Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja

Kirjoitettu 18.02.14
Esseen kirjoittaja: Jugi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja
Kirjan kirjoittaja: Heikki Toivanen
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Heikki Toivasen uusi teos Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja paneutuu työelämän haasteisiin, kun x-sukupolvi kohtaa uudemmat vuosikertansa y- ja z-sukupolvet. Miten johtaminen muuttuu yhä hektisemmässä maailmassa ja kuinka reagoida teknologian aiheuttamiin haasteisiin ja sen myötä syntyviin mahdollisuuksiin. Onko Tiimiakatemialla yleisesti käytössä oleva kaverijohtajuus se juttu vai mihin päin maailma on menossa? Nämä kaikki ovat haastavia kysymyksiä ja niihin minulla ei ole oikeita vastauksia. Voin vain käydä läpi asioita kaverijohtajuuden näkökulmasta ja pohtia miten nämä meillä näkyvät toiminnassamme. Kirja on jaettu viiteen osa-alueeseen, (maa, vesi, tuli, tuuli & tyhjyys) joista yhdessä muodostuu kokonaisuuksien summa. Seuraavassa käyn nämä viisi elementtiä läpi yksi kerrallaan omasta näkövinkkelistä vastaten samalla kaverijohtajan kysymyksiin.

 

MAA – Johda itseäsi (Kuinka johdat itseäsi?)

Itsensä johtaminen on usein melko haasteellista puuhaa. Omaa ajankäyttöä ja työhön kuluvaa aikaa sekä niiden vaativia resursseja on monesti vaikea arvioida nappiin. Itsensä johtaminen on varmasti kaikille eräänlainen haaste ja jotkut selviävät siitä paremmin, kuin toiset. Ne jotka eivät ole luonnostaan hyviä itsensä johtajia ovat hölmöjä jos eivät yritä tehdä asialle jotain. Omalla kohdalla en voi sanoa olevani kovinkaan hyvä itseni johtaja, mutta erinäisillä asioilla olen pystynyt parantamaan tätä osa-aluetta.

Tiimiakatemialla tehdään vähintään pari kertaa vuodessa oppimissopimukset, joiden tarkoitus on tukea omaa itsensä johtamista. Kun tiedät missä olet ollut, olet ja minne menossa on helpompaa saavuttaa päivittäiset tavoitteet. Oppimissopimuksissa ongelmana on vain se, että sen tehtyä on se liian helppo unohtaa ja jättää hyödyntämättä. Tämän tueksi olen ottanut yksinkertaiset ToDo-listat, joista näen mitä pitää tehdä ja milloin. Tietokoneen työpöytä ja kalenteri toimii itsellä kaikista parhaiten.

Itsensä johtamisen haasteellisuutta kuvaavana loistavana esimerkkinä toimii Dee Hockin johtamisen periaate.

DEE HOCK:

55% Itsensä johtamista

20% vertaisten johtamista

20% esimiesten johtamista

5% alaisten johtamista

 

VESI – Muodosta merkityksellinen tiimi (Miten positiivista tiiminne dialogi on?)

Kirjan mukaan tiimin rakentaminen alkaa toisten tuntemisesta. Me olemme menossa jo kolmatta ja samalla viimeistä kokonaista vuotta tiimiakatemialla. Alussa ja pitkin matkaa meiltä on ollut tietyllä tapaa hukassa tiimin tarkoitus eli missio. Nyt tänä vuonna se on kuitenkin viimein alkanut hahmottumaan, kun kaikilla siintää ajatuksissa tavoittelemamme päämäärä eli maailmanympärimatka.

Jokaisessa tiimissä on ajattelu-, toiminta- ja ihmisorientoituneita jäseniä. He kaikki toimivat omalla tavallaan ja luovat syvyyttä ja monipuolisuutta treenitilanteissa. Itseni kohdalla ominaisuudet sopivat parhaiten ajatteluorientoituneen jäsenen kuvaukseen. Monesti tulee mietittyä ja arvioitua asioita lukujen kautta. Haluan kuitenkin kehittyä myös paremmaksi innovaattoriksi ja sen asian kirjoitin myös oppimissopimukseen. Huipputiimiä luodessa koetan tuoda oman panokseni positiivisuuden ja hauskuuden kautta. Toivanen kirjoittaakin, että positiivisuus on huipputiimin oleellinen tunnusmerkki. Meitä ei voi vielä kutsua sanalla huipputiimi, mutta ehkä sekin päivä vielä koittaa. Lisää positiivisuutta treeneihin ja työntekoon. Innomo on liian usein turhan vakava vaikka aihetta olisi hyvään mieleen.

 

TULI – Kaverijohtajuus sytyttää tiimin (Miten usein tunnet innostusta?)

Jokapäiväisessä toiminnassa innostus on tärkeä osa tulosten saavuttamisen kannalta. Kun oikeasti on kiinnostunut jostakin tekemisestä tai joku muu esim. Kilpailu saa sinut yrittämään kaikkesi ja tekemään töitä täysillä on se mahtava juttu. Innomossa välillä löytyy innostusta oikein olan takaa ja välillä se on täysin hukassa. Meidän tulee saada innostus näkymään treeneissä suurimman osan ajasta. Viime ajoilta löytyy kaksi hyvää esimerkkiä niin hyvästä kuin pahasta. Joku aika sitten kävimme läpi tiimiläisten oppimissopimuksia ja niiden esitystapa korreloi hyvin pitkälti sen kanssa sytyttikö asia tiimiä vai ei. Kaikki jotka olivat valmistelleet hyvän ja selkeän esityksen, jonka avulla toi asiansa julki saivat paljon innostuneemman ja paremman vastaanoton asialleen, kuin ne joilta tämä puuttui. Jos siis aikaa esityksen tekoon ei oltu uhrattu myös muiden kiinnostus laski ja varsinainen sanoma jäi ehkä hämärän peittoon. Toinen hyvä esimerkki on MYM-treenit. Silloin kaikilla tuntui olevan innostusta ja asiat saatiin pikku kiistelyistä huolimatta käytyä hyvin läpi ja päästiin hyvään lopputulokseen. En tiedä oliko hyödynnetty, mutta ainakin tuntui, että Mihar-filosofiaa käytettiin, kun luotiin MYM 10K.

MIHAR-filosofia:

  • Mallinna tie
  • Inspiroi jaettu visio
  • Haasta prosessi
  • Anna toisten toimia
  • Rohkaise sydäntä

 

TUULI – Tunne ympäristösi ja luo uutta (Miten liiketoimintanne edistyy?)

Ehkä tämän osa-alueen tärkeimpinä juttuina uuden oppimisen ja luomisen kannalta näen motorolat ja niiden hyödyntämisen. Tämän vuoksi omasta mielestä jälkimotorola on paljon esimotorolaa tärkeämpi. Totta kai molemmissa on omat juttunsa, mutta jälkimotorolan hyödyllisyys kattaa paljon suuremman joukon ihmisiä. En välttämättä itse saa mitään hyötyä jonkun toisen projektin esimotorolasta, mutta kun samasta aiheesta käydään homman loputtua läpi tutut kysymykset: mikä meni hyvin, huonosti, mitä opin, teen toisin ja vien käytäntöön, saattaa alkaa itsellekkin tulvimaan hyödyllistä tietoa. Ja hei! Innomon liiketoiminta tälläkin saralla edistyy. Kävimme nimittäin vihoviimein Liekkirockin motorolan läpi ja hauskaa oli!

ESIMOTOROLA

  • Mitkä ovat tämän asiakkuuden tavoitteet?
  • Mitkä ovat asiakkaan hyödyt?
  • Mitä teoriaa sovellan tai mitä opin?
  • Mitä osaamista tämä vaatii tiimiltäni ja minulta?
  • Miten tämä asiakkuus vie tiimiäni kohti visiota?

 

JÄLKIMOTOROLA

  • Mikä meni hyvin?
  • Mikä meni huonosti?
  • Mitä opimme?
  • Mitä teemme ensi kerralla paremmin?
  • Mitä viemme käytäntöön?

 

TYHJYYS – Tietoinen läsnäolo (Miten aito on tiiminne henki?)

Treeneissä tulee väkisin kaikille välillä hetkiä, jolloin henkinen läsnäolo ei ole samalla tasolla fyysisen läsnäolon kanssa. Omalla kohdalla ongelmana on se, että aina todellinen läsnäoloni ei välttämättä välity, kun en kovin herkästä avaa suutani. Tähän voisin vain vastata kuulen ja kuuntelen kyllä. Oppimissopimukseenikin kirjoitin, että vastaisuudessa aion olla enemmän äänessä myös treeneissä ja tuoda näin esille omia näkemyksiäni.

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!