Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kaverijohtaminen

Kirjoitettu 23.12.13
Esseen kirjoittaja: Sakari Lehto
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja
Kirjan kirjoittaja: Heikki Toivanen
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut, 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kaverijohtaminen, toimivan tiimin tärkein työkalu. Vaikka sen lietsominen korostuukin erityisesti johtoryhmällä, on kaverijohtaminen kaikkien tiimin jäsenten tehtävä. Mutta mitä se on? Kaverijohtaminen on hyvähenkistä, rakentavaa, innostavaa, kontrolloimatonta ja ennen kaikkea esimerkillä tapahtuvaa vertaisjohtamista. Se saattaa olla vaikeasti havaittavaa, mutta silti tehokkain tapa johtaa vertaisia. Kaverijohtamisen tärkein areena löytyy tasa-arvoisesta tiimistä.

Ensimmäisenä pitää ymmärtää, että vaikka yhdyssanan toinen puoli muodostuu johtamisesta, ei se merkitse käskyvaltaa tai  muuta suurta auktoriteettia. Nimittäin aina, poikkeuksetta, johtamisessa tärkeintä on sen tuoma vastuu, johtajan vastuu. Tasa-arvoisessa tiimissä jokainen jäsen on kaverijohtaja, jolloin vastuukin on yhteinen. Kaverijohtaminen on tiimin yhteinen, jaettu ja ehdottoman tärkeä johtamistehtävä.

Reflektoin esseessäni Kaverijohtamistestin kysymyksiä ja vastauksia, jotka perustuivat kaverijohtamisen viiteen portaaseen. Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1-5, jossa 1 on negatiivisin ja 5 positiivisin; vastauksia tuli tiimistä useampia.

Maa – Kuinka johdat itseäsi?
Vastaukseni: 3, Tiimin KA: 3,25
Maa on kaiken perusta, se olen minä itse. Minkälaista esimerkkiä näytän ja mitä tuon tiimiin? On todella vastenmielistä kuunnella kritiikkiä ihmiseltä, joka ei itse ole ansainnut kunnioitusta esimerkillisyydellään. Jotta puheilla olisi mahdollista saada aikaan jonkinnäköistä efektiä, on kaverijohtajan kuljettava aina joukon edellä. Olen sitten kuinka taitava suustani tahansa, vasta teot luovat puheilleni konkreettisen perustan ja uskottavuuden. Itsensäjohtaminen on tiimiyrittäjän ensimmäinen suuri opin paikka, eikä sen täydellinen hanskaaminen tapahdu vuodessa tai parissa.

Vaikka olen oppinut vuoden aikana paljon itsensäjohtamisesta, on kyseisen taidon hallinta yhä hyvin kumpuilevaa. Omaan todella suuren haitarin intensäjohtamisessa. Välillä vastuut hoidetaan esimerkillisesti hirmuisella sykkeellä, aika-ajoin meno on tasaista suorittamista, ja toisinaan annan itselleni luvan laistaa hommissa. Noh, ajoittainen tasainen suorittaminen on vielä hyväksyttävää, mutta vastuista luistamisesta pitäisi päästää irti. Huomaan toisinaan uskottelevani itselleni asioita, vaikka pohjimmiltaan tiedän niiden olevan väärin. Toisin sanoen valehtelen itselleni. Kyse voi olla perimmäisestä mukavuudenhalusta, tai sitten siitä, etten ole täysin sisäistänyt vastuiden merkityksellisyyttä. Minun tulisi pitää tiukemmin mielessä fakta, että vastuut on asia jotka pitää hoitaa mahdollistaakseen kehityksen. Laistamalla aiheutan hallaa omalle tulevaisuudelleni, enkä edistä puolestani tiimiäkään. Minun tulee oppia tunnistamaan nämä tilanteet, missä etsin pakotietä sen sijaan että haastaisin itseni kehittymään, ja pitää mieli lujana.

Vesi – Miten positiivista tiiminne dialogi on?
Vastaukseni: 3, Tiimin KA: 3.373
Vesi kuvaa tiimin henkeä ja visioita sekä voimaa. Kuinka yhtenäiseksi ja merkitykselliseksi tiimi koetaan. Suuret ja positiiviset tavoitteet vaativat taakseen suuren määrän positiivista asennetta ja ajattelua, sekä näkyvää ja jatkuvaa optimistista hypetystä. Nimittäin niin kliseeltä kuin se kuulostaakin – ”Olen mitä ajattelen”. Mitä siis ajattelen?

Hassu juttu – vaikka ajatteluhattunsa voi itse valita, silti yleinen valinta on tavallisen realistinen tai jopa kriittisen pessimistinen ennemmin kuin mahtipontisen optimistinen ja positiivinen. Miksi? Jos itsensäjohtaminen voi kaatua mukavuudenhaluun niin tässä riskinä puolestaan on liika turvallisuudenhalu. Vaistomme ohjaavat meitä niin, että pyrimme tunnistamaan aina riskitekijöitä ja välttelemään niitä. Haluamme kuitenkin myös menestyä ja menestys piilee aina riskien takana.  Jumiudumme usein miettimään liikaa sitä kuinka saatamme epäonnistua sen sijaan kuin ajattelisimme kuinka voisimme menestyä. On toki tärkeää tunnistaa riskitekijät, mutta sitä ei saa jäädä pelkäämään. Sen jälkeen kun riskit on tiedossa, keksitään niihin ratkaisu ja loppu on kiinni omasta asennoitumisestaan. Onko se neutraali, negatiivinen vai positiivinen?

Olen ajat sitten valinnut huolettoman positiivisen ja optimistisen elämäntavan, koska uskon ajattelumallin määräävän myös yksilön kyvykkyyden. Yksilöiden ajattelumallit puolestaan määrittelevät tiimin ajattelumallin ja kyvykkyyden. Siksi olen pyrkinyt tuomaan tiimiin puolestani lisää positiivista ajattelua ja onneksi muutkin ovat sen huomanneet.

Noh, positiivisuus ei tietenkään tule pelkistä puheista. Ei itselleen voi loputtomiin uskotella pitävänsä jostain mikä ei todella inspiroi. Siksi positiivisuuden toteutumiseksi on haettava aina itselle sellaista tekemistä mikä motivoi ja on mukavaa. Sen kun on löytänyt, ei ole enää mitään syytä epäillä itseään tai häntä joka sen on löytänyt.

Tuli – Miten usein tunnet innostusta?
Vastaukseni: 3, Tiimin KA: 3.75
Tuli kertoo johtajuudesta. Kaverijohtajan tehtävä on innostaa muita omalla innostuksellaan. Innostus on edellytys kaikkiin saavutuksiin ja se toimii kuten liekki – mitä isompi se on, sitä paremmin se myös tarttuu muihin. Tiimissä liekit yhdistyvät yhdeksi isoksi liekiksi. Voimme vain kuvitella kuinka suuren roihun saisi aikaan, jos kaikki jäsenet olisivat sisäistäneet kaverijohtajuuden ja kantaisivat sen mukaista liekkiä.

Olen huomannut pitäessäni esityksiä, ettei loppujen lopuksi sisällöllä ole puoliksikaan niin paljon merkitystä kuin esityksen pitäjällä. On satavarmaa, ettei aneeminen esiintyjä saa aikaan innostusta, oli hänellä sitten kuinka paljon tietoa tahansa. Siksi on tärkeää tuoda aina oma innostus esille saadakseen kannustusta ja tukijoukkoja. Tietopohja pitää olla vahva, mutta se toimii nimenomaan pohjana – ei sytykkeenä. Minä itse olen se sytyttävä alkuliekki. Ja vaikka innostuksen esiintyminen on tärkeää tiimin sisällä liekin kasvattamiseksi, on se yhtä tärkeää myös asiakaskohtaamisilla. Ei asiakaskaan tahdo aneemista työntekijää tai projektipäällikköä. Yhtä lailla innostus on mahdollista tartuttaa myös asiakkaaseen. Siinä jos onnistun, olen tehnyt hyvät kaupat.

Innostuksessa on kuitenkin yksi riski – se voi loppua kesken tai johtaa harhaan. Alun innostus on aina mahtavaa ja saa aikaan liikettä, mutta matkalla tulee esteitä jotka lamaannuttavat liekkiä. On mahdollista, että se tekeminen, jota kohtaan innostus aikanaan syntyi, ei toteutunutkaan kuvittelusti. Tähän suuri osa projekteista kaatuukin, kun huomataan ettei tekeminen enää innosta. Siksi on tärkeää muistaa, että innostaminen ei ole kertaluontoista – liekki vaatii jatkuvasti lisää sytykettä pysyäkseen elossa. Sanoisin, että tiimissämme ei ole ongelmaa innostua uusista asioista, mutta jatkossa pitää keskittyä enemmän pitämään innostamisen liekkiä yllä ja kasvattaa sitä myös alun jälkeen.

Tuuli – Miten liiketoiminta edistyy?
Vastaukseni: 4, Tiimin KA: 2,625
Tuuli määrittää tiimin kehityksen. Mihin suuntaan menemme ja minkälaisten tuulten annamme meihin vaikuttaa. Lennämmekkö aurassa kohti yhteistä päämäärää vai sinkoilemmeko yksilöinä sinne tänne ilman tietoa oikeasta suunnasta. Yksi on varma – paikoilleen ei saa jäädä. Joskus takaiskutkin ovat tärkeitä oikean tien löytämiseksi. Kaverijohtajan tehtävä on rohkaista tässä myrskyssä.

Vaikka liikevaihdossa ei suurta kehitystä ole vielä havaittavissa, on toimintamme kehittynyt laadullisesti, mikä kielii myös paremmasta tuloksesta tulevaisuudessa. Emme enää valitse pääsääntöisesti projekteja sen perusteella mitä on tarjolla, vaan pyrimme keskittymään vahvuuksiimme – siihen missä olemme hyviä, ja mitä tahdomme tehdä. Osa porukasta on tuon tuulen löytänyt, osa sitä vielä etsii, toiset tietysti auttavat. Minä olen tuuleni jo melko hyvin hahmottanut, minkä johdosta olen alkanut tehdä myös enemmän tulosta. Kyselyn vastauksista päätellen kuitenkin suurella osalla tiimistä se on yhä kateissa. Jokaisen on itse löydettävä inspiraationsa ja tehtävä päätös aloittaa toiminta. Ainoa mitä voin kaverijohtajana tehdä on kannustaa kokeilemaan ja auttaa nöyrästi projektitehtävissä.

Uskon, että jatkossa yhä useampi löytää oman siilikonseptinsa ja alkaa hyödyntämään paremmin vahvuuksiaan, minkä johdosta myös tiimin siilikonsepti alkaisi hahmottua ja se näkyisi myös liikevaihdossa. On nimittäin mahdotonta nimetä vielä tiimin ydinosaamista ja yhteistä suuntaa, kun suurin osa yhä etsii itseään.

Tyhjyys – Miten aito on tiiminne henki?
Vastaukseni: 4, Tiimin KA: 3,5
Tyhjyys, eli tietoinen läsnäolo on kaverijohtamisen ylin porras. Tyhjyys on sitä mikä on läsnä kun minä olen läsnä. Sitä kuvaa kysymys ”mitä tuon tiimiin, kun saavun paikalle?”. Olenko kilpailuhenkinen yksilöpelaaja,  vai koenko saavani enemmän irti tiimiltä antaessani myös heille oman parhaan panokseni.

Toisten vastainen kilpailu tiimin sisällä ei ole hyvä, koska se voi aiheuttaa kateutta, halveksuntaa sekä ylimielisyyttä, eikä kehitä tiimihenkeä. Myöskään passiivisuus ja hiljainen läsnäolo ei kehitä tiimiä, yksinkertaisesti koska silloin mitään ei tapahdu. Optimaalitilanne tiimissä on kun tehdään töitä yhdessä aktiivisesti, jakaen tietoa ja puhuen asioista suoraan mutta rakentavasti – kilpaillen samalla puolella.

Olemme kehittyneet tiimin kommunikoinnissa ja palautteen annossa suuresti. Yhdessäolo on nykyään luontevaa, tunnemme olevamme osa tiimiä ja asioista uskalletaan puhua enemmän kuin vuosi takaperin. Toisinaan kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei suora puhe toteudu täysin mallikelpoisesti (parempi sekin kuin ei ollenkaan), nimittäin joitain mielipiteitä esitetetään aika jyrkästi ja hyökkäävästi. Kyllähän ne sanat tulee sieltä suoraan, muttei aina järin rakentavasti. Tällainen menettely kielii kunnioituksen puutteesta ja synnyttää vain pahaa mieltä – aina pitäisi jättää tilaa myös muiden mielipiteille. Myös muutamat hiljaiset pelurit pitäisi saada rohkaistua kertomaan omaa sanomaansa. Kaverijohtajana tehtäväni on näissä tilanteissa ohjata dialogia rakentavasti ja edistää yhteisymmärrystä, sekä rohkaista tiimin jäseniä ilmaisemaan itseään uskaliaammin.

KOPPI
Olen ottanut vastikään vastaan uuden johtotehtävän tiimiyrityksestämme ja aion puolestani alkaa synnyttämään tiimin sisällä enemmän kaverijohtajuutta, mitä näkisin nytten tarvittavan. En aio johtaa tiimiä kontrolloivasti käskytellen, vaan omaa esimerkkiä näyttäen ja rohkaisten tovereita toteuttamaan itseään. Ensimmäisenä laitetaan kuitenkin oma tontti kuntoon.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!