Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Kehitä kokeillen

Kirjoitettu 13.01.18
Esseen kirjoittaja: Katariina Kiviniemi
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kehitä kokeillen
Kirjan kirjoittaja: Lotta Hassi, Sami Paju & Reetta Maila
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Bongasin Kehitä kokeillen –nimisen kirjan nimeltä mainitsemattoman tiimin pöydältä, ja se herätti huomioni välittömästi Iloisen vihreällä ulkokuorellaan. Nopean selailun jälkeen laitoin kirjan samantien lukulistalleni ja kipaisin hakemassa lainakappaleen kirjastosta, sillä ajattelin kirjasta olevan itselleni hyötyä tulevassa viimeisessä akatemiavuodessa. Omana haasteenani läpi akatemian on ollut rajoittunut ajattelu ja innovoinnin puute sekä taipumus varmoihin valintoihin uusien, mahdollisesti riskialttiiden kokeilujen sijaan ja haluaisin haastaa itseäni enemmän tällä saralla.

 

Milloin tarvitaan kokeilemalla kehittämistä?

 

Projektiin lähdettäessä täytyy miettiä, millä tavalla tätä lähdettäisiin kehittämään. Tähän löytyy kaksi vaihtoehtoa: Suunnittelemalla tai kehittämällä.

 

Suunnittelemalla kehittäminen on hyvä lähestymistapa silloin, kun tiedetään mitä ollaan tekemässä. Projektin vaiheet sekä toimenpiteet voivat olla jo hyvin selvät, jotta päästäisiin toivottuun lopputulokseen. Mahdolliset projektin mukana tulevat epävarmuudet ja tuntemattomat tekijät voidaan ottaa huomioon jo projektin suunnittelussa. Oletuksena on, että toteutuksen aikana ei enää tulisi esiin sellaisia asioita, jotka pakottaisivat muuttamaan suunnitelmaa radikaalisti tai jopa hylkäämään sen.

 

Tämän perinteisen suunnittelun rajat alkavat tulla vastaan, kun aletaan olla tekemisissä uusien asioiden parissa, joista ei ole vielä juurikaan tietoa tai kokemusta. Tällöin määrätietoisen suunnittelun sijaan on parempi ottaa käyttöön toinen menetelmä, kokeileminen.

 

Epävarmuus on innovatiivisen toiminnan edellytys. Mikäli meillä olisi valmiina jo tarvittavat taustatiedot ja tulokset joihin olemme vielä jopa tyytyväisiä, emme kokisi tarvetta lähteä kehittämään uutta.  Kokeilemalla kehittämisessä tavoitteena on luoda uusia, innovatiivisia tuotteita, palveluja ja liiketoimintaa tai kehittää organisaation toimintatapoja. Perinteisen suunnittelun sijaan kokeilemalla projekteja pystytään viemään eteenpäin huomattavasti nopeammin ja ketterämmin, kun valmista suunnitelmaa ei ole. Kokeilemalla kehittämistä kannattaa lähteä toteuttamaan silloin, kun lähtötietoja ei löydy eikä projektin lopputulema ole vielä epäselvä. Myös reagoiminen projektin aikana syntyneisiin yllätyksiin on huomattavasti helpompaa, kun suunnitelmaa ei ole kiveen kirjoitettu. Suoraan kirjasta lainaten ”Mitä kevyempi käytössä oleva projektinhallinnan malli on, sitä helpommin ja nopeammin pystytään reagoimaan muutoksiin”. Käytännössä kokeilemalla kehittäminen on siis jatkuvaa, nopeaa ja tarkoituksenmukaista oppimista.

 

Jos näitä kahta kehittämisen metodia vertaa, voin jo heti kättelyssä sanoa kuuluvani ensimmäistä menetelmää suosivien ihmisten joukkoon, sillä ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!”. Inhoan kaikkia epävarmuuksia kaikilla elämän osa-alueilla, ja pyrin selvittämään asiat mahdollisimman pitkälle jottei tulisi ikäviä yllätyksiä. Mistä tämä johtuu? Miksi joidenkin ihmisten on huomattavasti helpompi työskennellä muuttuvien tekijöiden parissa? Tietenkin on erilaisia ihmistyyppejä eikä kaikkien tarvitse välttämättä olla uusia innovaatioiden kehittelijöitä, mutta itse haluaisin pystyä edes hieman kehittymään tällä saralla ja aionkin haastaa itseni uusiin kokeiluihin viimeisen vuoden aikana, jossa pääsen testaamaan kokeilemalla kehittämistä pitkäjänteisen suunnittelun sijaan.

Kokeilemalla kehittämisen pyrkimyksenä on luoda jotain uutta tai vähintäänkin oppia nopeasti, jos kehitettävä idea ei toimikaan käytännössä. Kun tarkastele kokeilemalla kehittämisen prosessia tarkemmin, voidaan nähdä viisi erillistä vaihetta. Käyn nämän ideat läpi heijastaen ne yhteen tämän kevään projekteistani, TA rekry:

 

Tavoite kuvaa mitä tahansa suurempaa päämäärää, jota kohti kehityshankkeella pyritään (Tavoitteenamme on saada Tiimiakatemialle uusia opiskelijoita sekä JAMK:in kärkihaun kautta, että 2. Asteen opiskelijoita yhteishaun kautta).

Tarve tarkoittaa konkreettista ongelmaa tai haastetta, jota kehitettävällä idealla pyritään ratkaisemaan (Tiimiakatemian jatkuminen myös tulevaisuudessa, koska ilman tiimiyrittäjiä ei ole Tiimiakatemia. Miten saamme ihmiset hakemaan juuri Tiimiakatemialle muiden vaihtoehtojen sijaan?)

Kehitettävät ideat tarkoittavat, että joskus liikkeelle voidaan ilman sen suurempaa tavoitetta tai tiettyä ongelmaa, johon etsitään ratkaisua. Tarkempi ymmärrys suuremmasta tavoitteesta ja asiakastarpeesta hahmottuu vasta kehitysprosessin aikana. Suuria päämääriä harvoin saavutetaan yksittäisillä ideoilla, vaan on osuvampaa kysyä, mitä voidaan kehittää, jotta päästään lähemmäksi kohti suurempaa päämäärää. (Millaisia erilaisia kokeiluja rekryn kannattaa lähteä toteuttamaan, jotta pääsemme tavoitteeseemme?)

Kokeilut eli ideoiden käytäntöön vienti. Tässä kohtaa kehitettävään ideaan liittyviä väitteitä ja olettamuksia lähdetään testaamaan tosielämässä ja synnyttää oleellinen puuttuva tieto.

(Edellisen vuoden rekryltä on poimittu tietoa, mikä on toiminut ja mikä ei välttämättä niin hyvin. Vanhojen kokeilujen uusimisen lisäksi olemme suunnitelleet muutamia uusia kokeiluja, jota haluamme toteuttaa kevään aikana rekryn osalta ja katsoa millaista tulosta saamme).

Lopputulos eli miten meni. Ajan ja kokemuksen karttuessa kokeilujen kerryttämän opit alkavat muodostaa käsityksen projektin lopputuloksesta, eli millaisesta tuotteesta tai palvelusta on kyse tai miten esimerkiksi jokin organisaation toimintatapa tulisi muotoilla. (Tätä sitten voidaan katsella toukokuussa. Miten meni, mikä toimi, mikä ei, ja mitä kokeiluja kannattaa käyttää jatkossakin rekryn osalla).

 

Kokeilemalla kehittämisen ensiaskeleet

Kokeilusuunnitelma

 

Saadaksemme parempia tuloksia, kokeileminen kannattaa aloittaa – niin ironiselta kuin se kuulostaakin –  laatimalla kokeilusuunnitelma. Kokeilusuunnitelma kertoo miten kokeiluihin tulisi valmistautua, mitä kokeilujen aikana tapahtuu ja mitä niistä on tarkoitus oppia. Kokeilusuunnitelman avulla myös kynnys lähteä uusiin kokeiluihin pienentyy huomattavasti, kun pohjalla on edes jonkinlainen suunnitelma täysin sokeina tuusailemisen sijaan.

 

Kaltaiselleni epävarmuuksia kaihtavalle kokeilusuunnitelma onkin varsin toivottu apuväline. Sen sijaan että luon kauhuskenaarioita siitä mikä voisi mennä pieleen tai onko tämä edes kuinka kannattava, minun täytyy uskaltaa hypätä rohkeammin kokeilemaan uusia asioita ja kannustaa samalla muitakin tiimiläisiä mukaan. Emme ole ehkä kaikista spontaanein ja villejä ideoita vuotavin tiimi, vaan varsin rauhallinen ja hyvin analyyttinen. Suoraan sanottuna tapanamme on ajoittain miettiä ja pureksia asioita jopa omaan makuuni turhan pitkään, mutta olemme kehittyneet tämän saralla huikeasti viimeisen vuoden aikana. Ehkä ensi kerralla kun tiimillämme on suunnitteilla yhteistä projektia tai tekemistä, voisimme kokeilla jotain kirjan työkaluista, mutta ehdottomasti ainakin kokeilusuunnitelmaa.  Nyt vain kohti uusia kokeiluja ja katsotaan miten käy!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!