Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kaverijohtajuus

Kirjoitettu 09.12.13
Esseen kirjoittaja: Alexander Pocknell
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kaverijohtajuuden visuaalinen innostuskirja
Kirjan kirjoittaja: Heikki Toivanen
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut, 2.4. Tiimiliiderinä ja -valmentajana toimiminen

Kaverijohtajuus, 5.0 out of 5 based on 3 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (3 votes cast)

Alexander Pocknell
Osk. Nimion
4.12.2013

 

Kaverijohtajuus

 

Nykyinen johtamisen malli on 100 vuotta vanha. Johtajuuden valta on keskitetty tiedon omaaville ihmisille. Taylorismin tarkoitus oli tehostaa teollisuustyötä ja organisoida se. Koen vahvan, voimakkaan ja yksilöön rajoittuvan johtamisen mallin vallinneen suomessa luonnollisesti osana individualistista, juroa kulttuuriamme. Tätä vahvistanee kansaamme yhdistävä sotilaallinen palvelus ja siellä toteutunut autoritäärinen johtamismalli. Maailma, kansamme ja jopa Puolustusvoimatkin ovat muuttuneet ja kehittäneet mallejaan nyky-yhteiskuntaa paremmin vastaaviksi. X-sukupolven malleista on siis sopeuduttu Y-sukupolveen, mutta tiedollisen vallankumouksen myötä on syntynyt uusi Z-sukupolvi. Aiempi malli johtajuuden keskittämisestä tiedon omaaville ei tule enää toimimaankaan, kaikkien omatessa tiedon! Kaverijohtajuus tähtää tiimiin, jossa jokainen on omistaja ja tekijä. Näin muodostuu autoritäärisen ja täysin vapaan johtamismallien välimuoto – kaverijohtajuus. Kaverijohtajuudessa yhdistyvät molempien johtamismallien parhaat puolet. Vahva ja voimakas johtamismalli toimii Puolustusvoimissa, koska sotajoukot joutuvat toimimaan voimakkaan paineen, tiukkojen aikamääreiden ja tiedottomuuden alaisina. Tällöin selkeään näkemykseen ja päätöksentekoon perustuva vahva johtajuus on hyvä asia. Taistelutilanteessa komentaja karjuu käskyjä ja jokainen alainen toteuttaa viipymättä selkeästi hänelle osoitetun tehtävän. Nopeaan päätöksentekoon ja tilannetajuun (tietoon) perustuvat käskyt vastaavat tilanteeseen parhaalla mahdollisella tavalla ja sotajoukko suoriutuu tehtävästään. Vapaassa johtamismallissa ryhmän keskuuteen ei nouse johtajuutta, eikä siis eriarvoisuutta. Toimiminen osana ryhmää on mielekästä ja stressitöntä. Tavoitteet saavutetaan rennosti, tulosten ollessa väljiä ja keskinkertaisia.

 

Kaverijohtajuus on

Kaverijohtajuus on siis liiallisen kurin (epäyhteisön) ja liiallisen vapauden (muutostilan) välimuoto. Parhaiden puolien yhdistyessä syntyy ryhmä, jossa kukin jäsen on a) tasa-arvoinen omatessaan tiedon b) motivoitunut & innostunut omasta roolistaan ja arvostaan ryhmässä. Jokaisen ryhmän jäsenen osaaminen ja motivaatio johtaa c) yhteiseen vastuuseen. Tasa-arvoisuuden, motivaation ja yhteisen vastuun myötä ryhmästä syntyy Tiimi. Tiimiyden saavuttaminen heijastaa jälleen yksilön a) tasa-arvoisuuden tunteeseen ja b) motivaatioon & innostukseen vahvistaen niitä entisestään. Lopputuloksena päästään kohti todellista tiimiyttä ja tiimin tuloksellisuutta.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuinka tallainen tilanne saavutetaan?
Heikki Toivanen esittelee kaverijohtamisen portaiksi Maan, Veden, Tulen, Tuulen ja Tyhjyyden.

 

 

Itsensä johtaminen

“Hyvän johtoryhmän ja kaverijohtajuuden tunnusmerkki on oman itsensä ymmärtäminen.” Meille opetettu työkalu itsensä pohtimiseen on syvän itsensä pohdiskelun myötä syntyvä oppimissopimus. Tekomme, ajatuksemme ja puheemme perustuvat saamaamme kasvatukseen, koulutukseen ja vallinneisiin kasvuympäristöihimme. Aito itsensä analysoiminen johtaa ymmärrykseen ja menneisyyden arvostamiseen. Siispä oman itsensä hyväksyminen ja kehittäminen kirkastuu esille oppimissopimuksessa. Oppimissopimuksessa osoitettavan itsensä ymmärryksen pohjalta sopimukseen asetetaan tavoitteita ja mittareita niiden saavuttamisen seuraamiseksi.
Kaverijohtaminen alkaa itsensä johtamisella, sillä voit vaikuttaa vain itseesi. Itsesi kautta vaikutat muihin. Päästäessäsi sisäinen sankaruutesi valloilleen huout itseluottamusta, positiivisuutta ja myönteistä motivaatiota. Keskittymällä omiin vahvuuksiisi, voit asettaa tavoitteet korkealle ja luoda itsellesi haasteita. Ponnisteluiden kautta kehityt ja koet hallitsevasi elämääsi. Tätä seuraa optimistisuus, joka näkyy toiminnassasi.

 

 

 

 

 

 

 

Vesi

Heikki käskee miettimään millä asenteella lähdet mukaan tiimin toimintaan. Tiimin tulos on tiimin jäsenten kertolaskua. Jos yksikin jäsen tulee 80% asenteella tiimiin mukaan, on tiimin tulos 80%. 6 x 80% = 26%. Jos tiimin jäsenet pystyvät ylittämään itsensä 20%:lla, on tiimin tulos 298% Siispä omalla asenteella on valtava merkitys tiimin tulokseen.

Kirjassaan Heikki kirjoittaa: “Muodosta merkityksellinen tiimi”. Akatemialla viettämäni aikana käydyt keskustelut laajan ihmiskirjon kanssa, sekä Lehtosen, että Heikin kirjojen lukeminen ovat saaneet minut ymmärtämään suuntaa-antavasti, mitä merkityksellisen tiimin muodostaminen tarkoittaa ja mitä se vaatii. Merkityksellinen tiimi voisi olla kukoistuksen vaiheen saavuttanut. Tällainen todellinen tiimi on käynyt orientoitumisen-, luottamuksen rakentamisen-, jaetun vision-, sitoutumisen- ja käytännön tulosten vaiheet. Tällainen tiimi on luonut ja osalta jo toteuttanut sen tarkoituksen, mission, arvot ja vision eli päämäärän, kaiken kaikkiaan useamman vuoden yhdessä toiminut tiimi. Ehkä merkityksellinen tiimi voi olla myös alkuvaiheen tiimi. Sellainen joka on jo hieman orientoitunut ryhmänä uusia ihmisiä ja aloittanut luottamuksen rakentamisen. Sellaisessa vaiheessa oleva tiimi, joka olisi jo yhdessä pohtinut sen tarkoitusta, arvoja ja visiota. Varmastikin tällainen tiimi on merkityksellinen potentiaalisuudessaan. Sillä on perusta jokseenkin kunnossa ja oikea ajatus tiiminä toimimisesta, ehkä jopa suunta jokseenkin kohti päämäärää.
Sattumalta keskustelimme viime treeneissä tiimimme visiosta, siitä mikä se olisi ja siitä mikä meitä motivoisi sen saavuttamiseen. Sillä, jos ei ole päämäärää, ei päädy minnekään. Keskustelun myötä ilmeni, ettei tiimillämme vielä ole selkeätä visiota, ja miksi vielä olisikaan? Keräämäni tiedon ja lukemani perusteella tunnistan meidän olevan vielä orientoitumisen vaiheessa. Tiimimme ei vielä olekaan tiimi! Kauhistus! Tämänhetkinen ryhmämme tavoite on orientoitua ja edetä tiimiytymisen vaiheissa. Yhteisen epätietoisuuden vallitessa siirryimmekin tarkastelemaan näitä asioita (tarkoitus, missio, arvot, visio ja päämäärä) kukin ryhmän jäsenen osalta henkilökohtaisesti. Lopputuloksena motiivit tulla opiskelemaan yrittäjyyttä olivat mm. MYM, koulutus & tutkinto, henkilökohtainen kehittyminen & kasvu ja vapaus. Kummallisen visuaalisen tarpeen myötä lähdin kierroksen aikana vaeltamaan treenitilan takaosaan piirtämään ajatuksiani taululle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hoksasin, että saatuamme yksilökohtaiset visiot ja paattimme kuntoon voimme vetää ne yhteen ja yhdistyä tiimiksi! (Jälkeenpäin tajusin Heikinkin kirjoittaneen: “Veden voima on valtava, kun vesipisarat yhdistyvät.” Siispä olin oikeilla jäljillä paattieni kanssa.) Kuvasta ilmenee ryhmämme yksittäiset jäsenet. Kukin jäsenistä on kuvattu omaan pieneen paattiin. Treeniaiheen mukaan, kullakin jäsenellä on henkilökohtainen tarkoitus, missio, arvot, visio ja päämäärä. Itsensä aitoa analysointia hyväksi käyttäen ryhmän jäsen saanee selville nämä asiat henkilökohtaisella tasolla. Kunkin meistä reitti tähän on erilainen, kuten kuvaan on piirretty. Ehkä nämä asiat saavutettuamme, olemme lähempänä aiemmin kuvailtua tilannetta, jolloin sisäinen sankarimme pääsee valloilleen ja tunne oman elämän hallinnasta herää.
Siispä ryhmässämme vallitsee ihmislasten henkilökohtaisen orientoitumisen aikakausi, jonka lomassa tapahtuu myös puolivillaisesti ryhmänä orientoitumista. Kuvaan tiimiä purjeveneeksi. Mennäkseen eteenpäin purjeveneessä pitää hoitaa erinäisiä tehtäviä, kuten purjeita, köysiä ja ruoria. Kun yksittäiset ihmiset ryhmässä löytävät itsensä ja saavuttavat sisäisen sankariutensa tason, he astuvat esiin hoitamaan purjeveneessä vallitsevia, mainitsemiani tehtäviä. Riittävän monen käsiparin ollessa veneen kannella töissä, alkavat purjeet kiristyä ja vene kulkea. Jäljelle jää yhteisen päämäärän ja siihen vaikuttavien tekijöiden löytäminen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Treeneissä pohdimme mikä motivoi meitä. Hahmottelin tuulen, eli haasteen, joka voisi saada meidät ponnistelemaan. Vaihtoehdoksi tarjosin punaista väriä myös vision luokse. Motivoisiko meitä päämäärä ja sen saavuttaminen? Jäi selvitettäväksi.
Kuvan ukkelit havainnollistavat ryhmämme orientoitumisen vaihetta. Osa on jäänyt laiturille parin pudotessa veteen. Tiimivene sekoilee vielä purjeittensa ja köysiensä kanssa ajaen ympyrää satama-altaassa, kunnes riittävä määrä seiloreita saadaan mukaan.

Kirjoittamisen taustalla toimiva ajatustyö poiki tuoreen ymmärryksen, jonka visualisoin.

 

 

 

 

 

 

Heikki sanoo, että kaverijohtajana tiimisi rakentaminen alkaa toisten tuntemisesta. Sitähän me olemme tehneet kovasti kuluneen syksyn aikana. On forest & back, rakettipäivät, risteilyt, synnytykset ynnä muut tempaukset ja tekeminen. Tiimiroolien selvittäminen ja niiden ymmärtäminen lienee kaverijohtajan tärppi. Olemme niitä käyneetkin tiiminä treeneissä. Kuitenkaan minulla ei ole suurempia oivalluksia tiimiroolien suhteen, joten en aio niistä tämän pahemmin höpöttää.
Heikki tsemppaa kaverijohtajaa keskittymään positiivisuuteen ja hauskuuteen. Dialogiin liittyen kiinnostuin Losadan kolmesta janasta. Toteutin tutkimuksen ryhmäni treeneissä.

 

 

 

 

 

 

 

Omat mielipiteet  10/1  Avoimet kysymykset

Kriittinen puhe  4/1  Positiivinen puhe

Puhe meistä  4/1  Puhe muista

Täyttämieni Losadan janojen perusteella näemme selkeästi ryhmämme olevan tiimiytymisen alkuvaiheilla. Lisäksi, kirjaamani merkinnät positiiviseen ja puheeseen muista, perustuivat valmentajien tai apuvalmentajien puheenvuoroihin.

 

Kuinka vien käytäntöön

Alkusyksystä, kun tiimimme muodostettiin, pyrin ottamaan johtajuutta. Tavoitteenani ei ollut asettaa itseäni muita ylemmäksi ja ottaa johtajuutta sen perinteisessä merkityksessä, vaan halusin soveltaa oppimiani syväjohtamisen kulmakiviä ja olla eräänlainen kaverijohtaja. Se ei kuitenkaan onnistunut ja suurimmaksi harmikseni leimauduin sotilasjohtajaksi, juuri siksi, joka en halunnut olla. Koin tiimini hylkivän yrityksiäni toteuttaa “kaverijohtajuuttani”. Petyin suuresti, epäonnistuessani asiassa, jonka koin olevani osaamisalueeni. Hetken aikaa roikuin tiimini perässä, etäännyttyäni sisäisestä sankariudestani. Nyt luettuani Heikin kirjan kaverijohtajuudesta, koen valtavaa inspiraatiota ja innostusta. Koen löytäneeni uuden työkalun ja saaneeni toisen mahdollisuuden pyrkiä toteuttamaan sitä, missä aiemmin epäonnistuin.

On selkeää, että aloitan taipaleeni kohti kaverijohtajuutta itseni tuntemisesta ja johtamisesta. Työkaluni tähän on uusi oppimissopimus, jonka aion tehdä kevätlukukautta varten. Näin aloitan oman itseni hyväksymisen ja kehittämisen aivan uudella tasolla. Joululomalle päästyäni olen
– saavuttanut omat ja tiimini tavoitteet opintosuoritusten osalta
– löytänyt omat rajani jaksamisen ja työkykyni suhteen syksyllä
– toteuttanut unelmaani ja järjestänyt kaksi sadan hengen tapahtumaa
– saavuttanut sisäisen sankariuteni
– saavuttanut todella hyvän asenteen omaa oppimistani & kehittymistäni kohtaan
– saattanut päätökseen suurimman osan projekteistani
– laittanut tauolle ne, jotka jatkuvat keväällä

Joululomalla lepäämisen ja rentoutumisen ohella tapahtunee reflektointia kuluneen syksyn osalta. Oppilaitospapin luento arjen hallinnasta avasi silmiäni priorisoinnistani ja siitä, kuinka olen tai en ole pitänyt huolta perustarpeistani. Olin puhunut kirjoitelmani alussa itsensä aidosta analysoinnista, mutta vasta luennon jälkeen ymmärsin, kuinka viedä sen aidolle tasolle. Siispä aion aloittaa oppimissuunnitelmani hahmottamisen joululomalla näiden oppien pohjalta. Uskon pääseväni aivan uudelle tasolle sen kirjoittamisessa.

Itseni tutustumisen myötä voin aloittaa tutustumisen tiimini pelaajiin. Sattumalta tämä onkin yksi tämänhetkisen oppimissopimukseni tavoitteista. Aineistona voin käyttää syksyllä tekemäämme tiimiroolitestin tuloksia. Yhdistämällä kuhunkin kaveriini tutustumisen ja heidän tiimiroolin tarkastelun, pystyn aloittamaan luottamuksen, innostuksen ja arvostuksen rakentamisen, muiden toiminnan tukemisen ja hyvän vuorovaikutuksen luomisen tiimissämme.
Voin vaikuttaa myös positiivisuuden ja hyvän mielen luomiseen, asenteella, jolla lähden mukaan tiimin toimintaan.
Ostin kirjassa esitetyn idean visuaalisuudesta aivan täysin! Uskon saavani visuaalisuudesta tukea ja energiaa kaverijohtamiseeni, sillä kaikki ovat visuaalisia oppijoita. Piirtäminen tukee minun ja tiimini jäsenten uuden oppimista ja erityisesti helpottaa asioiden mieleen painamista. Varsinkin kun treeneissä saatetaan käsitellä niin monia asioita, voisi tärkeimpien asioiden kiteyttäminen piirroksen muotoon auttaa. Piirtäminen auttaa ideoiden jakamisessa, varsinkin, kun oma ajatusmaailmani on niin erilainen. Näin voin siis havainnollistaa ja oivalluttaa ideoitani ja muiden ideoita tiimissäni. Ovathan mielikuvat olennainen osa ajatustyötä. Siispä visuaalisuus on ehdoton kaverijohtamisen työkalu!
Näillä voin aloittaa kolmivuotisen taipaleeni kohti kaverijohtajuutta. Totisesti, Heikin kirjan lukeminen auttoi minua vasta ymmärtämään kaverijohtajuuden olemassaolon. Kehittyäkseni, ymmärtääkseni enemmän ja tyydyttääkseni tiedonnälkääni, tulee minun jakaa ajatuksiani aiheesta kiinnostuneiden ja pidemmälle päässeiden kanssa. Olen kysynyt myös kirjatärppejä.

Kaverijohtamisen viemistä käytäntöön voisi viedä vielä eteenpäin, mutta edetessäni kirjassa, säikähdin, kaverijohtajuuden alkaessa kuulostaa enemmänkin superjohtajuudelta. Hieman kyseenalaistankin kirjassa esitettyä roolia kaverijohtajalle. Se alkoi kuulostaa hieman likaa yhden ihmisen parhaudelta ja kaverijohtamiselta.
Realistisia jatkotapauksia tiimini osalta olisivat esimerkiksi johtavien ajatusten luominen yhdessä tiimin kanssa. En kuitenkaan koe, että voisin tehdä tätä vielä tässä vaiheessa, vaan aloitan itseeni ja muihin tutustumisesta.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!