jälkeen mahdollisesti potkut. Tämä toiminta ei kuitenkaan meidän tiimiyrityksessämme ole toivottavaa ja tilanne on muutenkin eri, sillä me opiskelemme harjoittamalla yritystoimintaa. Ja emmehän me tietenkään edes haluaisi erottaa ketään. Tämä haaste jatkuu minulla tulevaisuudessakin, sillä asiaan ei ole helppoa ja selkeää ratkaisua.

Heikki Toivasen Kaverijohtamisen kirja oli aivan mahtavaa luettavaa selkeytensä ja konkreettisten ohjeidensa takia. Näillä kaverijohtamisen stepeillä ja toimenpiteillä tulen itsekin pyrkimään Osuuskunta Driimin kanssa Flow-tilaan.

 

1.Maa

– Kaikki lähtee itsensä johtamisesta à tee itsellesi oppimissopimus

  1. Vesi

– Tiimin merkitys à laadi tiimisi missio, visio ja tavoitteet sekä johtavat ajatukset

3.Tuli

– Johtajuus tiimissäsi à tee tiimiyrityksessäsi selkeä roolitus

4.Tuuli

– Tiimisi strategiset valinnat à laatikaa oma brändikirjekuori sekä projekteista esi-ja jälkimotorolat sekä miettikää myös mitkä ovat asiakassuhteittesi tasot

  1. Tyhjyys

– Pelin henki ja suoritusten mittaaminen, pelisäännöt, korkea dialogin taso

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!