Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kaverijohtaminen

Kirjoitettu 24.05.15
Esseen kirjoittaja: Teemu Kukkonen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja
Kirjan kirjoittaja: Heikki Toivanen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kaverijohtaminen. Toimii erityisen hyvin osuuskunnassa. Jos työskentelet osuuskunnassa, tuskin sanot siitä: ”minun osuuskuntani” vaan sanot ”Meidän osuuskuntamme”. Sellaisessa yrityksessä, jossa jokainen osakas on tasavertainen tarvitaan kaverijohtamista tavallisen johtamisen sijaan. Osuuskunta muodostuu tiimistä ja tiimissä johtamisentaito ei saa ilmetä vain yhdellä henkilöllä, vaan kaikilla. Ajatus yrityksestä, jossa kaikki ovat johtajia pelottaa, mutta ajatus yrityksestä jossa kaikki ovat kaverijohtajia kuulostaa mielekkäämmältä. Siinäkin on tosin huonot puolensa. Kun ei ole selvää johtajaa, on vaikeampi seurata. Kauan olen miettinyt, missä meidän johtajamme on ja miksei meillä ole yhtä johtajaa. Tiimiliideri löytyy, mutta ei hänen tehtäviinsä kuuluu enemmän tiimin kurssin säilyttäminen ja kokonaiskuvan jakaminen. Ei sekään aivan johtajan titteliä saa, mutta kaverijohtajuuden tittelin hän voi ansaita. Aivan kuin muutkin. Mitä tämä kaverijohtaminen oikein on? Miksi se kuulostaa niin paljon paremmalta kuin kunnon vanhanajan johtaminen?

Kaverijohtaminen

Kaverijohtamisen voi visualisoida helposti prosentteina. Johtamisesta 55% on itsensä johtamista, 20% vertaistensa, 20% esimiesten ja 5% alaisten johtamista. 55% itsensäjohtamista, toisinsanoen esimerkillä johtamista. Muut näkevät kuinka hyvin osaat asiat ja he ottavat sinusta mallia. Kun kiinnität huomiosi johonkin, muut tekevät samoin. Tekee johtamisen helpoksi, eikö? Miten tämän mallin saa sovellettua muihinkin yritysmuotoihin kuin vain osuuskuntiin, jossa kaikki ovat tasavertaisia? Tästä esimerkin näyttää Kiina. Siellä monet suuret yritysjohtajat aloittavat täysin pohjalta, vaikka pääsisivätkin suoraan johtoportaaseen. He opiskelevat kaikki työosa-alueet niin hyvin, että voivat näyttää esimerkkiä tarpeen tullen. He voivat opastaa muita kädestäpitäen. Sitä vain harvoin näkee Suomessa suurissa yrityksissä. Onneksi olen myös nähnyt tämän toimivan Suomessa erityisen hyvinkin.

Itsensäjohtaminen

Ensimmäinen askel itsensäjohtamiseen on tehdä oppimissopimus, missä käydään läpi seuraavat kysymykset.

  • Missä olen ollut?
  • Missä olen nyt?
  • Mihin olen menossa?
  • Miten pääsen sinne?
  • Mistä tiedän olevani perillä?

Kun tiedät missä olet ollut ja miten olet päätynyt nykyiseen hetkeen, on paljon helpompi arvioida mikä on tulevaisuus ja miten sinne päästään. Tulevaisuus on iso, avara ja tuntematon, kuten avaruus. Liian iso, mutta kuinka syödään elefantti? Yksi pala kerrallaan. Yksi askel kerrallaan, yksi tavoite kerrallaan. Kun olet päässyt selvästi määriteltyyn tavoitteeseesi, tiedät olevasi perillä. Sitten vain koko rumba uudestaan.

Itselle oppimissopimuksesta on ollut hurjasti hyötyä. Sen avulla olen oppinut visioimaan päähäni mitä haluan saavuttaa ja missä ajassa. Omaan oppimissopimukseeni tälle keväälle olin kirjoittanut esimerkiksi puhelin pelosta yli pääseminen. Minulla oli hankaluuksia alkaa puhumaan toisen yrityksen johtajan kanssa puhelimessa, koska pelotti että jäädyn tai sanon jotain tyhmää. Tähän keksin tavoitteeksi hankkia projektin, jossa täytyy käyttää puhelinta paljon. Nyt olen Saunalautan asiakaspalvelija langan toisessa päässä. Helppo ja ei niin pelottava homma, mutta pienestä sitä täytyy lähteä. Kokeilin uudestaan puhelinsoittoa toisen yrityksen johtajalle ja ei jännittänyt yhtään. Tiesin päässeeni perille. Nyt vain täytyy laittaa listasta seuraava tavoite työnalle ja alkaa työstämään, sekin pienestä aloittaen.

Jokainen tiimimme jäsen on tehnyt oppimissopimuksen, jotta osaisivat johtaa paremmin itseään. Kun kaikki tiiminjäsenet ovat hyviä itsensäjohtajia, tulee meistä paljon merkityksellisempi ja monitaitoisempi tiimi.

Muodosta merkityksellinen tiimi

Miten arvioidaan merkityksellinen tiimi? Varmaan kun kaikki tiiminjäsenet toimivat yhteen hiileen ja yhteistä päämäärää kohti, sekä samoja arvoja noudattaen. Merkityksellisessä tiimissä otetaan myös jokaisen erilaisuus huomioon ja ymmärrykseen. Siksi pidän kovasti että Tiimiakatemialla meidät jaoteltiin tiimeihin Belbinin-testin mukaisesti. Tällä varmistettiin ettei samaan tiimiin satu kourallista samankaltaisia ihmisiä. Kun tiimissä kaikki ovat erilaisia, he täydentävät toisiaan. Tohtori Meredith Belbinin mukaan ihmisillä on erilaiset roolit tiimeissä ja hän kehitteli testin, jotta jokainen tietäisi millainen rooli jokaisella henkilöllä on tiimityöskentelyn kannalta.

Roolit ovat jaoteltu kolmeen kategoriaan:

Ajatteluorientoituneet

  • Keksijä
  • Arvioija
  • Asiantuntija

Toimintaorientoituneet

  • Viimeistelijä
  • Tekijä
  • Takoja

Ihmisorientoituneet

  • Tiedustelija
  • Diplomaatti
  • Kokooja

Minun Belbinin-testin tulokseni kertoivat olevani keksijä ja diplomaatti. Heti kun näin tulokset, tiesin että ne ovat oikein. Kuvaukset rooleistani olivat niin täsmälliset, että halusin alkaa jopa vahvistamaan roolejani jokapäiväisillä toiminnoillani. Tässä lyhyet kuvaukset näistä kahdesta roolista: ”Keksijä on luova ja omaperäinen ongelman ratkaisija.” ”Diplomaatti on joustava ja kannustava sovittelija, joka saa tiimin toimimaan yhdessä.” Kuvitella jos kaikki tiimin jäsenet olisivat vaikkapa keksijöitä. Tulisi kyllä melkoisia aivoriihejä, mutta kukaan ei saisi mitään aikaan, vaan kaikki jäisi suunnitelun tasolle. Lisäksi täystiimillinen keksijöitä luultavasti vain kilpailisivat kenellä on paras ja luovin idea. Mielestäni täydellisen tiimin paras lähtökohta on kun tiimissä on yksi kutakin roolia. En haluaisi kuulostaa seksistiseltä, mutta on erittäin hyvä kun tiimissä on mahdollisimman tasaisesti miehiä sekä naisia. Meidän tiimissämme on neljä miespuolista ja neljä naispuolista henkilöä. En usko että meillä olisi näin hyvä tiimi kuin se on, jos kaikki tai suurinosa olisivat vain toista sukupuolta.

Näen kaverijohtajuuden ilmaantuvat erityisesti näiden roolien kautta. Se miten hyvin jokainen täyttää roolinsa tiimissä ja opettaa sitä muille on minusta kaverijohtajuutta.

Visualisointi apuna

Jos jotain vien käytäntöön niin tämän. Olin aivan unohtanut visualisoinnin voiman. Näin tiimimme keksijänä on välillä hieman turhauttavaa ja vaikeaa saada omia ajatuksiani selkeäksi muille. Kun muut eivät ymmärrä mitä ajan takaa ja kuinka tärkeä ajatukseni tiimin kannalta on, he sanovat vain kohteliaasti: ”Hyvä idea, jatka kehittelyä.” Tämä lause on alkanut muodostua eräänlaiseksi kirosanaksi itselleni. Se tarkoittaa suoraan sitä että epäonnistuin muiden innostamisessa ja selkeässä viestinnässä. Kirja antoi onnekseni tähänkin ratkaisun. Jotta voin tuoda sekavat ajatukseni ja ideani tiimiläisilleni helpommin julki, minun täytyy käyttää enemmän kynää ja paperia, sekä metaforia apunani. Heti kun onnistun muuttamaan sanat kuvaksi, joko paperille tai metaforan kautta, saan tällöin kaikille saman kuvan päähän ideastani. Harjoittelen visuaalisuutta ensin omiin ajatuksiini ja myöhemmin yritän tuoda visualisoinnin osaksi tiimin käytäntöjä. Näin saamme hahmoteltua paljon helpommin kaikille Driimin visiot ja missiot näin esimerkiksi. Miten tämä on kaverijohtajuutta? Simppeliä! Johdat itseäsi oppimaan asian, josta on hyötyä koko tiimille. Seuraavaksi opetat tiimiä ottamaan hyödyn oppimastasi asiasta ottamalla itsesäsi esimerkkiä. Esimerkillä johtamista. Näin minä näen kaverijohtamisen.

Teemu Kukkonen

Osuuskunta Driimi

teemu@driimi.fi

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!